Pelastussanoma

 

Päivittäistä seurantaa



 
 
30.5.2021
 

Aborttilakia puitiin jälleen eduskunnassa

Päivi Räsänen sanoi, että vaikeassa elämäntilanteessa raskaaksi tuleville naisille tarvittaisiin uusia tukitoimia, koska suurinta osaa aborteista perustellaan sosiaalisilla syillä.

Vuonna 2019 tehtiin noin 8 700 aborttia, joista peräti 93% sosiaalisista syistä, elikkä oma mielipide omasta tilanteestaan ja kyvystään hoitaa tai pitää lastaan. Aiemmin abortteja on tehty huikeita määriäkin, kuten silloin kun aborttilaki tuli voimaan, etenkin hulluina 70-80 luvun vuosina. Niitähän tehtailtiin aivan jonossa, jopa parikymmentä tuhatta vuodessa.

Raskaaksi tullaan useimmin pelkästään välinpitämättömyyden vuoksi. Teinit, vanhempien ja vanhemmat naiset moraalittomuuttaan ja turhamaisuuttaan. Katumuspillerit on ja mitä väliä…

Nainenhan se raskaaksi itsensä saattaa, eikä suinkaan se siittäjäpuoli, jota yleensä syytetään kaikesta. Raskaaksi tulemisen vastuu on aina ensisijaisesti naisella, joka on se osapuoli, joka voi tulla raskaaksi. Nainenhan voi valehdella miehellekin mitä tahtoo ehkäisystä ja kaikesta. Nainen voi päättää myös siitä, että käyttääkö mies ehkäisyä vai ei. Aina mennään naisen asemasta peilin eteen.

Raiskauksiin on naisten aivan ihan turha vedota! Jos vetoamme raiskauksiin, niin silloin niitä pitäisi tapahtua tuhansittain vuodessa, jotta ne olisivat edes jonkinkaan sortin perustelu vapaalle abortille. Silloinkin meidän pitäisi kiinnittää ihan eri asioihin huomiota kuin abortteihin. Meidän olisi syytä kiinnittää kaikki voimavaramme maassamme valtoinaan roihuavaan seksuaalirikollisuuteen, oikeuslaitokseen ja lain valvontaan. Abortit olisivat siinä tapauksessa sivuseikka niiden rinnalla.

Mutta juuri tähän naiset vetoavat, raiskatuksi tulemisiin, kun he haluavat väittää, että heidän ruumiinsa kuuluu heille ja he yksin saavat päättää siitä, elääkö heidän sisällään joku jälkeläinen, vai ei. Se ei saa mennä niin!

Jos nainen ”hankkiutuu” epäselvissä olosuhteissa raskaaksi, niin kyllä sosiaalisia ongelmia tulisi ratkoa sosiaalipoliittisin keinoin, eikä elämää lopettamalla.

Myös Mika Niikko mieluummin parantaisi aborttia harkitsevien mahdollisuutta synnyttää lapsi ja helpottaisi adoptiomahdollisuuksia. Hän sanoi hienosti vedoten, että meillä on huutava hoitovaje, joka on itseasiassa juuri sen suuruinen, kuin meillä on tehty abortteja viimeisten vuosikymmenten aikana.

Ja että syntymätön lapsi ei ole osa äidin kehoa, kuten yleisesti väitetään, vaan se on sen ulkopuolella. Kohtu ei ole naisen ruumis, vaan se on ruumiin onteloon kehittynyt elävä keskeneräinen olento. Ja siinä mielessä Niikko ei pidä kovin sopivana sitä, että me haluamme heikentää näiden syntymättömien lapsien mahdollisuutta tulla elämään tätä samaa elämää, mitä mekin täällä elämme.

Tuo Niikon vertaus huoltovajeesta oli todella ovela, koska siinä on sisällä myös Jumalan rangaistus normaalista kansan lisääntymisestä. Siinä huoltovajeessa näkyy nimenomaan lasten syntyvyyden puuttuminen ihan ihmisen itsensä tyhmyyden ja itsekkyyden takia. Mikäli suomalaiset olisivat pitäneet kaikki lapsemme elossa, niin huoltovajettakaan ei olisi. Nyt on!

 

Takaisin