Pelastussanoma

 

Israelin rauha



 
 
25.6.2019
 

Danielin kirja 12. luvun loppu ja Tisha be Av 9. päivä

Aluksi tässä haluan sanoa, että tämä saattaa olla vaikeaselkoista ja kun muutenkin Raamatun tutkiskelusta ja siitä aikojen irti ottamisella pitää mainita sen verran, että Raamatusta voi vapaasti verrata aikoja Jumalan sanojen mukaan, sillä Jumalalle yksi päivä on tuhat vuotta ja tuhat vuotta on yksi päivä. Raamatun aikojen sovittaminen omaan kalenteriimme, ei suinkaan ole mikään tabu, saati kielletty aihe, elikkä syntiä.

Elikkä meillä on siis vapaa käyttöajatus aikoja käsitellessämme. Onhan Jeesus vapauttanut muutenkin meidät aikavastuusta. Nimenomaan juuri aikoja käsittelemästä sanomalla, ettette tule niitä muutenkaan ymmärtämään. Mutta kysyvälle vastataan ja rukous saa vastauksia.

Okei, siis pakko lähteä ajattelemaan, että aika abstraktisti me voimme käsitellä Raamatusta löytyviä aikamääreitä. Mutta tässä on toinenkin puoli. Vaikka me laskisimme päivät vuosina ja/tai tuhansina vuosina, niin noiden sanomat pitää olla myös jokseenkin selkeästi konkreettisia. Raamattu ei voi valehdellakaan. Niinpä Raamattua tutkiessa ja sen aikamääreitä käsitellessä, täytyy muistaa se, että Raamattu on moniulotteinen ja että vertauskuvia saattaa olla sisäkkäinkin, esimerkiksi aluksi hengellinen vertaus, sitten toisesta todellisesta toiseen siirretty rinnakkainen vertaus mutta sitten myös pakko sen on olla myöskin suora ja aito tapahtuma, ollakseen Raamatullisesti Jumalan sanaa.

Kyse on Danielin ajoista, Persiasta, Iranista, hävityksen kauhistuksesta ja viimeisistä päivistä.

Lisäksi Tisha be Av. on tuo Israelin temppelinhävityspäivä ja juuri Danielin ollessa vasta nuori mies, tuon vanhan Salomonin temppeli tuhottiin, josta tämä päivä sain alkunsa. Vaikka Jumala oli osoittanut sen päivän jo Mooseksen tuodessa Israelin kansan luvatun maan eteen ja sanoi, menkää, tuossa on maa jonka Jumala teille lupasi. Siitä alkoi nurina että siellä on sitä ja tätä, jonka seurauksena sinne lähetettiin 12 vakoojaa, yksi jokaisesta Israelin sukukunnasta. Mutta palattuaan sieltä, vain kaksi halusi mennä sinne ja loput 10 tahtoi erämaahan. Se päivä oli ensimmäinen Tisha be Av 9. päivä.

Tuona samana päivänä on sitten tapahtunut osapuilleen kaikki Israelin kansaan kohdistuneet vastoinkäymisten kulminaatiokohdat ja tietenkin molempien temppelien hävitykset. Katsohan tätä listaa….

Daniel oli siis joka tapauksessa jo kokenut juuri tämän hävityksen kauhistuksen konkreettisesti vielä profeetta Jeremian huutaessa kaivossaan.

Mutta palataanpa takaisin. Seuraavassa äärimmäisen hyvät perusteet, miksi juuri Persia/Iran, suuri Babylon, on keskeisessä roolissa juuri nyt? Se oli sitä jo silloin ennen yli 2500 vuotta sitten ja miksi se oli jälleen kaiken pohja. Nyt puhutaan vuosien 1978-1979 vaihteesta nykyisen Babylonian pahuudelle. Niiden kahden ajan jaksot siis saattoivat kulminoitua ainakin vuoden 1978 loppuun, koska nollavuosi pitää laskea mukaan.

Miksi taas profeetta Daniel, hän juuri sai nämä näyt, ollessaan nimenomaan siellä Persiassa vangittuna noin 500 vuotta ennen Kristusta. Sama paikka, välissä vain aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Jerusalemin valloittivat persialaiset vuonna 614 ja varhaiset muslimit vuonna 637. Kallio­moskeija rakennettiin umaijadikalifi Abd al-Malikin määräyksestä vuosien 689 ja 691 välillä. (elikkä aikahaarukka tuossa syntyy) Sitä ennen Temppelivuori oli ollut vuosi­satoja hylättynä siitä lähtien, kun juutalaiset 300-luvulla vielä kerran olivat kapinoineet roomalaisia vastaan. Josta alkoi jo vuonna 70 Pyhän kansan ensimmäisen osan hävitys.

Tässä laskelmassa NOLLAVUOSI on jätetty pois.

Merkillepantavaa oli sekin, että Israelin Jumalan profeetta Daniel vietiin Persiaan orjuuteen varhain nuorukaisena jo vuonna 617 ennen ajanlaskua, kun taas Islamin Allahin profeetta Mohammed, täsmälleen saman verran jälkeen ajanlaskun alun, vei sinne tuon hävityksen kauhistuksen. Näin syntyy ainakin pientä pohjaa ajatukselle, Danielin aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa, periaatteelle. Ainakin huomata, että hei, tässä on jotain. Tai ainakin huomata sen, että mitä ajatuksia tällä voisi olla meille Jumalan näkökulmasta katsottuna.

Luetaas aluksi Daniel 12:6-13

Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: ”Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?”

Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: ”Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.”

Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: ”Herrani, mikä on oleva näitten päätös?”

Niin hän sanoi: ”Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti. Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.

Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.

Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.

Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa.”

Danielhan eli siellä profeettojen aikaa n. 500 vuotta ennen Kristusta. Käsitykset vaihtelevat tästäkin paljon, aina kuudesta sadasta pariin sataan.

Parasta on kuitenkin ensin ottaa käsiteltäväksi ihan kieliopillisesti oikein ymmärrettynä, lause kokonaisuutena, nimittäin Danielin merkittävät määreet ovat kirjoitettu sitaatteihin sisään:

”Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.”

Tämä lause varmasti täytyy jakaa ensin kolmeen osaan: ajat ensin, sitten kansan osan hajotus ja lopuksi näiden täyttymys, ja sitten tehdä siihen kronologia. Kokonaisuutena koko lause tarkoittaa, että pitää taas selvittää lauseen osan kohde, mikä on se mikä täyttyy, mitä täyttymisellä tarkoitetaan, ennen kuin aletaan sijoittaa aikoja aikajanoille. Mihin kohtaan tässä lauseessa jonkin asian täyttymys sijoitetaan?

Tuossa puhutaan jakeessa kuusi, myös sitaatteihin sisälle kirjoitettuna, että ”Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?” Johon pellavapukuinen vastaa vannoen, että aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa… ja lisää HUOM tarkkana tämä: Hän lisää perään pisteen jälkeen sanat: …Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.” Elikkä alkavat täyttyä, eivätkä siis täyttyneet jo.

Elikkä minun mielestäni ensimmäinen aika, tarkoitti ilman muuta ja tietenkin Danielista itsestään Kristuksen aikaan, joka on yleinen ymmärrys ja aivan ristille saakka.

Sitten mennään jo vaikeampaan kysymykseen: kaksi aikaa ja sen ensimmäinen aika tarkoittaa minun tutkimukseni mukaan sitä aikaa, jälkeen Kristuksen ja päättyy ennen Mohamedia, hävityksen kauhistusta ja tuota kauheaa temppeliä.

Sitten taas tuo kahden ajan jälkimmäinen ”toinen aika”, se tarkoittaa Kalliomoskeijan rakentamisen jälkeistä aikaa, mutta minne asti? Se onkin sitten vaikeampi kysymys jo. Se pitää ilmeisesti katsoa lähinnä siitä, että mistä se puoli aikaa voisi alkaa ja mihin se taas päättyisi.

Itse tarkasteltuani ymmärsin, että se Danielin mainitsema puoli aikaa täytyy olla ennen kuin Pyhän kansan yhden osan hävitys on loppunut vuonna 1948, 1967 ja ehkäpä vielä viimeisen 1973 sodan ajoille. Sen jälkeen sinne ei kukaan ole uskaltanut Israeliin hyökätä. Siis huom. ensimmäisen osan sitä, kuten Daniel asian ilmaisee. Sen pitää olla päättynyt oikeastaan jo Hitlerin holokaustiin.

Niinpä tuon ns. ”kaksi aikaa” ja sen jälkimmäisen ajan pitää ilmeisesti olla päättynyt jo jossain Allenbyn 1917 aikoina, jolloin tämä vapautti Jerusalemin ja antoi sen juutalaisille.

Siitä 1917 kun Jerusalem vapautettiin, siitä alkoi se ”puoli aikaa” mittainen aika, joka päättyi Hitlerin tekemän ensimmäisen osan viimeisen hävityksen aikaan. Nimittäin kieliopillisesti ei voi puhua ensimmäisestä osasta, jos ei ole toista. Tämä sama aihe toistuu Raamatussa usein. Esimerkiksi Room. 11 luvussa täysi luku on sisälle tullut, ei voida puhua sillä tavalla, ellei sisälle tulijoita ole useissa ryhmissä. Sama koskee Raamatun ennustusta yövartijavuoroista, kun siellä lukee selvästi, että ”tuleeko hän toisella vai kolmannella”. Ei edes mainitse ensimmäisestä. Oliko koko ensimmäinen vartiovuoro turha? No ei, vaan tässähän on koko vihje jo annettu silkkana kokonaisena vastauksena. Hän tulee jokaisella… kaikilla kolmella. Morsian, häävieraat ja lopuksi tänne jääneet.

Muutenhan koko lause olisi aivan turha Jumalan sanana. Muutenhan vartiovuoroja olisi tosiaankin vain yksi.

Pyhän kansan ensimmäisen osan hävittäminenhän siis alkoi vuonna 70 Jkr. kun Kenraali Tiitus hävitti sen ja toisen temppelin Tisha be Av päivänä. Samoin Juutalaisten holokaustin ns. lopullinen ratkaisu sovittiin tuona samana päivänä. Tämä oli siis yhden ensimmäisen osan hajotus, jonka jälkeen juutalaiset lensivät ympäri maailmaa Israelin maahan. Tähän päättyi ensimmäisen osan hävitys ja alkaa aika, joka päättää kaiken. Tämän minä voin lukea tulkittuani tuota Danielin sanaa profetiana.

Ensin vuonna 1978 alkavat Iranin opiskelijamellakat. Sitten alkuvuonna 1979 Iranissa tapahtuu vallankumous, jossa vanha peto ottaa julman vallan, päitä putoaa ja sharialaki astuu voimaan kaikkialla. Eikä enää niillä seuduin sen jälkeen nähty uimarannalla ilakoivia naisia, vaan synkkiä mustiin puettuja pelokkaita ihmisiä. Aate leviää kaikkialle lähi-idässä, ainasyvälle Aasiaan, salakavalasti länteen ja Euroopan puolelle, usein mustan väestön keskuudessa. Alkaa peto levittäytyä kaikkialle maailmaan, myös Skandinaviaan ja jopa pohjolan perälle, Suomeenkin saakka.

Poikkeuksellisen silmiinpistävän raa´aksi muodostunut yksi pedon päistä, ISIS, joka sai kuolinhaavan ja se paranee. Siitä alkaa lopunajat, kun laittomuuden ihminen, heidän kadonnut johtajansa palaa esiin piilostaan, takaisin julkisuuteen.

Meille on siis varsin selvää, että se päivä, jona hävityksen kauhistus seisoi, siitä on oleva 1290 päivää, mutta siis mihin? Se pitää siis laskea: vuoden vaihteesta 689 lisätään 1290 päivää, päästään ainakin loppuvuoteen 1978 ennen rajavuotta 1979, jolloin Iranin vallankumous jo tapahtui, heti tammikuun alusta alkaen.

Se ei ole päättynyt vieläkään, vaan sen rinnalle on syttynyt kuin sieniä sateella kaikki nuo pedon kymmenen päätä ja seitsemän kruunua, joka on symboliluku näistä päistä ja kruunuista. Siellä ovat Hamas, Hizbullah, AlQaida, Egyptin veljeskunnat ym. kaikki loputkin kauhistukset, aina ISIS:tä myöden. Yksinkertaisesti Danielin kertoma peto.

Seuraavassa spekulaatiota laskukaavasta, ei saa osua sapattiin, eikä Tisha be Av ole muutenkaan koskaan talvella. Joten tässä seurravat mahdolliset.

Elikkä kun aletaan käsitellä lausetta, autuas on se joka saavuttaa 1335 päivää, joka on siis 689 +1335 elikkä mennään jo vuoteen 2024 ja kysytään itseltämme, että mikä siellä sitten on merkittävää? Siellä on sikäli merkittävä päivä, että siellä on kesän 2023 Tisha be Av keskiviikkona 26.7.2023 joka on kesällä mutta myös maanantaina 12.8.2024, eikä sekään siis sapattina. Siihen kohtaan, jos sijoitamme tämän hävityksen kauhistuksen, pedon, joka korottaa itsensä ja ottaa täyden vallan… ennen rajapyykkivuotta 2024. Silloin tuo 26.7.2023 tai 12.8.2024 olisivat päivälleen konkretiaa suhteessa Jeesuksen näkyvään paluuseen, niin olemme tehneet valmiin yhtälön. Taas lauantaina 2.8.2025 olisi jälleen sapatti.

Nyt vaan enää tarkastamaan, mihin yhtälömme päättyy.

Kuten huomaat, niin me emme olisi voineet edes lähteä vielä, juurikin tuon sapattikysymyksen takia vielä nyt. Se päiviä ei voi olla talvella, eikä sapatti, jona peto astuu pyhälle paikalle ja julistaa olevansa jumala. Mikäli ylösotto olisi ollut jo nyt, niin tuo Tisha be Av 9. päivä olisi osunut lauantaille 6.8.2022 ja se ei olisi ollut enää mahdollista. Se on pakko olla seuraavan kahden vuoden sisällä.

On sitten tietysti eri asia, uskooko siihen, että morsiamen ylösoton jälkeen on 7-vuotinen vaivanaika. Jotkut nimittäin uskovat vain 3,5 vuotiseen vaivaan.

Lause ”autuas on se joka siis ensin odottaa ja sitten vielä saavuttaa tuon 1335 pääsee häävieraiden ylösottoon, elikkä on siinä autuaassa ryhmässä, johon kuolemalla ei ole valtaa, puhumattakaan toisesta kuolemasta.

Onko häävieraiden ylösotto siis heti perään 2023 syksyllä pasuunansoitoin päivänä? Se on ainakin minun mielipide. Sillä vuonna 2024 ei ole enää muuta vaihtoehtoa, kuin odottaa kupeet vyötettyinä ja lamput palamassa Herraansa, joka palajaa häistään. Jeesuksen näkyvä paluu!

Tämä yhtälöhän on laskettu Kalliomoskeijasta, aikahaarukalla vielä, joten päätä ja punnitse itse. Kalliomoskeijaahan alettiin rakentaa vuonna 689

Jos tämä yhtälö pitää paikkansa, niin Jeesuksen näkyvä paluu tuli ajankohtaan 5.2.2027 ja siitä autuas on se, joka saavuttaa 1335 päivää, olisi tuhatvuotiskauden ensimmäinen päivä, joka alkaisi 22.3.2027

Elikkä laskelma on loppujen lopuksi kaksinkertainen:

Ensin aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa vuoteen 1978 ja siitä alkoi jo Pyhän kansan toisen osan aika, Jumalan sinetillä merkitsemisen aika ja pedon nousun aika, joka päättyy 2/3 osaan Pyhän kansan toisen osan hävittämisestä, nimittäin ei voi Jumalan sanassa puhua ensimmäisestä osasta, ilman toista. Mutta lukeehan tämä ilmestyskirjassa ja 1979 alkuvuodesta siis alkoi tämä loppuosa.

Sikäli aika hauskaa kun olen niin monesti muistellut, kun adventtikirkon pihalla pikkupoikana, juuri tuona 1978 vuonna, kuuntelin aikuisten juttuja Jeesuksen paluusta että se aika on nyt. Se alkoi silloin.

Toinen vertauskerros ja laskelma on sitten siinä, että jos Israel tekee rauhan 12.1.2020 ja aivan sama vaikka petokin ilmestyisi sinne, niin kun morsian katoasi omerina 2020, niin silloin tuosta hetkestä 12.1.2020 päivämäärästä kuluisi tasan tuo 1290 päivää tuohon laskettuun Tisha be Av kuun 9. päivään joka olisi siis 26.7.2023, jolloin peto ottaisi kaiken vallan.

Tämän laskelman peruskivi on aika vankka, mutta muu, miten siihen tullaan, niin siinä onkin siten tän heikko lenkki. Mutta kun tuo päivä haarukoituu oikein, niin loppu on kyllä helppo laskea.

Siitä sitten mentäisiin syksyyn pasuunansoiton päivään, jolloin häävieraat lähtisi ja se kuinka ollakaan, sopisi vallan erinomaisesti pasuunoiden päiväksi kaikella tavalla muutenkin, kun ilmestyskirjan 7. luvun tapahtumat toteutuisivat ja kaikki Pyhät olisivat sisälle viimein tulleet ja enkelit hankkiutuvat pasuunoille, kuten siellä selvästi lukee. Alkaa Jumalan vihan aika, kuka voisi sen kestää.

Kolmas merkittävä näkökulma liittyy siihen petoon, elikkä laittomuuden ihmiseen ja sen ilmestymiseen. Pakko sanoa että, voi-voi kuinka harva lukee Raamattua kunnolla, koska siellä sanotaan että se sarvi on aluksi vähäpätöinen, joka tarkoittaa, ettei koko maailma kiinnitä siihen juurikaan edes huomiota. Sen valta on vain vähäinen, eikä sen ilmestyminen välttämättä edes ylitä maailman ykkösuutisointia. Ihmiset tulevat ohittamaan pedon ilmestymisen, kunnes peto alkaa saamaan valtaa saatanalta ja sitten koko maailma seuraa ihmetellen sen nousua ja jopa päivittelee, että miten se on voinutkaan saada jotenkin vaan niin suuren vallan.

Elikkä pedon ilmestyminen ei tule olemaan mikään ihmeuutinen, eikä juuri kukaan edes tajua, että kyseessä on Paavalin ennustama laittomuuden ihminen, jonka termissä on jo kaikki mitä siitä pitää ymmärtää. Se on kadonnut ilmestyäkseen ja on ollut lainsuojaton, laiton.

Vasta kun sen väärä profeetta ilmestyy ja ihmiset alkavat tajuta, että näillä on sama päämäärä. Silloin ihmisten silmät avautuvat.

 

Takaisin