Pelastussanoma

 

Päivittäistä seurantaa



 
 
8.1.2020
 

USA VS Iran ja vähän muutakin

Omerin laskennan päähän enää 145 päivää!

USA:n presidentti puhui vähän siihen tyyliin, kuten arvasinkin, hän ei uhkaillut enää, vaan tyynnytteli. Oletin että hän olisi pilkannut Iranin iskukykyä mutta joku oli varmaankin sanonut, että nyt turpa kiinni, eikä yhtään enää bensaa liekkeihin. Pallo jää edelleen Iranille ja kaiken huipuksi, he ovat todennäköisin syy ukrainalaiskoneen alastuloon. Joku ohjus on havainnut lentokoneen edessään ja lähtenyt sitten seuraamaan sitä jne. Tämä oli mun maallikko veikkaus asiasta ja voin olla täysin väärässäkin. Mutta outoa on se alueen ja ajankohdan yhteneväisyys. Ampuiko joku koneen alas tilaisuutta hyväksikäyttäen, ”false flag” tyylisesti. Mene ja tiedä…

No sitten jälleen se sana SUVAITSEVAISUUS!

Tämä on kummallinen asia, ettei kukaan tajua mihin sanaa on alunperin käytetty ja miksi ja millä ehdoilla.

Suvaitsevaisuus ei ole asian loputonta sallimista. Muutenhan koko sanalla ei olisi mitään virkaa.

Suvaitsevaisuus on sitä, että vaikkapa bussissa jollain on päässyt isot hädät ns. housuun, niin muut ihmiset sallii tämän istua kyydissä perille saakka, eivätkä häädä tätä ulos.

Tai vaikkapa silloin kun joku kutsuu juhliin sillä ehdolla, että jokaisella on vaikkapa naamiaisasu päällään. Muuten ei saisi tulla koko juhliin. Sitten sinne saapuu joku kutsuttu ilman asua mutta tällä on hyvä selitys. Naamiaisasu jäi vahingossa taksiin, eikä mistään enää saanut uutta. Silloin muu porukka sanoo, että ok. noin hyvällä syyllä voit tulla.

Suvaitsevaisuudessa tärkein seikka on se, että suvaittu ymmärtää tekevänsä vääryyttä, tai vaikkei suorastaan vääryyttä, niin sovittua sopimusta tai yleistä hyväksyntää vastaan, jolloin muut joutuvat hyväksymään jonkin asian. Siis suvaittu itse tajuaa tehneensä väärin.

Kun sitten puhutaan homoudesta. Ei se synti ole ja me kaikki langetaan syntiin aina välillä… jollain tavalla ja jossain määrin. No homouden taakan kantaja saattaa eksyä ja langeta. Ei se ole meidän asia häntä tuomita, voimme suvaita sen, mutta sillä ehdolla, ettei se toistuisi enää. Nimittäin on raamatullisesti TÄYSIN YKSISELITTEISTÄ, että homouden harjoittaminen on syntiä. Meidän ei saa suvaita sellaista, eikä ainakaan uudelleen ja uudelleen kenekään edes katumatta ja ymmärtämättä syntisyyttään.

Suvaitseminen on väärintekemisen hyväksyntää, jostain tietystä ymmärrettävästä syystä jota ei saa jatkossa ja normaalisti hyväksyä.

 

Takaisin