Pelastussanoma

Viron suurlähettiläänä vuosina 1993-98 Moskovassa työskennellyt Mart Helme uskoo, että virolaisissa puolueissa, liikemiespiireissä ja virkamieskunnassa toimii melkoinen joukko Venäjän etua ajavia henkilöitä
Kuva: Risto Vuorinen / YLE

NÄKÖKULMA: Ex-suurlähettiläs Mart Helme: Venäjä valmistelee Baltian haltuunottoa

julkaistu ke klo 12:15, päivitetty eilen klo 09:12

Viron entinen Moskovan suurlähettiläs Mart Helme sanoo Venäjän laskuun toimivien virolaisten ja venäläisten agenttien valmistevan Viron sisäistä haltuunottoa. Sisältäpäin vaikuttamisen taktiikka on hänen mukaansa käynnissä kaikissa Venäjän ympärysvaltioissa. Suomi olisi Helmen mukaan Venäjän suunnitelmissa kuitenkin poikkeus.

Mart Helme työskenteli presidentti Lennart Meren nimittämänä Viron suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1993-98. Toimikautensa päätyttyä hän on keskittynyt lukuisissa lehtiartikkeleissaan ja parissa Venäjä-aiheisessa kirjassaan varoittamaan Venäjä-uhasta.

Itänaapurin tavoitteena on ollut ex-suurlähettilään mukaan jo vuosikymmenen ajan Viron, Latvian ja Liettuan sekä kaikkien muidenkin sen ympärillä olevien entisten neuvostotasavaltojen sisäinen valloitus.

Luovuutta ja vaalien valmistelua

Helme sanoo, että Venäjän federaatio pyrkii ottamaan vanhat neuvostoperheen jäsenet takaisin haltuunsa tietyllä kaavalla. Kaava otettiin täysmittaisesti käyttöön, kun Vladimir Putin tuli valtaan vuonna 2000. Sama kaava oli itse asiassa käytössä jo neuvostoaikana, kun KGB pyrki manipuloimaan eri valtioiden sisäpolitiikkaa.
– Kaavan mukaan luodaan omien vaikuttaja-agenttien ja Venäjän vaikutuspiirissä olevien kansalaisten verkosto. Verkoston toiminta suuntautuu niin, että Venäjän halu ja tahto sekä tavoitteet pystyttäisiin toteuttamaan kussakin valtiossa, kiteyttää Helme.

Mitään jäykkää ja yksityiskohtaista toimintakaavaa ei maiden sisäisissä valloituksissa hänen mukaansa kuitenkaan ole.
– Esimerkiksi vaalit ovat hyvä ajankohta toimia. Niitä pyritään käyttämään hyväksi niin, että Venäjän hyväksymät henkilöt ja miksipä ei myös Venäjän agentit, pääsisivät merkittävillä paikoille. Juuri vaaleja pidetään virstanpylväinä.

Venäjän lähetystö kuin pullataikina

– Kun puhkeaa esimerkiksi sisäpoliittinen skandaali, vaikkapa hallituskriisi, se käytetään heti hyväksi. Ne henkilöt aktivoidaan, jotka edustavat kulloisessakin kriisissä Venäjän pyrkimyksiä. Kun kriisi on ohi ja jos tavoitteet ovat onnistuneet, jätetään kyseiset henkilöt joksikin aikaa niinsanotusti ”jään päälle”, sanoo ex-suurlähettiläs.

Venäjän suurlähetystöt eri maissa ovat Helmen mukaan toimintakeskuksia. Jo suomettumiskaudelta tiedetään, että venäläiset diplomaatit kutoivat ystävyysverkostonsa ja käyttivät siihen kuuluneita ihmisiä hyväkseen.

Mart Helme kuitenkin huomauttaa, ettei hän väitä kaikkien Venäjän suurlähetystöjen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden olevan agentteja tai epäilyttäviä yhteistoimintamiehiä.

Virossa vaikutusalttiiden ihmisten verkosto on joka tapauksessa Helmen mukaan hyvin laaja. Se ulottuu kaikkiin puolueisiin, liikemiespiireihin sekä valtion virkamieskuntaan.
– Virossa on käyty vuosikausia kovaa kamppailua siitä, ettei Venäjän lähetystö kasvaisi Tallinnassa kuin pullataikina. Silti diplomaattien ja vakoiluagenttien määrä Venäjän lähetystössä ja Venäjän valtiollisissa, puolivaltiollisissa ja myös yksityisissä organisaatioissa on niin suuri, että heidän onnistuu ennen pitkää selvittää Venäjää kiinnostavien, potentiaalisten henkilöiden taustat, tietää Helme.

Agenteiksi heikkouksien kautta

Mart Helmen tiedossa on, miten Venäjää kiinnostavat henkilöt pyritään saamaan työskentelemään itänaapurin hyväksi. Aluksi hänestä laaditaan henkilökuva, josta selviävät arjen työt ja toimet, kiinnostukset ja harrastukset sekä heikkoudet.
– Voi olla, että tuo ihminen on uhkapeluri tai alkoholisti, joka yrittää salata heikkouttaan. Henkilöllä saattaa olla rakastajatar tai taloudellisia vaikeuksia. Hän voi olla myös jonkin erityisalueen keräilijä. Tällaisten heikkouksien ja kiinnostusten kohteiden kautta tätä henkilöä lähestytään inhimillisellä tasolla ja muodostetaan pidemmälle menevä suhde. Näin se on tapahtunut aina ja sama kuvio toimii myös tänään.

Mart Helmen mukaan Venäjän tavoitteena on joka tapauksessa ympäröidä itsensä sen tavoitteita kuuntelevalla ja toteuttavilla valtioilla. Kremlillä ei kuitenkaan ole tarkkaa suunnitelmaa siitä, missä järjestyksessä muun muassa entiset neuvostomaat pyritään taivuttamaan Venäjän vasalleiksi.
– Tällä hetkellä maailman suurvaltioiden kriisialue on Lähi-Idässä, jolloin myös Venäjä on kiinnostunut juuri eteläisestä suunnasta. Tärkeimpiä maita Venäjälle ovat etelässä Georgia ja Ukraina, jossa Venäjän tavoitteet ovat kehittyneet viime aikoina hyvin suotuisasti, sanoo Helme.

Kansainvälinen kriisi voi muuttaa Baltian

Mitä tulee Baltiaan ja erityisesti Viroon, Helmen mukaan peli on monin verroin mutkikkaampaa – kiitos alueen valtioiden kuulumisen EU:hun ja NATOon. Nykytilanteessa ei juuri voi kuvitella Venäjän sotilaallista aggressiota Baltian maita vastaan. Sitä ei kuitenkaan voi sulkea pois tilanteessa, kun kansainvälisessä kentässä tapahtuu todella suurta.
– Kun maailmassa tapahtuu dramaattinen käänne, joka pakottaa suurvallatkin arvioimaan omat mahdollisuutensa uudelleen, voivat Baltian maat jäädä yksin. Niitä vastaan on silloin mahdollisuus käyttää myös voimatoimia. Nykytilanteessa sotilaallista aggressiota ei kuitenkaan kannata pelätä, Helme sanoo.

Helmen mukaan sotilaallisen painostuksen sijaan nyt käytetään sisäistä vaikuttamista sisäpolitiikan kääntämiseksi raiteille, joiden kautta Venäjä saa sisäpolitiikan hallintaansa.
– Silloin Viron johdossa ovat Venäjälle sopivat henkilöt ja poliittiset puolueet. Sitä kautta toteutuu Viron siirtyminen jälleen Venäjän haltuun.

Suomi – Euroopan Siperia

Mart Helmen mukaan Suomi on Venäjän suunnitelmissa suuri poikkeus. Hänen mukaansa on venäläispoliitikkojen yleinen arvio Suomen asemasta se, ettei esimerkiksi Viroa ja Suomea voi verrata mitenkään keskenään. Suomi on oma lukunsa.
– En halua loukata suomalaisia, mutta jo maantietellisesti Suomi on mukavammassa paikassa – sitä voisi kutsua vaikka Euroopan Siperiaksi. Eihän Suomesta lähde edes yhtään tietä suoraan minnekään. En voi kuvitellakaan, että Venäjä ryhtyisi Suomen takia heikentämään suhteitaan Euroopan Unionissa ja muissa kansainvälisissä piireissä. Ei siitä olisi minkäänlaista hyötyä, arvelee Helme.
– Suomi on kuitenkin Venäjälle kiinnostava kohde siinä mielessä, että suomalaisten päätöksentekijöiden kautta voisi Suomi jossain määrin edustaa Venäjän intressejä EU:ssa. Samoin kuin Venäjän on onnistunut saavuttaa tuo tavoite esimerkiksi Italiassa ja Saksassa, kiinnostaa Suomi edelleen Venäjää melkoisesti. Tämän tietävät Suomen poliitikot ja erikoisyksiköt. Silmät ja korvat pidetään taatusti avoimina.

Mart Helme kuuluu niihin Viron Venäjä-kriitikoihin, jotka ovat saaneet itäkauppaa käyvät liikemiespiirit arvioineen takajaloilleen. Muun muassa politiikasta suurliikemiehiksi ryhtyneet Viron ex-pääministerit Tiit Vähi ja Jüri Mõis ovat pitäneet jatkuvaa Venäjällä uhkailua Virolle vahingollisena. Myös Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves tyrmäsi jokin aika sitten arviot, joiden mukaan Venäjä uhkaisi NATO:on ja EU:hun kuuluvaa Viroa.

Äänioikeus ei-virolaisille oli virhe

Mart Helmen mukaan virolaiset liikemiespiirit ovat painostaneet poliitikkoja koko Viron uuden itsenäisyyden ajan. Venäjälle olisi annettava liikemiesten mukaan koko ajan myönnytyksiä. Pyritään tiettyihin helpotuksiin, erillissopimuksiin ja toimintavapauksiin Venäjälle suuntautuvassa kaupassa.
– Venäläiset muodostavat Virossa niin suuren äänestäjäkunnan, että jokaisen puolueen on kalasteltava tuon ryhmän ääniä. Kaikenkaikkiaan oli suuri virhe antaa ei-virolaisille äänioikeus paikallisvaaleissa. Nyt muun muassa Tallinnassa ja koko Itä-Virumaalla tapahtuva on seurausta siitä, että monista valtuustoista tuli heidän äänillään venäläisenemmistöisiä.
– Venäläis-enemmistöiset ja venäläishenkiset paikallisvaltuustot pyrkivät kaikin keinoin mitätöimään keskushallituksen päätökset. Se on sananmukaisesti Viron hajottamista, sanoo ex-suurlähettiläs Mart Helme, joka käyttää osasta maansa venäläisistä herkästi nimitystä ”viides kolonna”.

YLE Uutiset / Risto Vuorinen, Tartto