Pelastussanoma

Olen monta-monta kertaa sanonut, hedelmistä te tunnette. Nimittäin ”raamattu” 1992 on eksyttävä väännös, taideteos Raamatusta, Jumalan sanasta. Väkisin tulee myös mieleen, että viimeisinä päivinä minä lähetän (siis Jumala lähettää) väkevän eksytyksen niille, jotka ovat syntiin mieltyneet. Mikä olisi suurempi eksytys, kuin ”jumalan sanan, 1992 raamatun” kautta tämän. En tiedä oliko ajatukseni nyt oikealla polulla mutta tuli vaan mieleen… aika väkevä eksytys ja… ennen kaikkea, se tulisi Jumalan sanan kautta.

Kysymys kuuluu vain, mikä tässä on se eksyttävä asia, koska ei ole väliä onko maa minkään muotoinen vaiko litteä tai pyöreä. Millään tällaisella ei ole pelastuksen kannalta merkitystä. Mutta tässäpä se tuleekin: nämä jotkut ihmiset pitävät sitä niin suurena asiana, että se menee Kristuksen ja tätä teoriaa fanatisoivan ihmisen välille, suurempana kuin Kristus.

No tottakai ihmiset sanovat, ettei missään nimessä, hullu ajatuskin, mutta kun katsoo, kuinka fanaattisesti tätä asiaa tuolla turuilla ja toreilla huudellaan, niin minä ex. adventistina näen selvästi tässä saman, minkä näin lapsena 7. päivän pyhittämisen merkityksen kohdalla, joka meni heittämällä välillä ohi Golgatan ristin. Eräskin pappi huuteli, että Kristus on kuin kertarokote, jonka saamme ottaa ja sitten me vain elämme synnittöminä loppuelämämme. Kauhee eksytys siis! Tässä on hyvinkin samoja piirteitä, jossa Kristus jää kauas kakkoseksi.