Pelastussanoma

 

Päivittäistä seurantaa



 
 
24.7.2021
 

Rukoukset – Vastaako Jumala, kuuleeko Jumala ja miksi epäilemme?

Täytyy aloittaa tämä kirjoitus parilla kertomuksella, jonka Rauno Helppi kertoi minulle aikoinaan.

Eräs uskova mies oli saamassa elämänsä diilin joskus 70-luvulla ja tämän oli tarkoitus lentää Canadasta Chicagoon haastatteluun tai neuvotteluun. No hänellä oli uskomattoman huono aamu, yliluonnnollisen huono. Hänellä auto meni ensin rikki, eikä taksillakaan enää sitten ehtinyt lennolle. Se oli monimutkainen jono vastoinkäymisiä, joten en muista enää, kuinka se kaikki meni. Tapahtumaketju oli heti jo alkuunsa yliluonnollinen vastoinkäyminen.

Mutta joka tapauksessa hänen oli tarkoitus olla samana iltana perillä Chicagossa hotellissa ja seuraavana aamuna hän saattaisi rauhassa mennä kokoukseen. Toisin kävi siis… ja hän myöhästyi koneesta, kaikkensa yrittäneenä, rukoillen Jumalaa ja pyytäen apua mutta taivas oli hiljaa, eikä apuja näyttänyt tulevan mistään. Hän suuttui lopulta Jumalalle, koska ei ehtisi enää koneeseen.

No hän tutki aikatauluja ja lopulta löysi vaihtoehtoisen junamatkan, jolla hän ehkä juuri ja juuri ehtisi kokoukseen mutta se vaatisi nuokkumista junassa ja väsyneenä kokoukseen menoa. Niinpä hän hyppäsi junaan, kohti Chicagoa ja lähti sitten etsimään vapaata paikka, kun hän yhtäkkiä kuuli jonkun matkustajan matkaradiosta uutisia vakavasta lento-onnettomuudesta, jossa kaikki matkustajat saivat surmansa. Hän pysähtyi kuuntelemaan missä moinen oli tapahtunut ja yhtäkkiä tajusi, että se oli juuri se kone mihin hän kaikin tavoin oli pyrkinyt ja oli silloin siinä kohtaa vastoinkäymisten keskellä haukkunut Jumalaa ja näin kiittänyt tätä henkensä pelastamisesta. Noloa!

Noh, kaiken lisäksi hän ehti kokoukseen, eikä mitään muuta harmia tapahtunut, kuin että iltapäivällä kokouksen jälkeen kirjautui chicagolaiseen hotelliin hyvin nöyrä mies, tosin väsynyt, mutta hyvin nöyrä mies, joka ylisti Jumalaa ja sai valtavan opetuksen Isältä Jumalalta, jonka muistaa ikänsä ja jakaa tarinansa mm. tässä ja nyt.

Toinen tarina oli sellainen, että Raunolle tuli nainen pyytämään esirukousta lapsensa sairaudestaan paranemisen puolesta. Hänen 5-vuotias poikansa sairasti vakavaa leukemiaa ja oli sairaalassa. Rauno itsekin sanoi, että sydämessään tunsi tästä taakasta vapautumista ja että rukous varmasti kantaisi hedelmää. No niin tekikin, muttei sillä tavalla, kuin he kaikki siinä hetkessä olettivat. Lapsi nimittäin kuoli.

No tämä äiti romahti ja suuttui kaikkeen uskon elämään ja Jumalaan. Hän alkoi oikein aktiivisesti käydä haukkumassa eri paikoissa Jumalaa ja tämän julmuutta, väittäen tietenkin, ettei sellaista edes ole, koska jos olisi, niin ei mikään Jumala ole niin julma, että antaisi viattoman pojan kuolla. Hän näki siis kaiken hyvin itsekkäin silmin, kuten niin moni ateisti tekee tänäkin päivänä. Ovat joskus olleet jossain määrin uskossa mutta menettäneet oman pettymyksensä vuoksi uskon ja kääntyneet taistelemaan Jumalaa vastaan. Niin kävi myös tälle naiselle, joka vuosia tämän tapahtuman jälkeen pilkkasi ja haukkui uskovia ja Jumalaa.

Mutta eräänä yönä hän alkoi nähdä unta, joka toistui ja toistui useana yönä aika-ajoin. Hän näki synkän kapakan ja sen viimeisen hämyisen pöydän, jossa oli synkkä paha mies, joka poltti sikaria ja pelasi korttia. Nainen sai sydämeensä tuntemuksen, että tuo mies oli todella paatunut rikollinen ja pahuuden läpäisemä kadotettu sielu.

Kun tämä nainen oli jo viikkoja nähnyt tätä unta aika-ajoin, niin hän alkoi tunnistaa tuon pahan miehen piirteet kuolleeksi pojakseen. Vasta sitten Jumala avasi suunsa hänelle ja sanoi sydämeen sanat: ”niinpä, rakas lapseni, jos en olisi ottanut häntä pois, hän olisi tuossa vailla mitään toivoa mutta nyt hän on täällä luonani”. Tämän kuultuaan naista kohtasi toinen romahdus, pelastuksen romahdus. Voitte kuvitella!

Palatkaamme nyt sitten tähän päivään ja kerron mitä minulle on rukousten vuoksi tapahtunut. Minä johdin vielä 2013 melko isoa yritystä, vartiointiliikettä ja portsarifirmaa Helsingissä mutta voin pahoin, koska olen uskossa ja kartan syntiä. Mutta kun olet tuollaisessa asemassa, minä ymmärrän hyvin Jeesuksen sanat, kuinka rikas voisi päästä taivastenvaltakuntaan sisälle? Myy kaikki ja jaa ne köyhille. Miten minä sen voisin tehdä… en mitenkään. No sitten ei auttanut muu kuin rukoilla, niinhän Jeesuskin vastasi kysyjälle, miten minä voin päästä, johon Jeesus vastasi, että Jumala voi. Niinpä minä rukoilin sekä veljen Raunon ja veljen Jyrkin kanssa yhdessä asian puolesta ja mitä tapahtui. Rikolliset veivät ja kavalsivat minulta koko firman vuoden sisällä ja vuonna 2014 kesällä muutin täysin masentuneena tänne Länsi-Suomeen. Tämä oli Jumalan vastaus, enkä purnannut, koska olin tietoinen mitä minulle piti tapahtua ja se tapahtui. Kaikki meni!

Näiden tapahtumien jälkeen, olen aina ajatellut kaikista asioista niin, että tämä on tarkoitus, koska jos olen Jumalan oma, Herrani on Jeesus Kristus ja olen luvannut Herralle olla käytettävissä, niin mitä tahansa voi tapahtua muttei minun tarvitse olla peloissani. Raamattuun on kirjattu eri tavoin 366 kertaa lause ”älä pelkää” tai ”älkää peljätkö”, elikkä 365 kertaa +1 karkauspäivälle. Eikö ole ihmeellistä!?

Noh, minä olen täällä teatterissa harrastelija näyttelijä ja meillä sattui tänä vuonna tulemaan näytelmä, jonka ohjaaja yhtäkkiä muutti yhden pääosan esittäjän vaihdoksen vuoksi homoseksuaaliviritteiseksi. No en minä asiasta pitänyt, enkä voinut enää perääntyä, kun kauhukseni näin, mitä ohjaaja teki ja mihin suuntaan näytelmää oltiin viemässä. Minullekin oltiin laittamassa näytelmässä päähän sateenkaariotsapanta, sellainen venyvä hikinauha, jossa on nuo sateenkaarivärit. Se olisi ollut kuin pedon merkki olisi otsalla. Olin ahdistunut tietenkin ja syystäkin.

Noniin, siis jälleen kerran minä jouduin turvautumaan rukoukseen, sanoen painokkaasti Herrallemme, että älä pistä poikaasi häpeän keskelle ja saastaisten voimien keskelle. Tee mitä tahansa, jotta pääsen tästä pois tai jopa niin, että koko näytelmä saa minun puolestani kaatua.

No, pikkuhiljaa alkoi tapahtua. Ensin minun piti olla näytelmässä ns. ”kaappihomo” mutta sitten ohjaaja tajusi, etten halua, enkä tykkää yhtään asiasta. Hän muutti näytelmän ideaa ja vapautti minut siitä.

Pahinta oli kuitenkin se, että joutuisin silti pukemaan tämän hikinauhan päähäni melkein koko näytelmän ajaksi.

Mutta kun asuja alkoi tulla teatterille ja otin käteeni tuon hikipannan, laskin noiden värien lukumäärän, niin kappas, niitä olikin viisi. Yksi väri puuttui ja värien luku oli Jeesuksen armon luku, minun oma numeroni 5 joka näkyy etunimessänikin, J-armo, viisi kirjainta ja Jeesuksen armo. Olen syntynyt 15.5. ja syntymäpainonikin oli 5 kiloa 550 grammaa. Lukemattoman monta vitosta elämäni aikana olen saanut kokea ympärilläni. Tämäkin oli Jumalan vastaus, ei ne värit, vaan sydän ja Jumala tahtoi osoittaa, että anna mennä vaan poikani, ei haittaa.

Jos sinä olet siis antanut rukouksesi kuulua ylös Herralle, niin tärkein… eli toistan vielä sanan TÄRKEIN asia, on sydämesi vilpittömyys ja rehellisyys Pyhän Hengen sinut tutkiessa luuytimiäsi myöden.

Moni rukoilee lottovoittoja ja erilaisia parannushaluja, parempaa elämää jne. Minäkin tiesin mihin ryhdyin, kun Helsingissä runsauden keskellä lähdin rukoilemaan pelastukseni puolesta, enkä maallisen pärjäämisen puolesta. Mieti sinäkin aina se asia ensin, kuin Jeesus opetti meitä, ”älä tee niin kuin minä haluan, vaan tee kuin sinä haluat”.

Haluan palata Raunon tähän enismmäisen tarinan mieheen takaisin, koska haluan tehdä erään kysymyksen ja tarinalle toisen version. Mitä jos Jumala ei olisikaan päästänyt miestä ollenkaan Chicagoon, eikä lento-onnettomuuttakaan olisi ollut, vaan junakin olisi vielä hajonnut matkalle ja kaikki hänen yrityksensä päästä, olisi mennyt. Mutta silti tämä mies olisi koko matkan rukoillut, päästä minut sinne, päästä… ja itkenyt kun ei päässyt, vihoitellut Jumalalle ja kiukutellut. tajuamatta, että hänen koko sielunsa olisi mennyt, aivan kuten kakkostarinan naisella.

Mietin näitä asioita siksi näin, koska itse koin tarvetta rukoilla päästä turva-alan johtajan ja yhtiön omistajan paikalta pois, koska se näiversi sieluani pahasti. Entäpä siis jos tämä tarinan mies olisi joutunut työpaikkansa vuoksi eroon uskostaan ja pelastuksestaan ja Jumala siksi esti tämän pääsyn. Älkää siis kyseenalaistako Jumalan tekoja, vaan ymmärtäkää, että kävi niin tai näin, niin aina mennään Jumalan tahdon mukaan.

Kun me jotain pyydämme, niin toteutukoot ja tapahtukoon sinun tahtosi, niin maan päällä, kuin taivaissa! Tähän on hyvä turvata ja lukea Raamatusta, lepää sinä ja ota minun rauhani sydämeesi, iloiten Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, tiedostaen TÄYSIN, että Hänellä on koko ajan kaikki langat kädessään. (Psalmi 91)

 

Takaisin