| 29.6.2019 |
Ajankohtaista asiaa suhteessa vanhaan Oulun profetiaan |
 Viime yönä minulla oli erityisen levoton ja profetaalisten unien yö. Näin useita unia, joissa kaikissa oli sama teema. Asioita pannaan nyt järjestykseen. Näin useita umpisolmussa olleita ihmissuhteita, myös omiani, jotka Jumala omin käsin laittoi suoraksi. Ja mikä erityistä näiden päätteeksi, näin lopuksi ennen heräämistä unen tempauksesta, joka oli erityisen aito. Minä jo näin, että nukunko, onko tämä unta, päättyykö tämä taas siihen, että jään maan päälle, emmekä pääsekään pois. Toivoni oli käsin kosketeltavissa, että se olisi ollut totta mutta sitten vain heräsin. Se oli viimeinen uni. On siis aika selvää näiden unien perusteella päätellä, että olemme jossain kulminaatiopisteessä. En vaan tiedä missä ja moneskohan kerta tämäkin mahtaa olla, kun niin sanon. Se tässä ikävää onkin… On vaan niin kova tahto päästä Jeesuksen luo. Mutta sitten palataan erääseen vanhaan profetiaan, tai oikeammin sarjaan profetioita, ennen 1961 noottikriisiä, jonka päätteeksi Jumala siirsi tuomioitaan. Noottikriisiä 1961 ja ns. Laila Heinosen Oulun Profetiaa 1960, edelsi rovasti Peltolan sanoma kansalle jo vuonna 1958. Siinä uhataan Suomen kansaa sanomalla: ”Jos et tee parannusta viimeistään neljän vuoden sisällä, niin käyn sinun kimppuusi Suomi, en sääli enkä armahda… mutta jos…löydän sinusta Suomi edes 100 minulle, minun sydämelleni kelpaava vanhurskasta, niin vielä minä jatkan aikaa”. …ja niin tapahtui.  On todellakin syytä epäillä kuten rovasti Peltolallakin, että milloinkahan kukaan on parannuksen tehnyt Luterilaisen kirkon kautta, siinä kirkossa ollen ja niillä edellytyksillä, jotka kirkko seurakunnilleen tarjoaa? Tuskin kukaan, vaan herääminen on takuulla tullut kirkon ulkopuolelta. Eikä maamme kirkko ole täyttä parannusta koskaan tehnyt. Oulun profetia ja Peltolan jo 1958 vastaava oli silloin aikamääreineen tarkalleen oikea. Ja Herra vielä jatkoi armon aikaa kymmeniä vuosia, joka päättyy siihen, että aikanaan kaikista profetioista poistuu jossittelut. Eräänä päivänä JOKAINEN tajuaa mikä oli tärkeää ja mikä ei ollut ja joka ei tee parannusta, se jää vihollisen käsiin! Olavin profetiasta on nyt tähän 100th jumalattoman ihmisen Pride päivään kulunut 61 vuotta. Sitten taas jos vastaavaan 100th jumalattoman suomalaisen Lordin kansanjuhlaan lasketaan, niin siitä on kulunut 48 vuotta tuon 1958 profetian jälkeen. Jolloin tosiaankin 100 tuhatta suomalaista kumarsi Lordia kauppatorilla 2006 kesällä ja nyt 13 vuotta myöhemmin jälleen 100 tuhatta jumalatonta suomalaista, aina pääministeriämme myöden, marssii Pride kulkueessa, niin voimme uskoa, että Jumalan mitta on täynnä. Palaamme Oulun profetiaa edeltävään ajantilaan ja aivan varmasti pahempaan sellaiseen, koska juuri tuo kirkko on nyt mukana tässä kaikessa häväistyksessä ja jumalattomuudessa. Kirkko menee helvettiin, on kirjoitettu isoin kirjaimin ja joutaa menemäänkin. Kulminaatiopisteitä on sikäli havaittavissa, että G20 maiden kokouksessa Trump sai kärjistyneisiin neuvotteluihin lisäaikaa sekä Putinilta, että Xi:lta. Ei se välttämättä mitään tarkoita mutta samana päivänä, niin se on hiukan outo yhteensattuma. Joka tapauksessa, uskon että nyt on jokin Jumalan mitta täyttynyt, koska olen hieman aiemminkin seurannut tätä 100th suomalaisen rajan ylittymistä, koska Oulun profetiassa alussa sanotaan näin: Oulu 27. 9. 1960: Kukaan ei saa nousta tätä sanomaa vastaan. Kukaan ei saa sanoa, että tämä aikamäärä ei olisi raamatullinen. Jos joku nousee tätä aikamäärää vastaan, hän nousee Minun yläpuolelleni. Tämä aikamäärä on kaikkein tärkein. Enää ei ole aikaa kokonaista vuottakaan. Tulette näkemään, mitä tulee tapahtumaan ensi syksynä. Oulun profetiassa puhutaan varoittavaan sävyyn aikamääreistä, kuten myös rovasti Peltola sitä ennen, tuosta 100-luvusta. Ja kun Raamatussa luku ”tuhat” tarkoittaa kansaa, niin 100 tuhatta tarkoittaa tuon luvun täyttymistä kansakuntana. Se on tässä se numeraalisesti olennainen asia. Kun he sanovat rauha, rauha, ei mitään hätää, silloin heidät yllättää turmio! |