26.6.2019 |
Danielin ajat ja hävityksen kauhistus 2 |
Täytyy kirjoittaa vielä jatke ja piirtää kuva. Oli se vaan sen verran vaikee aihe. En vieläkään saa tämän helpommaksi ymmärtää. Luetaas aluksi Daniel 12:6-13
Tässä on niin PALJON SANOMAA!!! Liian paljon tekstiä eritellä ja sanomaa, jota selittää. Enkeli kysyy pellavapukuiselta: ”Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?” Hänelle vastataan: ”Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa… MUTTEI SIINÄ OLE SUINKAAN KAIKKI, vaan silloin vasta loppu alkaa. Pellavapukuinen siis jatkaa vielä lausetta: ”… Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut…” Jonka piirsin tuohon. Sitten pellavapukuinen jatkaa loppuun vielä sanomalla … silloin nämä kaikki täyttyvät.” Ja panee sitaatin kiinni. Lause ”silloin nämä kaikki täyttyvät”, se ei suinkaan tarkoita sekuntia, eikä edes vain yhtä päivää tai hetkeä. Se tarkoittaa vielä jotain aikaperiodia, joita piirtelin tuonne. Siis tarkoittaa sitä, että Danielin kertomat, ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa” eivät tarkoitakaan koko periodia Jeesuksen paluuseen, vaan näin ajateltuna vasta sinne kun Allenby vapautti Jerusalemin ja siitä vasta alkoi aika jossa Pyhän kansan YHDEN OSAN hävitys päättyy holokaustin kautta Israelin valtion perustamiseen ja vieläpä niihin sotiin vielä siellä 1967 ja 1973. Vasta tämän kaiken jälkeen, täyttyy vuoteen 2024 mennessä tuo 1335 päivän ennustus. Silloin tulee toinen ylösotto ja autuaita ovat he, jotka odottavat, pääsevät ja jaksavat niin pitkälle. Luonnollisesti. Pakainajat päättyvät ja kaikki Pyhät ovat sisälle tulleet. Tässä on siis valtavasti sanomaa. Yritän sen havainnollistaa. Tämän jälkeen pellavapukuinen vielä jatkaa kuin tarkentaen aikaa, jossa kaikki täyttyy, sanomalla että tämä pysyy lukittuna, monii tutkii jne. Mutta sitten hän fokusoi uudelleen, ikään kuin haluaa näyttää kohdan, minne antaa lisää ajallista profetiaa suuremman päätteeksi. Hän tiivistää kysymykseen vastauksen, mikä on näiden päätös: Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää. Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää. Melkoinen paketti! Mutta lopun viimeksi meitä lohduttaa tässäkin vain se, että me näemme tässä että me elämme jo niin lähellä viimeistä hetkeä, että se voi tulla milloin tahansa. |