Shalom
Luin kirjoituksia palstalla ( tässä yllä) ja mieleeni muistui kertomus, jonka kuulin kauan, kauan sitten. Haluan muistella sitä, koska siinä oli hyvä juoni, ja opettavainen loppu. En vain muista sitä kokonaan. Kerron kuitenkin mitä siitä muistan ja siinä järjestyksessä kuin muistan.
Oli mies, joka oli hukkumaisillaan. Hän huusi Jumalaa apuun.
Sitten apua tuli tarjolle. Hän odotti Jumalan apua, eikä ottanut apua vastaan. Hän sanoi kolmesti, että hän ei tarvitse apua, koska hän odottaa Jumalan apua.
Sitten hän hukkui.
Tämä ei ollut varmaan tositarina, enkä kertonut yksityiskohtia, mutta se on saanut joskus minut miettimään ja yhä saa. Otanko valikoiden apua vastaan? Eikö sekin ole apua, kun olen auton kanssa maantien reunassa, kun kumi on puhki ja joku pysähtyy siihen ja tarjoaa apuaan?
Otan rikkinäisen autonrenkaani kanssa autolleni vastaan sen minkä Jumala avukseni antoi, enkä enää odota.
Jos jään odottamaan, niin odotan ja odotan ja apu menee lopulta ohitse.
Odotanko Jeesusta vai odotanko pelastusta huolistani? Odotanko luvatun maan rajalla, enkä uskalla mennä eteenpäin. Odotanko vapautusta enemmän kuin vapauttajaani?
Minä olen odottanut jotain jo pitkään, mutta odottaminen jatkuu. En silti epäile Jumalaa. Enemmän epäröin sitä, että enhän vain salli itseni päätyä tilanteeseen, jossa menen ikäänkuin onneni ohi. Olenhan monet kerrat elämän aikana mennyt, siitä on siis jo riittävä kokemus. Siksi tiedän, että joskus vastaus on
"Odota Minua" ja joskus se on, "Ole kuuliainen Minulle". Sen sijaan, että odotamme, voimme kertoa sen Hänelle, että Herra, neuvotko tien, en ymmärrä mitä teen ja haluaisin ulos tästä. En osaa, mutta uskon Sinun Sanan. Ja Hän neuvoo. Ja siitä huomaamme , että olemmeko laittaneet sivuun sen, mikä on tärkeää ja valinnutkin sen, mikä ei ole tärkeää, vai onko aikaa odottaa. Niin, ihminen usein on epätietoisuudessa vain Jumalan Sanan varassa. Joskus saadaam ihmisiltäkin apua. Jumala on niin suuri, että Hän jo tietää mitä me tarvitsemme.
Uskon, että me kaikki olemme välillä epäröiviä, koska emme halua tehdä virheitä, mutta virheitä peläten menee joskus enemmän vipuun. Pelastus on rakkautta ja pelko ei ole mukana siinä. Rakkaus karkoittaa pelon, kun otamme uskon askeleen. Ja usko on myös tekoja ja usko lisääntyy, kun tekee
Me saamme avaimet Golgatalla ja Hän pitää ne käsissään, emme voi hukata niitä, ne ovat Herran käsissä. Hän avaa, eikä kukaan sulje, mutta ovi on edelleen edessä, jos emme mene siitä sisälle.
Luin tänään tämän kohdan ja en ole ennen sitä lukenut, kuten tänään luin. Sana avautuu uudelleen ja uudelleen ja aina eri tavalla. Tiedämme sen, mutta mitä enemmän luemme, sitä enemmän uskomme.
1 Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte
2 ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.
3 Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,
4 ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,
5 ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.
6 Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.
7 Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.
8 Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt. (1. Kor. 15:1-8)
Lue lisää Uutta Testamenttia. Aloita se jo tänään.
Lue erityisesti Matteuksen evankeliumia. Lue sen jälkeen Markuksen evankeliumia. Vertaile sitten niitä keskenään. Etsi sieltä palvelijan ja opetuslapsen ero. Mieti miksi Jeesus puhuu välillä ihmisille Ihmisen Poikana ja miksi tarvitsemme lampun, joka on kaiken aikaa valmiiksi laitettu. Kuka on Jumalan Poika ja miksi rikkaan miehen ja Lasaruksen välillä oli juopa.
Ihmettele Johanneksen evankeliumissa, että miksi Jeesus muutti veden viiniksi, vaikka Hänen aikansa ei ollut vielä juuri hetkeä aiemmin vielä tullut. Lue Luukkaan evankeliumia ja huomaat, että vertauskuvat avataan vain niille, jotka odottivat Herraansa.
Raamatun valossa kaiken saa loistamaan, mutta televisio, netti, uutiset, monenlaiset muut asiat jättävät kylmäksi. Mieti mitä Jeesus oli sellainen, että Hänen kanssaan oikein olemalla oltiin? Jos fariseuksetkin, sen ajan uskovat kuuntelivat, miksi emme ihmettelisi enemmän Raamattua. Miksi sitä kannattaa lukea? Sen tähden sen on oltava vielä meidän käsissä, koska siinä on sitä jotain.
Ja kun luet Raamatun läpi, huomaat että siellä on enemmän ja enemmän, ja haluat tutustua asiaan paremmin ja paremmin. Haluaisit ymmärtää ja sitten rukoilet, että puhuisitko minulle tästä. Pyydä Jeesusta auttamaan tässä. Että se ei olisi vain rituaali tai kaava. Että saisit ilon sydämeesi! Emmehän me aina usko, että Jeesus on niin suuri, kuin Hän on, mutta Pyhän Hengen sinetti on meissä ja se antaa halua uskoa.
Mieti näitä ja jatketaan yhdessä eteenpäin. Samalla viivalla olemme kaikessa elämänkoulussamme kuitenkin kaikki ja kerro ensi kerralla, mitä Herra puhui sinulle. Hän puhui ja puhuu. Minä tiedän sen. Hän on sanonut sen, siksi tiedän, en muuten tietäis.
Ole siunattu Jeesuksen nimessä Ulkopuolinen ( ja ota tästä se mitä koet hyväksi ja hylkää se, mitä et usko Herralta tulleeksi).
Me saamme avaimet Golgatalla ja Hän pitää ne käsissään, emme voi hukata niitä, ne ovat Herran käsissä. Hän avaa, eikä kukaan sulje, mutta ovi on edelleen edessä, jos emme mene siitä sisälle.
