Pelastussanoma

Moni uskoon tultuaan haluaa alkaa tekemään asioita uudella tavalla ja asettavat Jumalan välikappaleeksi, eikä itseään Jumalan välikappaleeksi. He uskovat, että nyt kun he ovat uskossa, niin Jumala antaa heille ikään kuin koko maailman ja he alkavat sitten hallita ja tuomita kaikkea. Niinhän siellä ilmestyskirjassa sitten sanotaan, vaan he eivät lue loppuun sanaa, vaan poimivat ahneuttaan ja maalliseen sokeuteensa vain rusinoita pullasta ja olettavat sen Jumalalta saaduksi.

Näin juuri kävi Juha Sipilälle, jonka teoista voi hedelmät katsoa ja nähdä nyt… juuri nyt! Mitkä olivat uskovan miehen hedelmät, jotka meille jäi nyt kerättäväksi. Pitääkö ne laittaa suoraan kompostiin, vai voiko niistä mitään käyttää rakennusaineena?

Lehti kirjoittaa, että Sipilä koitti saada valtion omaisuutta, jopa miljardeja oman päätäntävaltansa alle. Sipilähän rikastuikin juuri samalla tavalla, hyödyntämällä valtion varoja suuren suomalaisen unelman edestä ja lopulta sen Nokian kadottua, katosivat sitä mukaa nämä sen alihankkijat ja sitten heti perään katosivat ne ansaitsemattomat miljarditkin Sipilän säätiöihin. Siitä huolimatta, he suitsuttavat olevansa uskossa ja kunnioittavat jollain tavalla ilmeisesti Mooseksen lakiakin. En vaan kyllä nyt ihan ymmärrä miten sen voi tehdä, tiedostamattomasti, koska kyseessä on kuitenkin viisaat ihmiset, joiden luulisi ymmärtävän varsin hyvin mikä on oikein ja mikä väärin. Vai voiko?

Ei kai tässä voi taaskaan sanoa, muuta kuin että, on se vahva tuo henkivaltojen ote ihmisiin, oli ne uskossa tai ei.

Nytkin minä joudun tässä puntaroimaan erään sukulaiseni kanssa tapaamista, koska hän on pyytänyt voida tavata ja tiedän minkälainen sekasotku siinäkin taas taustalla on ollut, johon sitten minun pitäisi mennä sitä kepillä vielä sorkkimaan. Ei missään nimessä haluttaisi, vaikka toinen omantuntonsa vuoksi niin haluaisikin tehdä. En voi tietää, minkä verran niitä henkiä roikkuu edelleen ihmisissä ja minkä verran uskaltaa itsensä taas asettaa alttiiksi ja ehkä jälleen revittäväksi. Se on varmaan tämä ikuinen tosiuskovan osa… sielunvihollisen ja Herramme Jeesuksen työn välikappaleena. Ei voi sanoa, että ei tänään, koska olemme Herramme palveluksessa. Meidän on rukoiltava Jeesuksen veren suoja itsellemme, sinne minne ikinä menemme. Emme voi sanoa etten tule.