Pelastussanoma

Olin viime keväänä Perussuomalaisten ehdokkaana Ulvilan kaupunginvaltuustoon ja sain ääniä sen verran, että pääsin varajäseneksi. Tänään sainkin sitten puhelun, että joudun heti edustamaan Ulvilan kaupunginvaltuuston avajaiskokouksessa, täysin valtuutettuna jäsenenä.

No se oli hienoa mennä uuden valtuuston avajaiskokoukseen ja kaiken lisäksi elämäni ensimmäisen kerran olen saanut istua kuntapäättäjän asemassa kaupungin valtuustossa.

No siellä oli vanha mies keskustapuolueesta, joka piti avajaispuheenvuoron, joka oli ties, kuinka monetta kautta istunut siellä. Omien sanojensa mukaan 35 vuotta ollut valtuuston jäsen ja toivoi tämän olevan hänelle se viimeinen.

Hän avasi siis kaupunginvaltuuston istuntokauden ja mitä ihmettä se ukkeli tekikään, hän sanoi heti kättelyssä, että hän haluaa avata tämän kokouksen rukouksella.

On suuri harmi, ettei minulla ole siitä rukouksesta äänitettä, nimittäin se oli syvä ja harras rukous, suuri huoli kuvasti koko rukouksessa Suomen maan puolesta ja hän vielä luki rukoukseen Kyösti Kallion 1939 joulukuun alussa eduskunnassa rukoileman rukouksen kokonaan alusta loppuun.

Kun hän oli lukenut rukouksen loppuun ja sanonut amen, niin meitä oli kourallinen, jotka toistivat kuuluvasti isoon ääneen AMEN! Vanha mies nosti kulmiaan minuun päin, kun istuin aivan eturivissä ja näin ilon silmistä, kun hän tajusi, ettei hän ollutkaan yksin.

En todellakaan tiedä mitä tapahtui ja kuinka yleistä tällainen on ylipäätään, koska tuollakin oli kaiken maailman vasemmistoradikaalit ja muut jumalkieltäjät jäseninä eri puolueissa. Eikä meitä ollutkaan kuin se muutama, jotka kuuluvasti toistivat vanhan miehen aamenen.

Oli kyllä upea todistaa sitä rukousta ja siinä itsekin pyysin Pyhän Hengen läheisyyttä ja kosketusta siellä ihmisiin, kun tämä vanha ukko siellä mikin takana rukoili suurelle salille paskantärkeitä ihmisiä.

Noh, nyt voin rehellisesti sanoa, että olen istunut kuitenkin jopa kaupungin valtuustossa. Höh, kuntapäättäjäpellenä.

Noh, tuli siellä sitten mulle joku pikku vastuutoimikin, olen siis Satakunnan pelastuslaitoksen johtokunnassa varajäsen. Kuvaavaa siis toisaalta, pelastuslaitoshan se on tämä pelastussanomakin ja varajäsenyys johtokunnassakin on totta, koska pomo on aina Jeesus Kristus ja jos saan olla ees varalla, niin olen siitä enemmän kuin tyytyväinen.