
Jesaja:
9:1 Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.
http://sley.fi/luennot/Raamattu/UT/Ilm/17-18JR.htm18:4-8 Lähtekää ulos!
Ennen kuin Johannes saa kuulla tarkan kuvauksen Babylonin hävittämisestä, hän kuulee Jumalan omille annetun kehotuksen läheä pois kaupungista ennen kuin se tuhotaan. Mitä kehotus tarkoittaa? Jeesus kehotti seuraajiaan lähtemään Jerusalemista ennen kuin se hävitetään (Mt 24,15-20). Monet kristityt noudattivat tätä kehotusta ja välttivät tuhon, joka kohtasi Jerusalemia vuonna 70 jKr, kun Rooman legioonat piirittivät ja hävittivät pyhän kaupungin. Vastaavasta kehotuksesta ei liene nyt kyse. Näin voidaan sanoa sen perusteella, että Babylon tarkoittaa Paholaisen valtakuntaa, ei tiettyä kaupunkia, josta olisi paettava. Monet ovat ymmärtäneet enkelin kehotuksen siten, että Jumalan omien tulee paeta tästä maailmasta: on perustettu luostareita ja ajateltu, että luostarissa voidaan välttää maailman synnit, elää pyhää elämää ja päästä eroon Paholaisesta. Tiedämme, ettei näin ole tapahtunut: Paholaisen valtakunta on tunkeutunut myös luostareihin - siellä kun elää ja asuu syntisiä ihmisiä. Toiset ovat ymmärtäneet kehotuksen paeta Baabelista niin, että Jumalan omien tulee erota maallistuneesta kirkosta ja perustaa tosiuskovien seurakunta. Näin monet ovat tehneet. Tiedämme, miten hyvästä tahdosta ja vilpittömästä yrityksestä huolimatta on käynyt: perustetut seurakunnat eivät ole olleetkaan pyhiä ja puhtaita, Paholainen on tunkeutunut sinnekin ja hajoittanut seurakunnat yhä pienempiin ja keskenään riiteleviin joukkoihin. Kehottaessaan pakenemaan Babylonista enkeli tuskin puhuu luostarin perustamista tai maallistuneen kirkon jättämistä. Enkelin sana lienee ymmärrettävä kehotuksena olla menemättä mukaan maailman jumalattomuuteen. Perkele toimii täällä maailmassa ja saa paljon väkeä puolelleen; monet elävät jumalatomasti ja tekevät syntiä niin kuin siinä ei olisi mitään pahaa. Ja vielä enemmän: Perkele saa ihmisiä mukaan taisteluun Jumalaa ja hänen seurakuntaansa vastaan. Tästä meitä kehotetaan pysymään erillään. Paholaisen kanssa veljeilystä enkeli varoittaa Jumalan omia - siihen ei pidä ryhtyä, ei siten, että harjoittaa syntiä eikä siten, että antaa tukensa niille, jotka taistevat Jumalan seurakuntaa vastaan. Paholaisen valtakuntaa odottaa tuomio ja siihen valtakuntaa meidän ei tule millään tavalla liittyä - tai meitäkin odottaa tuomio sinä päivänä, kun Babylon tuomitaan. Mitä tämä tarkoittaa minun elämässäni, sitä meistä jokaisen on syytä kysyä omassa sydämessään.
Enkeli lupaa Babylonille kovan tuomion. Se on tehnyt pahaa, vainonnut Kristuksen omia ja tappanut heitä. Viimeisenä päivänä se saa maksaa kovan hinnan tekemisistään. Sille annetaan kaksinverroin takaisin se, mitä se on tehnyt. Näin Jumala osoittaa, kuka on mahtavin Kuningas ja kenellä on valta sanoa viimeinen sana. Monet ajattelevat, ettei sitä valtaa ole Jumalalla, mutta viimeinen päivä muuttaa heidän käsityksensä. Sinä päivänä suurin Jumalan pilkkaajakin sanoo: "Väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut."
Minulle tuli mieleen just siitä kertomaani Sakarja 14. luvun tapahtumat kun Jeesus perustaa tuhatvuotisen valtakuntansa. Olen puhunut siitä ja kirjoitin siitä päivittäiseen jutunkin, koska se tuhatvuotiskausi saattaa hyvinkin monet yllättymään millainen se on ja mitä siellä on. Se ei ole paratiisi!!! Mutta, se on ennen kaikkea rauhan valtakunta.HerranNimessä kirjoitti:...näky oli kuin auringon nousu, mutta ilman valoa...
Sakarja 14:6-9 Sinä päivänä ei ole valoa: loistavat tähdet sammuvat. Se on oleva yhtämittaista päivää-Herralle on se tunnettu-ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata. Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä Idänmerta kohti, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva kesät ja talvet. Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi.
Mutta silti me jaksamme ja tahdomme elää Jeesuksen omina... emme edes mieti muuta vaihtiehtoa tässä elämässä.