Pelastussanoma

Raamatussa on selvästi sanottu: että Hän tulee pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat. Tämä on sanottu monissa kohdin Raamattua, aina Psalmeista ja Danielista saakka, eikä yksikään, joka sinua odottaa, joudu häpeään, sanoo Raamattu. Samoin Psalmeissa: Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan. Samoin kuin tämäkin: sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat, sanoo siis Jesajakin ja jatkaa vielä rajummin: Kuninkaista tulee sinulle lastenhoitajat, heidän ruhtinattaristaan sinulle imettäjät. Sinun edessäsi he kumartuvat maahan kasvoillensa ja nuolevat tomun sinun jaloistasi. Silloin sinä tiedät, että minä olen Herra ja että ne, jotka minua odottavat, eivät häpeään joudu.

Kuinka tärkeää siis on nimenomaan koko sydämestä Jeesuksen odottaminen? Mieti tarkkaan tätä, nimittäin päivittäinen Jeesuksen odottaminen on merkki siitä, että olet Jumalan sinetillä merkitty. Ei ole mitään varatietä tai muuta oikotietä!

Kun asiaa ajatellaan käänteisesti, ettei profetiaa olisi, eikä kukaan mainitsisi koskaan päivämääriä, eikä tähyilisi taivaalle, niin sehän tarkoittaisi sitä, ettei kukaan odottaisi, eikä olisi esimerkkinä muille. Silloin ei olisi vartioita muurilla huutelemassa, mikä hetki yöstä on ja se päivä tulisi kaikille yllätyksenä. Ei olisi ainoatakaan valvovaa, valon lasta, jolle se päivä ei tulisi yllätyksenä. Kukaan ei siis edes lähtisi ylösotossa, sillä se sana ja lause ”autuas on se joka odottaa ja jonka Herramme tapaa valvomasta” sillä ei olisi muuten merkitystä.

Nyt valvominen ja odottaminen on se merkki, josta mm. Matteus 13. luvun kylväjä, luste ja leikkuumiehet kertoo. Lusteet sidotaan kimppuihin raakkumaan odottajien valvomisesta ja pilkkaamaan heitä sekä sättimään heitä vääriksi profeetoiksi ja saatanan kätyreiksi. Tässä täyttyy Matteus 24. luvun viimeiset jakeet. Voi sitä jonka Herramme tapaa lyömästä kanssapalvelijaansa, kun hän saapuu. Herramme antaa sille saman kohtalon kuin penseille. Herra siis SELVÄSTI EROTTAA ODOTTAJAT niistä, jotka eivät odota, niihin, jotka olisivat penseitä. Miettikääs, siis miten pieni ero Matteus 13. luvun lusteella ja odottajilla on toisistaan, ettei enkelitkään oikein tahdo erottaa heitä. He muka palvelevat ja esittävät uskovaa, mutta suurin ero on tämä koko sydämestään odottaminen.

Me kykenemme itsekin näkemään aivan hyvin sen, joka on on muuten uskova, mutta kieltää Herramme pikaisen paluun. HUOM! …siis juuri nyt ja heti. He eivät siis palavasti odota joka ikinen aamu, päivä ja ilta Herraamme, vaan he sanovat että ”noh, siitä päivästä ei tiedä kuin yksin isä, ei edes poika, eikä taivaan enkelit”. Tällä lauseella kuulee tämän kieltämisen sanottavan. He siirtävät Herran tulemusta jatkuvasti vuosien päähän, jotta jäisi itselle aikaa… mihin? Niinpä, sanoppas muuta, mihin?!

Silloin kun uskova ihminen kaipaa aamusta iltaan joka hetki Herransa luo, siitä erottaa valvovan ja odottavan uskovan. Autuas on se, jonka Herra tapaa valvomasta. Siksi sanalla ”autuas” on se merkittävä rooli. Eihän kukaan olisi muuten yhtään sen autuaampi, jos valvomisella ei olisi niin väliä. Valvominen on siksi se Jumalan sinetin merkki.

Odottakaamme, valvokaamme, profetoikaamme Herran paluusta ja levittäkäämme sanaa Herramme tulemuksesta.

Tule Herra Jeesus, minä olen valmis nyt, illalla ja huomen aamuna heti kun herään jne.