havahdutti, että Jeesus on tulossa ja vieläpä minun elinaikanani!!
Siinä unessa tiesin olevani New Yorkissa, kadut olivat muuttuneet kanaaleiksi, valoja ei ollut.. muuta kuin tornissa, joka tuli minua kohti. Olin parvekkeella ja proomu tuli vasemmalta kohti ja siinä oli tuo torni(se ei unessa edustanut baabelin tornia vaan ennemminkin Jumalan valtakuntaa) Se nousi sellaisen ruosteisen proomulaivan päällä kohti taivaita, valaistuna kirkkaasti ja oli ainut valopilkku pimeässä harmaassa kaupunkikuvassa.
Olin ottamassa siitä kuvaa, mutta aloinkin näpertää kameraani ja sen hienouksia, välillä lähestyvää tornia vilkuillen. Olin varma että se tulee ohitseni ja otan kohdalla kuvan.
Kun taas nostin päätäni se tekikin tulosuuntansa nähden 90 asteen käännöksen vasempaan ja katosi rakennusten taakse. En saanut kuvaa! Olin menettänyt tilaisuuteni.
Uni eteni... mutta loppui siihen, kun ymmärsin, että se oli elämäni kannalta tärkein asia, saada tuo kuva.
Elämällä ei ollut kertakaikkiaan mitään merkitystä enää sillä hetkellä. Muistan tuon unen niin hyvin, koska se toivottomuus eli uskon, toivon ja rakkauden puute oli niin käsinkosketeltavissa tuossa unessa, että puistattaa vieläkin..
Koen että uni oli minulle herätykseksi ja varoitukseksi. Se herättää minut vielä tänäänkin, kun sen muistan..terästäydyn!
En halua oikeasti joutua kokemaan tuota hetkeä!!
Jeesus on tulossa.. sitä tuo torni minulle merkitsee!
Sinetti toikin juuri oikean Raamatun paikan. Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan!!
Pidetään lamput palavina ja kirkkaina!!
