Shalom rakkaat veljet ja sisaret Herrassa!
Oon tällä viikolla nähnyt kaksi unta ja nyt tuntuu siltä, että Herra kehoittaa jakamaan ne:
Ensimmäisessä unessa kuljin jollakin junan tai metron kaltaisella välineellä ja tiesin, että mun pitäisi jäädä pois seuraavalla asemalla. Nousin junasta ja asema ylhäällä jonkin rakennuksen kyljessä ja ainoa poispääsy laiturilta oli oven kautta, josta laskeutuivat rappuset alaspäin ja oven molemmilla puolilla luki isolla ”K-18”. Sitten tajusin, että junaan jäi minun kaikki tavarani, mutta se oli ehtinyt jo lähteä, näin vain sen takaikkunan, eikä sen perään enää kannattanut juosta. Ainoa vaihtoehto oli siis käydä noista ovista sisään. Ajattelin kylteistä päätellen, että onko kyseessä ns. strippiluola, mutta mitään sellaista siellä ei näkynyt. Paikka oli kuitenkin täynnä ihmisiä, jotka istuivat pöydissä rusehtavissa vaatteissa tai mahdollisesti likaisissa, joka tapauksessa ne olivat talvivaatteita, takit päällä siis. Kaikesta päätellen siellä oli kovat juhlat käynnissä ja pöydillä ja baaritiskeillä oli hirvittävästi pulloja, jotka olivat kaiketi tyhjiä. Huomasin, että tiskien takana ei seissyt ketään ja kysyin yhdeltä pöytäseurueelta, että eikö täällä ole yhtään tarjoilijaa, johon he vastasivat: ”Ei ole”. Lähdin etsimään poispääsyä tuosta paikasta ja ihmistä, jolla olisi kännykkä, että voisin soittaa junassa olevien tavaroitteni perään, mutta tiesin, että se olisi ehkä turhaa. Siihen uni päättyi.
Myöhemmin päivällä sain sitten sanaa Herralta, että älä mene niistä ovista, odota mieluummin seuraavaa junaa.
Sitten näin viime yönä toisen unen, jossa olin menossa ostamaan jotain hieman kauempaa auton kanssa. Jostakin syystä, ennen kauppaan menoa piti käydä pankissa ja siellä oli avoimella paikalla yksi vastaanottotiski, jossa pankkivirkailija tivasi minulta milloin olin viimeksi ostanut jotain. Sanoin, että en todellakaan muista ja että olisiko ollut 27. päivä, johon hän vastasi olisko kuitenkin ollut 25. maaliskuuta? Aloin tuohtua, mitä en yleensä tuollaisissa tilanteissa tee ja sadattelin hänelle, että ennen sai pankeista rahaa aivan vapaasti, johon virkailija vastasi huokauksella. Takanani alkoi jono kerääntyä ja ihmiset olivat nytkin talvivaatteissa. Siihen uni päättyi.
Olisiko tässä nyt kuvauksessa Tempauksen jälkeinen aika, luulen niin.
Olkaa Siunatut Herramme Pyhässä nimessä! Aamen.
t.eero