Pelastussanoma

Riikan uni 10.2.2014

Näin viime yönä unen, joka jäi vaivaamaan. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa unta. En tiedä tarkoittaako uni mitään sen kummemmin, mutta joitakin yksityiskohtia siitä oli, mihen paremmin haluaisin perehtyä. Uni meni näin: meitä oli jonkun omakotitalon pihassa ihmisiä. Olin minä, oli nuorehko pariskunta ja heidän 6-7 -vuotias tyttärensä, oli pari miestä, joita en muista, olivatko hekään tuttuja, sitten oli ulkomaalainen nuorehko mies, joka ei puhunut hyvin suomea.

Elettiin kesäaikaa. Siinä pihan vieressä oli metsä. Jostakin syystä me kaikki päätimme lähteä sinne metsään kävelylle. Kun olimme jonkin aikaa kävelleet, me näimme pienellä aukealla sellaisen sinisen isohkon kehikon, joka muistutti aivan isoa rengasta, mutta siinä oli 8 tai 10 kulmaa. Se olis siis kumollaan siinä maassa. Ehkä 10 metrin päässä siitä oli betonista valettu pitkä aita. Katsoimme sen toisella puolelle ja siellä makasi maassa vaikka kuinka paljon kuolleita venäläisiä, aivan kuin sodassa kaatuneita. En tiedä, mistä tiesimme heidän olevan venäläisiä, mutta tiesimme vaan. Joku meistä sanoi: ”Se on Suomen ja Venäjän raja-aita.” Eli siis toisella puolella oli Venäjä.

Yhtäkkiä siellä aidan takana kaksi ruumista alkoi supatella jotain keskenään, joten kauhuissamme päätimme perääntyä. Menimme sinne sinisen kehikon sisälle ja luulimme voivamme olla siellä turvassa yön yli. Sitten ne ruumit alkoivat huikkia meille kuolleella ja käheällä äänellä: ”Menkää pois, menkää pois!” Otimme jalat allemme ja juoksimme pois metsästä. Kun pääsimme takaisin sen omakotitalon pihaan, se ulkomaalainen mies meidän joukosta meni vähän poissaolevaksi ja hiljaiseksi, jopa pelokkaaksi ja haahuili vaan ympäri pihaa. Muistan ajatelleeni, että mikähän mahtaa häntä vaivata.

Sitten uni muutti muotoaan. Istuin jossain tuvassa (olisiko ollut kyseessä sama talo kuin aiemmin) pöydän ääressä. Minua vastapäätä istui tuntematon nuorehko mies. Hän antoi minulle puukon ja sanoi: ”Pistä Suomi-neitoa puukolla siihen kohtaan, mihin Venäjä hyökkää.” Pistin itseäni vasempaan ohimoon ja väänsin puukkoa haavassa. Se ei sattunut, mutta verta tuli. Sitten en muista, kumpi meistä sen sanoi, mutta sanoi kumminkin jonkin paikkakunnan nimen, minkä piti oleman siinä kohtaa Suomen karttaa, mihin puukon iskin. Eli siis Lapissa jossain. En muista paikkakunnan nimestä kuin sen, että se alkoi H-kirjaimella ja se oli joko kaksiosainen nimi tavuviivalla tai sitten yhdyssana. En tiedä onko sellaista paikkakuntaa olemassakaan oikeasti. Unesta jäi vaivaamaan nämä seikat: miksi venäläisiä oli kuollut, mutta ei yhtään suomalaista? Mikä oli tämän ulkomaalaistaustaisen miehen rooli ja miksi hän häkeltyi tapahtumista niin paljon enemmän kuin me muut? Mikä ihme se sininen kehikko oli? Miksi ne kuolleet venäläiset käskivät meidän häipyä? Mikä ihme se paikkakunta voisi olla?

Ei se Raja-Jooseppi tai Näätämön tulli kovin kaukana ohimolta ole. Sieltä se kaikki alkaa!