Pelastussanoma

Olen tässä jo muutamaan kertaan törmännyt väitteeseen, ettei me Jeesuksen paluun jälkeen enää muistella eikä muisteta mitä maailmassa oli ja mitä kaikille oikein oli täällä tapahtunut. Tämä ei todellakaan pidä paikkansa, eikä se ole sananmukaista.

Ajatellaanpa, että olemme Kristuksen pappeja ja tuomareita, jotka tuomitsevat niin eläviä, kuin kuolleita ja jokaisesta sanasta ja teosta ihmiset joutuvat tilille. Sitten esiin marssii armeijallinen Kristuksen täysin dementoituneita pappeja ja tuomareita. No sehän kuulostaisi jo farssilta, vai mitä.

No entäpä toinen asia, joka jää helposti huomaamatta, jos ajattelee näin, että kun Jeesus palaa, niin kaikki päämme kovalevyt ja muistipiirit pyyhittäisiin tyhjäksi, joten niin samalla pyyhittäisiin koko elämämme merkitys tyhjäksi, samoin pyyhittäisiin Kristuksen kärsimys tyhjäksi ja koko Jumalan sana tyhjäksi. Koko elämämme tarkoitus pyyhittäisiin tarpeettomaksi ja jokainen synti, kärsimys, oppi ja parannuksenteko menisi mitättömäksi, koska jos emme muistaisi enää mitä tapahtui.

Sen sijaan tuhatvuotiskausi on merkityksellinen vaihe, se on levon mutta ENNEN KAIKKEA OPIN ajanjakso, jossa Kristuksen papit ja tuomarit selittävät maailman ihmisille, mitä tapahtui edellisen kuuden tuhannen vuoden aikana ja miksi. Kristuksen pappeja ja tuomareita on aina vanhasta Adamista viimeiseen tulokkaaseen saakka, joten jokaisella aikakaudella on aikansa selittäjiä ja tulkkeja, jotka ovat Pyhän Hengen vaikuttamina ajallaan eläneet ja kärsineet mahdollisesti jopa sen marttyyrikuoleman. He osaavat kyllä kertoa, miksi ja miten asiat sille tolalle menivät.

Tuhatvuotiskausi, on vähän niin kuin opinnäytetyö ja päättötodistuksen lunastaminen.

Tuhatvuotiskausi on kuin valokuva-albumin kokoamista viimeiselle tuomiolle, joka käydään vasta tuhatvuotiskauden päätyttyä. Se on suuri sovinnon päivä, jolloin ne menevät kadotukseen, jotka sinne on tuomionsa ansainneet ja ne, jotka menevät ikuiseen elämään, heidän ei enää tarvitse tuota päivää muistella, sillä se tulee näkymään ikuisesti Herramme Jeesuksen Kristuksen käsien naulanjäljissä, eikä lopullisen sovinnon tehneen enää tarvitse muistaa, mitä tapahtui keväällä 2021 tai talvella 1964, eikä 1200 ennen Kristusta. Ne ajat ovat niputettu, niistä opittiin se mikä opittiin, eikä niihin enää sen jälkeen tarvitse kenenkään palata. Sen sijaan joku aivojemme nollaaminen ei tule kysymykseen, joka joillain on jostain syystä iskostuneet päähän.

Jotkut eivät ole luoneet itselleen käsitystä, mikä aika ja missä alkaa, kun Jeesus saapuu ja että mitä sitten ja mikä siellä odottaa, kun se ns. Jeesuksen hallitsema aika päättyy. Eikä sitäkään missä se tuhatvuotiskausi edes vietetään. Kannattaisi tutkia, vaikka se ei tässä ajassa olekaan ensiarvoisen tärkeää.