2.7.2009 |
Kolmiyhteinen saatana – baal |
Jokaisella paikkakunnalla oli oma baalinsa, joka erosi toisista nimeen lisätyn paikannimen tai paikallisen jumalan erityisten ominaisuuksien perusteella.. Sikemissä palvottiin ”Liiton Baalia”, Baal-Berit [1], filistealaiset taas palvoivat ”Kärpäs-Baalia”, Baal-Zebub (”Beelsebub”). Melkart oli Tyyroksen kaupungin baal, Kemoš mooabilaisten jne. Nämä baalit olivat hedelmällisyyden jumalia. ”Taivaan Baal” antoi sadetta. Baal-Hamman oli auringon jumala. Kanaanin maalla israelilaisten Jahven palvelu syrjäytti baalin palvonnan pyhät paikat, kulttitavat ja jumaluuskäsitteet. Saatana haluaa olla tämän maailman jumala, eikä se halua alistua Jumalan tahdon alle. Saatana tietää varsin hyvin ettei se kykene koskaan Jumalan rinnalle, koska hän ymmärtää varsin hyvin että Jumala loi myös saatanan itsensäkin. Näin ollen saatana tietää ettei hän kykene muuta kuin vastustamaan Jumalaa tietyn ajan ja lopullinen kohtalo on ikuinen kuolema ja kadotus. Saatana tietää siis tämän kaiken, eikä se varmasti poistu hänen mielestä. Saatana koettaa siis koko aikaisesti hallita kuninkuudella tätä maailmaa koska Jumalan armo riittää saatanalle niin kauan kuin saatanan aika on päätöksessään, eli ne kuusi päivää, jonka jälkeen seitsemäs vankeudessa. Sen jälkeen niistä päivistä ei tiedä kuin yksin isä, ei edes poika, joka lunasti saatanan nenän edestä koko ihmiskunnan 1/3 osuuden. |