Pelastussanoma

Vuonna 1939 suuri joukko, kokonainen divisioona venäläisiä sotilaita oli siirtymässä raja-alueella ja olivat juuri ylittäneet erään kukkulan ja leiriytyneet alas tien varteen. Yhtäkkiä he kuulivat ylittämänsä kukkulan takaa suomen aksentilla murtaen, pilkkalaulun soinnulla venäjäksi: ”Yksi suomalainen sotilas olla parempi kuin kymmenen venäläinen sotilas”. Venäjän komentaja reagoi nopeasti ja määrää 10 hänen parasta miestään, eliittisotilasta menemään kukkulan yli, jossa aseellinen yhteenotto puhkeaa, jatkuen muutaman minuutin ja sitten laskeutuu hiljaisuus.

Iloisesti ilkkuva ”nän-nän-nän-nän, nää, nää” lapsellinen suomalaisääni jälleen huutaa: ”Yksi suomalainen olla parempi kuin … sata venäläistä eliittisotilasta”. Hyvänen aika, huudahtaa venäläinen komentaja ja lähettää 100 hänen toiseksi parasta sotilastaan kukkulan yli jota heti seurasi valtava aseellinen taistelu kukkulan takana. Noin 10 minuutin kuluttua taistelu jälleen vaimeni ja hiljeni, vain käki jäi kukkumaan kaukana.

Rauhallinen suomalainen ääni huhuilee jälleen kukkulan takaa venäläisille: ”Yksi suomalainen on parempi kuin tuhat venäläistä rivisotilasta”.

Venäläinen komentaja raivostui ja lähetti kaikki loput 1000 taistelijaa kukkulan toiselle puolelle. Kiväärit, konekiväärit, kranaatit, raketit, ne kaikki jylisi ja jytisi, sekä rätisi ja vieläpä tykkitulen nostattama savupatsas-sieni nousi mäen takaa, niin kauhea taistelu tuli, kunnes se vaimeni vaimenemistaan, enää kuului muutamia laukauksia ja…. sitten kaikki taas hiljeni haudan hiljaiseksi. Lopulta yksi lähes tulkoon seulaksi ammuttu venäläinen sotilas ryömii takaisin leirille kukkulan yli. Ryömien vatsallaan juuri ennen kuolemaansa hän varoittaa komentajaa: ”älä ihmeessä lähetä tuonne hornankattilaan enää ketään… sitten viimeisillä voimillaan hän sanoo kuolevan korahduksen kera… K..k..k..komentaja… se on ANSA, n..niitä on siellä kaksi.

Noh, mutta seuraavan kerran kun kohdataan, taitaa naru viedä pässiä… valitettavasti niin.