Pelastussanoma

 

Päivittäistä seurantaa



 
 
13.9.2020
 

Mikä on meille kaikkein keskeisin ja tärkein asia?

Viittaan tällä 1. Korinttolaiskirjeen 13. lukuun, jossa Rakkaus on Jeesus Kristus, äläkä luule vahingossakaan, että sinussa itsessäsi sitä olisi niin paljon, että täyttäisit tuon Paavalin kirjeen vaatimukset, joita siinä luetellaan. Me emme koskaan kestä, usko ja onnistu noissa jakeissa. Me olemme ilman Jeesusta vain helisevä vaski ja kilisevä kulkunen. Tästä johtuu kysymykseni pohja, elikkä vaikka minä puhuisin enkelien kielillä ja kaikki tieto minulla olisi, niin en olisi mitään, YHTÄÄN MITÄÄN, ilman Rakkautta, elikkä synonyymi Jeesuksesta, joka kestää kaikki, toivoo kaikki, antaa anteeksi kaiken, uskoo kaiken ja rakastaa ikuisesti. Vain HÄNEN NIMESSÄÄN voimme nähdä nämä jakeet täyttyvän myös itsessämme.

Nimittäin! Kun keskustelemme uskonkysymyksistä, teologisista vaikeista aiheista, joissa olemme erimielisiä, niin siksi Raamatussa sanotaan, älkää tuomitko, älkää kadotustuomiota kenellekään lukeko!

Tämä siksi koska emme voi tietää varmaa! Tieto ei asu meissä!

Olkaamme nöyriä toisillemme, älkääkä pilkatko toistanne, vaikka luulette toistanne tietämättömäksi tai harhaoppiseksi. Itse olen kuullut monta kertaa lauseen, olet eksynyt tai olet harhassa ja kuitenkin me kumpikin tunnustamme Jeesuksen Herraksemme ja vapahtajaksemme. Miksi siis olisimme harhassa tai eksyneitä, jos meillä on sama vapahtaja?

Antakaa kaikkien kukkien kukkia ja tieto ei ole pelastus, vaan Herramme Jeesus Kristus. Hänessä meillä on pelastus, eikä tieto ole muutenkaan meille hyväksi. Me ylpeilemme tiedolla mitä kauheimmilla tavoilla, kuin rokkitähdet. Ylpeilemme maisteri- ja tohtoritutkinnoillamme, papereillamme, joissa on tärkeiden instituutioiden nimiä. Me halveksumme muita luulemalla, että tiedämme niin paljon, vaikka tietomme tulee meille vain taakaksi ja synniksi, jolla kerskaamme.

Lisäksi tieto on eksyttävää ja orjuuttavaa, koska tiedon varassa eläminen on ennen kaikkea maailmassa elämistä, mutta uskon varassa eläminen on taas taivaallista elämistä Herrassa Jeesuksessa.

Aivan juuri totesin tuossa, että vaikken osaisi puhua, lukea, kirjoittaa, en minä eksyisi, jos minulla on Jeesus oppaanani. Miten voisin eksyä, vaikken tietäsi mistään mitään, koska uskoni Herraan on niini suuri, etten edes halua tietää tiedoista, enkä enää tieksi sillä yhtään mitään. Haluan vain elää Herrani Jeesuksen kuljetettavana.

Ihmiset sanovat, että ”kuule, olet harhassa, että se on tuo, ne ovat oikeesti lukeneet Raamattua ja niitä kannattaa kuunnella, ne oikeesti tietää ja ovat oikeasti lukeneet”. Kuitenkin on niin, että vaikken olisi lukenut riviäkään Raamattua, niin Jeesuksella on keinot löytää minut ja pelastaa minut ja kaiken lopuksi pitää minut pelastuksen tiellä.

Ei ole minkään sortin kunnia tietää Jeesuksen paluupäivää, eikä sen enempää ylösottoja ja niiden ajankohtaa ym. vaan kertoa, mitä Herra on sydämeen puhunut. Se riittää!

Nöyrät evankelistat tunnistaa siitä, etteivät he kerskaa tiedoillaan ja nöyrät profeetat säkkipuvuistaan, joka on nöyryyden kielikuva. He eivät nimitä itse itseään profeetoiksi, vaan palvelijoiksi. Jumala nimittää niin evankelistan, kuin profeetankin, ei ihminen.

Tule Herra Jeesus!

 

Takaisin