Pelastussanoma

Duuma hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä uuden lain, joka antaa Venäjän armeijalle laajat toimivaltaoikeudet ulkomailla ilman erillistä lupaa.

Lain nojalla armeija voi tästedes mennä maan rajojen ulkopuolelle esimerkiksi, jos tarkoituksena on puolustaa venäläisiä sotilaita tai ulkomailla asuvia Venäjän kansalaisia. Armeijaa voidaan käyttää myös siinä tilanteessa, jos jokin ystävällismielinen maa tarvitsee Venäjän armeijan apua omaan puolustukseensa.

Nämä kaikki kohdat kumpuavat suoraan Georgian sodasta. Jatkossa Venäjä voi siis perustella läsnäoloaan Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa sillä, että Venäjän tunnustamat maat tarvitsevat suojelua Georgiaa vastaan.

Tähän mennessä Venäjän oma lainsäädäntö on sallinut armeijan käyttämisen ulkomailla sotatilanteiden lisäksi vain taistelussa terrorismia vastaan ja kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanon yhteydessä. Niinpä Venäjä joutui perustelemaan hyökkäystään Etelä-Ossetiaan kesällä 2008 sillä, että Georgian toimet täyttävät terrorismin tuntomerkit.

Uudessa laissa on viitteitä myös tuoreeseen Arctic Sea -laivan kaappaukseen, vaikka suoranaisesti lakia ei ole sillä perusteltu. Laki oikeuttaa armeijan käyttämisen merirosvoja vastaan ja merikuljetusten turvaamiseen.

Venäjän hallituksen lehden Rossiiskaja gazetan mukaan uudessa laissa ei ole mitään kummallista, vaan samantyyppisellä periaatteella toimivat esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimat.

Venäjän perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Viktor Iljushin kuitenkin vaatii Gazeta-lehdessä tarkennuksia uuteen lakiin, ennen kuin se lopullisesti hyväksytään.

– On eri asia puolustaa Venäjän kansalaisia neutraaleilla vesillä merirosvoja vastaan ja aivan toinen asia on mennä puolustamaan ulkomaille venäläisiä, jotka ovat siellä töissä. Silloin on vaarana, että meitä itseämme pidetään hyökkkäjinä, Iljushin muistuttaa.

Tässä on nyt tulossa kaikki ne mahdollisuudet joista olen ”höpissyt jouten” aiemminkin. Eli uskon että rajalle tehdään tahallaan kahakka, johon sitten armeija vastaa ilman eri käskyä.