Viisi eri kastetta

[kalamos]

Heprealaiskirjeen kirjoittaja
mainitsee monikossa
opin kasteista.

Jättäkäämme sen tähden
Kristuksen opin alkeet
ja edetkäämme täysi-ikäisyyteen,
ryhtymättä uudestaan laskemaan perustusta:
parannusta kuolleista teoista
ja uskoa Jumalaan,
oppia kasteista,
kätten päällepanemisesta,
kuolleiden ylösnousemuksesta
ja iankaikkisesta tuomiosta.

Kristuksen opin alkeisiin
siis kuuluu oppi kasteista.

Raamattu puhuu siis monista eri kasteista.
UT:ssa itse asiassa seitsemästä
eri kasteesta.

Keskityn nyt vain niihin,
joista me tänä päivänä
seurakuntakaudella olemme osallisia.

Tärkein niistä tapahtuu sinä hetkenä,
kun me synnymme uudesti ylhäältä,
Hengestä.

Sillä me olemme kaikki
yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi,
olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia,
orjia tai vapaita,
ja kaikki olemme saaneet
juoda samaa Henkeä.

Tuossa jakeessa mainitaan kaksikin eri asiaa.
Mutta vesikasteesta siinä ei puhuta ollenkaan.
Vaan samasta kasteesta, kuin tässä:

Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu

Näissä kohdin
ei siis puhuta vesikasteesta.

Se ei pelasta siinä iankaikkisuusmielessä,
mistä Jeesus tuossa lauseessa puhuu;
eli kun kirjaimellisemmin kääntäen
Jeesus sanoo, että

uskova ja kastettu pelastuu,
mutta ei uskova joutuu kadotukseen.

Tämä jako kahteen
ei siis tapahdu kastealtaalla,
vaan siinä hetkessä,
kun Israelin kansan lailla
lähdemme pois orjuudesta,
ulos Egyptistä.

Silloin meidät kastetaan pilvessä.
Eli juuri sinä hetkenä,
kun me olemme tulleet osallisiksi
Pääsiäislampaastamme,
ja sitten kiireesti lähdemme liikkeelle,
meidät on siirretty pilven alle.

Sitten kyllä kuljemme myös meren läpi.
Mutta ei siis ole sattuma,
että Paavali mainitsee asiat
tässä järjestyksessä:

Sillä minä en tahdo, veljet,
pitää teitä tietämättöminä siitä,
että isämme olivat kaikki pilven alla
ja kulkivat kaikki meren läpi
ja saivat kaikki kasteen Moosekseen
pilvessä ja meressä.

Kaste pilvessä ja kaste meressä
ovat siis kaksi eri kastetta.

Mutta näiden kahden kasteen lisäksi
on kolme muutakin kastetta,
yhteensä siis viisi kastetta.

Kolmas kaste on
kaste Pyhässä Hengessä,
jolloin meidät puetaan
Voimalla Korkeudesta:

Aapeli Saarisalo

Minä olen kastanut teidät vedessä,
mutta Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä.

Tämän lisäksi meidät kastetaan Tulessa.
Tämä neljäs kaste
polttaa meistä kuonan pois.

Raamattu kansalle

Hän kastaa teidät
Pyhässä Hengessä ja tulessa.

Hänellä on kädessään viskain,
ja Hän puhdistaa puimatantereensa.

Jyvät Hän kokoaa aittaansa,
mutta ruumenet Hän polttaa
sammumattomassa tulessa.

Vielä on jäljellä yksi kaste,
mikä ei ole mikään edellisistä.

Kuuluisat Sebedeuksen pojat
tulivat Jeesuksen luo
ja ehdottivat jotakin.

Jeesus antoi ymmärtää,
että he pyysivät itse asiassa
osallisuutta kärsimyksiin
- kärsimyksiin upottamista.
Viides UT:n esiintuoma kaste on siis
kaste kärsimyksissä.

Niin he sanoivat hänelle:
”Anna meidän istua,
toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi,
sinun kirkkaudessasi”.

Mutta Jeesus sanoi heille:
”Te ette tiedä, mitä anotte.
Voitteko juoda sen maljan,
jonka minä juon,
tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella,
jolla minut kastetaan?”

He sanoivat hänelle:
”Voimme”.

Niin Jeesus sanoi heille:
”Sen maljan,
jonka minä juon, te tosin juotte,
ja sillä kasteella,
jolla minut kastetaan,
kastetaan teidätkin;

mutta minun
oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen
ei ole minun annettavissani,
vaan se annetaan niille,
joille se on valmistettu”.

• 1) Kaste PILVESSÄ
  
  Kaste,
  joka tapahtuu uudestisyntymisen yhteydessä,
  kun me synnymme Hengestä.
  
  Meihin on silloin puhallettu
  Elämän Henki.
  
  Tuossa hetkessä meidät on siirretty
  Pyhän Hengen pilven alle.
  
  Me hengitämme Sitä,
  elämme Siitä.
  
  Se uudistaa ja tekee eläväksi meidät.
  Meistä on tullut eläviä.
  Se ilmenee muun muassa siten,
  että me alamme hengittää.
  
  Ja sitten me hengitämme koko ajan.
  Siis rukoilemme ja huokailemme.
  
  Jos lakkaamme hengittämästä,
  niin kohta jokainen solu meissä huutaa:
  Hengitä!!!
  
  
  2) Kaste VEDESSÄ/MERESSÄ
  
  Entinen hallitsijamme on
  näkyvällä tavalla jäänyt taaksemme.
  Se haudattiin vesimassojen alle.
  
  
  3) Kaste PYHÄSSÄ HENGESSÄ
  
  Astiamme upotetaan Pyhään Henkeen niin,
  että se myös täyttyy Pyhällä Hengellä.
  Emme enää vain Elä Pyhässä Hengessä,
  eli vaella tuon Pilven alla, jota hengitämme.
  Nyt me juomme Elävää Vettä pelastuksen kalliosta,
  jotta saamme voimaa vaellukseen.
  
  
  4) Kaste TULESSA
  
  Meidät upotetaan ahdistuksiin.
  Kuonat palavat pois.
  Meillä ei enää ole muuta kuin Kristus.
  Olemme kuin Sadrak, Meesak ja Abed-Nego
  tulisessa pätsissä.
  
  
  5) Kaste KÄRSIMYKSISSÄ
  
  Osallisuus Kristuksen kärsimyksiin

Kaste mainitaan siis UT:n sivuilla
monissa eri yhteyksissä,
ja se merkitsee siis
Jeesukseen uskovalle
viittä eri asiaa.

Ne ovat kaikki merkityksellisiä,
mutta vain ensimmäinen
on ratkaisevan tärkeä
iankaikkisen pelastuksen kannalta.

1. Kaste pilvessä,
   upottaminen tuohon pilveen,
   on tuo ratkaisevan tärkeä kaste.
   Vaelluksemme alkaa tuon pilven alla,
   sen varjossa.
   Tuo pilvi seuraa meitä sitten
   koko vaelluksemme ajan.
   Jos emme ole tuon pilven alla,
   emme ole matkalla ollenkaan.

• Jos taas emme kulje meren läpi,
  on vihollinen jatkuvasti kintereillämme.

• Jos emme täyty Elävästä Vedestä,
  me näännymme vaelluksen aikana.

• Jos emme käy tulen läpi,
  me emme puhdistu astiaksi jaloa käyttöä varten.

• Jos emme suostu kärsimyksen kasteeseen,
  emme voi olla soihtuna pimeässä maailmassa.

Mutta ratkaisevan tärkeää on se,
että meitä kutsutaan pois maailmasta
ja tämän maailman jumalan otteesta
niin läheiseen yhteyteen Jumalan kanssa,
että me olemme kastetut eli upotetut
Hengessä Kristuksen ruumiin jäseniksi.

Meitä kutsutaan siis
niin läheiseen yhteyteen Jumalan kanssa,
että Kristuksen omien joukko
on itse asiassa Kristuksen
MORSIAN.

[Sanna]

Olipas jotenkin virkistävää luettavaa iänikuisen pelastaako kaste vääntöjen jälkeen.

Tarkennuksena, viittaatko konkreettiseen veteen menoon tuolla 2. kohdan kaste meressä? Siis upotuskaste?

[kalamos]

Kyllähän tuo ilmaisu
kaste meressä
varsin yksiselitteiseltä tuntuu.

Sillä minä en tahdo, veljet,
pitää teitä tietämättöminä siitä,
että isämme olivat kaikki pilven alla
ja kulkivat kaikki meren läpi
ja saivat kaikki kasteen Moosekseen
pilvessä ja meressä.

Ja myöskin itse tilannekuvaus
Israelin kansan kastamisesta meressä
yhtä lailla.

Ja yhtä totaalinen ja konkreettinen
on Egyptin armeijan
käyminen tuohon mereen.

Erona on se,
että vain Jumalan kansa
kulki meren läpi hukkumatta.

Ja tämä johtui siitä Tuulesta,
joka oli jo pyyhkinyt ikuisen kuoleman
pois heidän edestään.

Mooses Jeesuksen esikuvana
sauvallaan eli Jumalan Voimalla
vaikutti Tuulen puhaltamaan
hukuttavan meren sivuun,
ja oli näin Itse kuivana tienä
meren pohjassa.

Ja näin koko Israelin kansa
sai kokea sen,
minkä mekin,
kun olemme ensin syntyneet
Hengestä eli Tuulesta
ja upotetut Pyhän Hengen pilveen
ja siinä lähteneet ulos Egyptistä
vaeltaen tuossa pilvessä
hengittäen sitä niin,
että jokainen solumme on
kyllästetty siitä saatavalla hapella.

Mutta Egypti jäi
konkreettisesti taakse vasta,
kun meri sulki sen taaksemme.

Ja sitten sen jälkeen
oli vuorossa Jumalan kansan
eli Israelin täyttäminen Elävällä vedellä.

Eli he kaikki joivat Kristus-kalliosta.
Ja nyt he eivät pelkästään
olleet Hengestä syntyneitä ja eläviä
vaan myös Hengen voimalla vaeltavia.

Kaste tarkoittaa upottamista.

Samalla sanalla kuvataan
esimerkiksi kankaan värjäystä,
jossa kangas upotetaan väriliuokseen
ja sen jokainen säie saa uuden värin.

Samalla tavoin itse asiassa
kaikki viisi kastetta vaikuttavat meissä.

Me olemme uusia luomuksia
kokonaisuudessaan.

Tosin vasta henkemme osalta.

Sielumme on edelleen työpäydällä,
ja sitä eheytetään koko ajan.

Ja ruumiimme on vielä kuolevainen.
Sen lunastus tapahtuu vasta
ruumiin ylösnousemuksessa.

Johanneksen kasteista
en ole vielä mitään puhunut
ja suljin ne otsikossa tavallaan
ulkopuolelle keskustelun,
mutta Johannes samoin
kastoi ihmiset virrassa.

Silloin vaelsi hänen tykönsä
Jerusalem ja koko Juudea
ja kaikki Jordanin ympäristö,

ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa,
kun he tunnustivat syntinsä.

Mikään vesitilkka ei riittänyt kastamiseen
myöskään hoviherran tapauksessa,
jolla kyllä oli vesiastiat matkatavaroissa.

Ja hän käski pysäyttää vaunut,
ja he astuivat kumpikin veteen,
sekä Filippus että hoviherra,

ja Filippus kastoi hänet.

[Sanna]

Joo näin, varmistin vaan että puhutaan samasta asiasta

[kalamos]

Kiitos kun varmistit.

On ihanaa,
kun tietää tulleensa ymmärretyksi.
Ja hyvin kiusallista,
kun huomaa ettei näin ole käynyt.

Pienessä epätietoisuudessa
jännitänkin vielä malttamattomana,
että tulinkohan ymmärretyksi
vastauksessani avaukseesi
Kasvissyönti.

Mutta nyt tässä keskustelussa
rohkenenkin sitten jatkaa
lainaamastani Paavalin tekstistä
eteenpäin kasteasiaa.

Normaalistihan ei varsinkaan
noina aikoina mennyt pitkiä aikoja
uskoontulosta eli kasteesta pilvessä
siihen hetkeen,
kun mentiin kasteelle veteen.

Monissa Raamatun kertomuksissa
kaikki tapahtui saman päivän
tai jopa saman hetken sisällä.

Mutta kun sitten Pietarille
ja muillekin alkoi vihdoin kirkastua,
että pakanatkin
olisivat osallisia Jumalan armosta,
niin huomaamme,
että kaikessa
uskon elämään sisältyvässä
näkyy ero
Jumalan kansan Israelin
ja pakanakansojen välillä.

Kasteessa se näkyy
muun muassa siinä,
että pakanauskovat
ottavat kasteen
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Menkää siis
ja tehkää kaikki kansat
minun opetuslapsikseni,

kastamalla heitä
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
nimeen

Tuossa tuo kansat viittaa
nimenomaan pakanakansoihin.

Kun taas Israelilaisille
kääntyneille kehotus kuului:

ottakoon kukin teistä kasteen
Jeesuksen Kristuksen nimeen

Kuten edellä Paavalia lainasin,
Israel oli jo kastettu meressä.

Ja jo sitä ennen kuin Israel
oli ylittänyt Punaisen meren
se oli jo kulkenut
Pyhän Hengen pilven alla.

Eli Israel oli jo saanut kasteen
Pilvessä ja Meressä
Moosekseen.

Mutta nyt Uudessa liitossa
heidän piti tulla upotetuksi
myös Jeesukseen eli Poikaan.

Ja niin heidät tulee kastaa
Jeesuksen Kristuksen nimeen.

Toki on niin,
että Pojan nimi on sama
mikä Isälläkin on.

Pyhä Isä,
varjele heidät nimessäsi,
jonka sinä olet minulle antanut

Eli loppujen lopuksi
ei ole kysymys eri nimistä.

On kysymys vain yhdestä nimestä,
joka on
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
nimi.

Mutta pakanoiden osalta
yhteys Jumalaan
on kokonaisuudessaan
ihan uusi elämys.

Siksi
pakanat kastetaan
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

[Rutger]

Mielenkiintoinen ketju. En voi sanoa olevani mistään eri mieltä vaikken tällä syvyydellä ollutkaan aihetta saanut sydämelleni tutkittavaksi.
Hyvin jouhevaa kerrontaa.

[Eero]

Samaa mieltä, sulla on Kalamos tässä näkökulmia tähän aiheeseen, jotka eivät ole kyllä missään muussa yhteydessä tulleet vastaan.

[kalamos]

Jeesuksen viimeinen puhe
juuri ennen taivaaseen menemistä,
sisältää selkeästi
maininnat kahdesta ensimmäisestä kasteesta.

Puheen alkuosan kastemaininnan
on Markus tallentanut.

Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.

Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu;

mutta joka ei usko,
se tuomitaan kadotukseen.

Tätä evankeliumin julistusta
seuraa niiden kohdalla,
jotka ottavat Sanan (Jeesuksen) vastaan,
uskoontulo eli
uudestisyntyminen Hengestä,
jolloin meidät upotetaan
Pyhän Hengen pilveen.

Siis on kysymyksessä ensimmäinen vaihe,
eli uskoontulossa tapahtuva
uudestisyntyminen ja kaste pilvessä.

Matteus on tallentanut
Jeesuksen viimeisen puheen
toisen maininnan kasteesta.

Uskoontuloa eli kastetta pilvessä
seuraa opetuslapseuttaminen.

Eli ensin tapahtuu evankeliointi,
jota seuraa uudestisyntyminen Hengestä,
kun ihminen ottaa Sanan vastaan.

Mutta sitten
Jeesus ottaa esiin toisen asian.

Ja nyt on Israelin kansan vaellusta
esimerkkinä pitäen
vuorossa kaste meressä.

Ja sitten erämaavaelluksen aikana
opetetaan pitämään kaikki käskyt.

Menkää siis
ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia

ja kastakaa heidät
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
ja opettakaa heitä pitämään kaikki,
mitä olen teille käskenyt.

Katso,
Minä olen kanssanne
joka päivä
mailmanajan täyttymykseen asti.

Aivan kirjaimellisesti kääntäen
sanasta sanaan,
Jeesus jatkaa näin sanoen:

kirj

Mennen siis
opetuslapseuttakaa kaikki kansat
kastaen heidät nimeen
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
opettaen heitä pitämään kaikki
mitä määräsin teille

Nämä kaksi ensimmäistä kastetta
Jeesus siis toi esiin
yhdessä ja samassa ja viimeisessä
puheessaan.

Ja sitten tuon puheensa päätteeksi
Jeesus otettiin ylös taivaaseen.

Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille,
otettiin hänet ylös taivaaseen,
ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.

Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla,
ja Herra vaikutti heidän kanssansa
ja vahvisti sanan
sitä seuraavien merkkien kautta.

Eli koko prosessi
tuon yhden puheen mukaan meneen näin:

Ensin saarnataan evankeliumia.
Ihmiset pelastuvat uskomalla sen,
jolloin he kokevat ihmeen,
jossa he syntyvät uudesti ylhäältä Hengestä
eli tulevat kastetuiksi pilvessä.

Sen jälkeen heidät opetuslapseutetaan.
Heidät kastetaan vedessä
ja opetetaan pitämään kaikki.

Eli nyt heidän kohdallaan alkaa sama koulu,
jonka Israel kävi läpi
erämaavaelluksen aikana,
kun oli ensin tullut osalliseksi
Teurastetusta Karitsasta
ja näin pelastunut
ja sitten lähtenyt liikkeelle
upotettuna Pilven alle
saaden myöhemmin kasteen meressä.

Tämän jälkeen alkoi kova koulu
ja vaellus kohti luvattua maata,
jonka alkutaipaleella he saivat
juoda vettä kalliosta.

Ilman tuota täyttymistä Elävällä Vedellä
he olisivat pian meressä kastamisen jälkeen
kuolleet janoon.

[kalamos]

Paavali tuo esiin
ensimmäisen ja kolmannen kasteen
yhdessä ja samassa jakeessa,
jota jo avauksessa lainasin.

sillä me olemme kaikki
yhdessä Hengessä kastetut
yhdeksi ruumiiksi,
olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia,
orjia tai vapaita,

ja kaikki olemme saaneet juoda
samaa Henkeä.

Tuossa ei siis puhuta vesikasteesta
ollenkaan eikä myöskään
Jeesuksen sanoissa,
joita samoin jo avauksessa lainasin.

Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu

Tämä on siis suorastaan pelastuskysymys.
Minun pitikin tehdä tämä avaus
minun pyynnöstäni aikoinaan
avattuun keskustelualueeseen,
joka käsittelee Pelastusta,
mutta näköjään tein sen
vahingossa osioon Raamattu.

Tietenkin myös vesikaste pelasti.
Egyptin sotajoukoilta
eli pahalta maailmalta.

Mutta Israel olisi edelleen
Egyptin orjuudessa,
jos se ei olisi aivan ensimmäiseksi
kokenut Pääsiäistä.

[kalamos]

Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu

Tuo jae väärin ymmärrettynä
johtaa vauvojen tai aikuistenkin
hätäkasteeseen,
jota perustellaan ajatuksella:

Kasteessa ihminen syntyy uudesti
Pyhän Hengen vaikutuksesta.

Minä ymmärrän kyllä samoin,
jos ei puhuta vesikasteesta,
vaan siitä kasteesta,
joka tapahtuu silloin,
kun syntiä tehnyt ihminen
tekemiinsä synteihin
hengellisesti kuolleena
syntyy uudesti ylhäältä Hengestä.

En siis ymmärrä
Raamatun ilmoitusta niin,
että vesikaste olisi
sellainen pyhä toimitus,
jossa ihminen syntyy uudesti.

Siksi en myöskään näe
erityistä merkitystä
kuoleman vaarassa olevalle vauvalle
tai aikuisellekaan ihmiselle tehtävää
hätäkasetta.

Itse asiassa en näe
kastetun ja kastamattoman vauvan
autuuden tilassa mitään eroa.

Mutta en myöskään halua vähätellä
vauvana saatua kastetta.

Minua ei ole kastettu vauvana,
ja siksi oli luonnollista,
että Sanan mukaisesti kastatin itseni
uskoon tultuani.

Mutta en siis ole patistamassa
vauvana kastettuja uudelleen kasteelle.
Mutta en missään tapauksessa
myöskään toppuuttelemassa.

[kalamos]

Kuten käy ilmi
kaikesta tähän astisesta
otsikkoa myöten,
niin kasteita on monenlaisia.

Meidät upotetaan moniin
eri asioihin
Pyhästä Hengestä alkaen
kärsimyksiin asti.

Mutta vesikasteen otamme vain kerran.
On toki ollut sellaisiakin uskonryhmiä,
joissa jokaisen lankeemuksen jälkeen
kastettiin uudelleen.

No tämä ei tietenkään ole
Raamatullista.
Kylpeneellei riittää,
että jalat pestään.

Mutta vesikasteesta puhuttaessa
on syytä ottaa lyhyesti esille
yksi Sanan kohta,
joka joskus herättää suuria tunteita.

Katkelma,
jossa tuodaan esiin
Jumalan kolme persoonaa.

Ensin Pyhä Henki.
Sitten Poika.
Ja päätteeksi Isä.

yksi ruumis ja yksi henki,
niinkuin te olette kutsututkin
yhteen ja samaan toivoon,
jonka te kutsumuksessanne saitte;

yksi Herra, yksi usko, yksi kaste

yksi Jumala ja kaikkien Isä,
joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

Kun me synnymme
uudesti/ylhäältä
Hengestä,
niin meistä tulee Jumalan lapsia.
Hengessä olemme
yhtä ruumista Kristuksen kanssa.

Jeesus on meidän Herramme,
ja Häneen meidät sitten upotetaan.
Me olemme Kristukseen kastetut.

Kun olemme syntyneet Hengestä
ja meidät on upotettu
Kristuksen kuolemaan,
niin meistä on tullut
Kristuksen Morsiamena
Jumalan perheväkeä,
jossa Isä on yli kaikkien.

Ja tämän kolminaisen prosessin
keskiössä niinkuin koko Raamatussa
sen ensimmäisestä Sanasta alkaen
on Jeesus Kristus.


yksi Herra

• Jeesus Kristus

yksi usko

• Kristuksen eli Jumalan Pojan usko meissä.
  Siis usko,
  jonka alkaja ja täydelliseksi tekijä on Jeesus.

yksi kaste

• Vesikaste,
  jossa meidät upotetaan
  Kristukseen ja Hänen kuolemaansa.

[kalamos]

Palaan vielä tuohon jakeeseen,
joka varmastikin
hämmentää joitakin lukijoita.

Siinä käytetään suomen kielelle
vaikeasti taipuvaa aoristia:

kirj

Uskova ja kastettu pelastuu.

Tässä ei siis ole mitään
epäselvyyttä enää,
että kuinka käy.

Ja tämä selittyy sillä,
että kumpikin asia
sekä usko että kaste
tapahtuvat siinä
Jeesuksen kohtaamisessa,
jossa me synnymme
uudesti/ylhäältä Hengestä.

Ja kun tämä on tapahtunut,
meidät on siirretty
ikuisesta kuolemasta
ikuiseen Elämään.

Totisesti, totisesti
minä sanon teille:

joka kuulee minun sanani
ja uskoo häneen,
joka on minut lähettänyt,
sillä on iankaikkinen elämä,

eikä hän joudu tuomittavaksi,
vaan on siirtynyt
kuolemasta elämään.

Vaikka Israelin kansa ei olisi
saanut kastetta meressä,
vaan olisi kuollut sen rannalle,
niin silti se olisi ollut pelastettu
Pääsiäiskaritsasta osallisena
ja Pyhän Hengen pilvestä elävänä.

[Eero]

Aamen!

[Rutger]

Amen

[kalamos]

Kaksi aamenta antaa ymmärtää,
että pitäisi jo mennä eteenpäin
tuosta ensimmäisestä
ja ratkaisevan tärkeästä kasteesta.

Ja kun eteenpäin mennään
niin seuraavaksi on siis vuorossa
kaste meressä tai virrassa
tai yleensä vedessä.

Keskustelun otsikoimaan
viiteen kasteeseen
eivät sisälly Johanneksen kasteet,
jotka ovat ihan oma lukunsa.

Ja näitä Johanneksen kasteita on kaksi.
Siis UT:n sivuilta löytyy yhteensä
5+2 eri kastetta.

Meitä ei kasteta
Johanneksen kasteella,
mutta meidän on hyvin tärkää ymmärtää,
mistä Johanneksen kasteissa oli kysymys.

Mitä niissä oikein tapahtuikaan.

Matteus esittelee nuo
kaksi Johanneksen kastetta peräkkäin
evankeliuminsa kolmannessa luvussa.

1)

Johannes kastoi ihmiset,
kun he tunnustivat syntinsä.

Niinä päivinä Johannes Kastaja
tuli ja saarnasi Juudean erämaassa.
Hän sanoi:

”Kääntykää,
sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!”

Hänen luokseen tuli paljon ihmisiä
Jerusalemista ja kaikkialta Juudeasta
sekä Jordanin ympäristöstä.

Hän kastoi heidät Jordanissa,
kun he tunnustivat syntinsä.

Mutta nähdessään
monien fariseusten ja saddukeusten
tulevan kasteelle
Johannes sanoi heille:

”Te kyykäärmeiden sikiöt,
kuka on neuvonut teitä
pakenemaan tulevaa vihaa?

Tehkää hedelmää,
jossa kääntymyksenne näkyy.

Älkää luulko, että voitte sanoa:
’Onhan Abraham meidän isämme.’
Minä sanon teille,
että Jumala voi näistä kivistä
herättää lapsia Abrahamille.

Kirves on jo pantu puiden juurelle.
Jokainen puu,
joka ei tee hyvää hedelmää,
hakataan pois ja heitetään tuleen.

Minä kastan teidät vedessä parannukseen,
mutta minun jälkeeni tulee toinen,
joka on minua väkevämpi.

Minä en kelpaa edes kantamaan Hänen kenkiään.
Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa.
Hänellä on kädessään viskain,
ja Hän puhdistaa puimatantereensa.
Jyvät hän kokoaa aittaansa,
mutta ruumenet
Hän polttaa sammumattomassa tulessa.”

2)

Johannes kastoi Jeesuksen,
mikä täytti kaiken vanhurskauden.

Siihen aikaan
Jeesus tuli Galileasta Jordanille
Johanneksen luo
hänen kastettavakseen.

Johannes kuitenkin esteli Häntä
ja sanoi:

”Minä tarvitsen kasteen Sinulta
– ja Sinä tulet minun luokseni!”

Mutta Jeesus vastasi hänelle:
”Salli se nyt,
sillä näin meidän sopii täyttää koko vanhurskaus.”

Silloin Johannes suostui siihen.

Johannes Kastaja ei siis ensin
halunnut ollenkaan kastaa Jeesusta.

Eihän synnitön
voi mennä parannuksen kasteelle.

Ei Hänellä ollut syntejä,
mitä voisi tunnustaa,
jonka jälkeen vasta Johannes Kastaja
suostui kastamaan ihmiset.

Mutta Jeesus sanoi
jotain järisyttävää Johannes Kastajalle:

Salli nyt,
sillä näin meidän sopii
täyttää kaikki vanhurskaus.

Siis ihmiset olivat tuoneet Jordanille
syntinsä.

Jeesus toi sinne
Vanhurskautensa.

Tuosta virrasta tuli ihmislle
Elämän virta.
Jeesukselle
kuoleman virta.

Ihmiset saivat saivat jättää
syntinsä Jordanille.
Jeesus tuli ja otti heidän syntinsä
päälleen ja kannettavakseen.

Näin täyttyi Vanhurskaus.
Ei niin,
että Jeesus olisi tullut vanhurskaammaksi.

Vaan nyt meidätkin
voidaan lukea vanhurskaiksi.

Ja kun tämä kerran oli tapahtunut,
niin Jeesus saattoi sanoa syntiselle:
Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.

Ennen kuin Jeesus oli kastettu
ja Hän oli kasteessa ottanut päälleen
koko maailman synnin,
Hän ei antanut ihmisille syntejä anteeksi
eikä parantanut sairaita.

Mutta nyt kun Hän oli kasteessa
ottanut maailman synnin harteilleen,
niin Hän kantaen itsessään
synnin seuraukset,
saattoi täyttäen
kaiken Vanhurskauden
antaa ihmisille heidän syntinsä anteeksi
ja vapauttaa ihmiset
synnistä ja sen seurauksista.

Eli kun Johannes Kastaja
oli kastanut Jeesuksen
ja seuraavana päivänä
saa nähdä Jeesuksen,
niin Johannes Kastaja
oikein huudahtaa ihmeissään,
kun hänen silmänsä saavat nähdä
jotain ihmeellistä:

STLK

Katso,
Jumalan Karitsa,
joka kantaa pois
maailman synnin!

Tuo verbi on sellaisessa muodossa,
että Hän jo tekee sen.

Johannes Kastaja näki jotenkin
ehkä ilmestyksen omaisesti
Jeesuksen Jumalan Karitsana,
joka oli ottanut päälleen
ja kantoi koko maailman
kaiken synnin.

Eli Jeesuksen kasteen jälkeisenä päivänä
koko maailman synti oli jo
Jeesuksen kannettavana.
Ja mitä sitten tapahtui.
Henki vei Hänet erämaahan.

Ei ole sattumaa,
että Johannes Kastaja
eli siis
Jeesuksen edelläkävijä ja tienraivaaja
oli Aaronin sukukuntaa.

Sillä esikuva siitä,
mitä tapahtui Jeesuksen kasteessa,
kuinka vanhurskaus täytettiin,
kuinka Hän otti päälleen
maailman synnin,
löytyy tästä:

Ja Aaron laskekoon
molemmat kätensä
elävän kauriin pään päälle
ja tunnustakoon siinä
kaikki israelilaisten pahat teot
ja kaikki heidän rikkomuksensa,
olipa heillä mitä syntejä tahansa,
ja pankoon ne kauriin pään päälle
ja lähettäköön sen,
sitä varten varatun miehen viemänä,
erämaahan.

Eli Johannes Aaronilaisena
sai olla nyt täyttämässä
tuon esikuvan mukaisesti sen,
kuinka koko kansan synti
pantiin kauriin päälle,
ja vietiin sitten pois erämaahan.
Kauriin päälle laitettiin
meidän syntimme.
Ja tuo kauris parka
joutui ne sitten kantamaan erämaahan.

Mutta sitten on toinen asia,
joka tapahtui noin
kolme vuotta myöhemmin.
Jumalan Karitsa,
meidän Pääsiäislampaamme,
teurastettiin meidän
syntiemme sovitukseksi:

onhan meidän pääsiäislampaamme,
Kristus,
teurastettu

Jeesus toteutti molemmat asiat.
Ensin Hän otti meidän
syntimme päälleen kantaakseen
ne lopulta Golgatalle,
jossa Hän kärsi
niistä aiheutuvan rangaistuksen.

Mutta kolme vuotta myöhemmin
Golgatalla Hänet tehtiin synniksi,
ja Hän kuoli tuon synnin kera
eli siis kertakaikkiaan
kuoli pois synnistä,
ja niin Hän vapautti meidät
synnin hallintavallasta.

[Sanna]

En olekaan tuolla tavalla ajatellut, mutta tuli mieleen siitä ketjusta, mikä palstalla on, missä puhutaan Jeesuksen ihmisyydestä sekä Jumaluudesta ja kärsimyksistään nimenomaan ihmisenä.

Sillä pohdinnalla laittaa taas eri merkitykseen tuon kohdan

Eihän synnitön
voi mennä parannuksen kasteelle.

Ei Hänellä ollut syntejä,
mitä voisi tunnustaa,
jonka jälkeen vasta Johannes Kastaja
suostui kastamaan ihmiset.

Mutta Jeesus sanoi
jotain järisyttävää Johannes Kastajalle:

Salli nyt,
sillä näin meidän sopii
täyttää kaikki vanhurskaus.

Siis ihmiset olivat tuoneet Jordanille
syntinsä.

Jeesus toi sinne
Vanhurskautensa.

Tuosta virrasta tuli ihmislle
Elämän virta.
Jeesukselle
kuoleman virta.

Ihmiset saivat saivat jättää
syntinsä Jordanille.
Jeesus tuli ja otti heidän syntinsä
päälleen ja kannettavakseen.

Näin täyttyi Vanhurskaus.
Ei niin,
että Jeesus olisi tullut vanhurskaammaksi.

Vaan nyt meidätkin
voidaan lukea vanhurskaiksi.

Luukas 4:2-13

ja perkele kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Eikä hän syönyt mitään niinä päivinä, mutta kun ne olivat päättyneet, tuli hänen nälkä.
Niin perkele sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin sano tälle kivelle, että se muuttuu leiväksi". Jeesus vastasi hänelle: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä'."

Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat ja sanoi hänelle: "Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun." Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Kirjoitettu on: 'Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoata palveleman'."

Niin hän vei hänet Jerusalemiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on:'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua', ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sanottu on: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'." Ja kun oli kaiken kiusattavansa kiusannut, poistui perkele hänen luotaan ajaksi

Jeesus oli synnitön ja puhdas. Me ihmiset olemme syntiin lankeavia. Hän saattoi puhtaana Jumalan uhrikaritsana auttaa meitä: ”Häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin” (Hepr. 4:15)

Voinee siis tulkita, että Jeesus synnittömänä tunsi silti synnin taakan päällään, joka Hänelle oli meidän tähden asetettu. Me tiedämme miltä tunnustamaton synti tuntuu. Mikä onkaan siis ollut tuon koko maailman synnin painolasti?

Itse jonkin verran paastonneena voin sanoa, että nälkä ei tunnu paastolla juuri miltään. Pahinta on mielen kamppailu siitä, ettei syö. Jos siis ajatellaan Jeesusta paastopiinassa:

▪︎kokiessaan synnin taakan päällänsä [yhden ihmisen synneissäkin on tarpeeksi taakkaa, saati sitten koko maailman],

▪︎tieto edessä olevasta vastarinnasta, ruoskinnasta ja tulevasta ristinkuolemasta,

▪︎tieto, että voit minkä tahansa ohi kiitävän hiekkapilven tai maassa makaavan kiven muuttaa ruoaksi

Mielenkamppailu lienee ollut äärimmäistä, kuten Jeesuksen rukouksesta näimme Getsemanessa Hänen vuodattessaan verta. Meidän on helppo ajatella, että helppohan Ihmisen Pojan on kieltäytyä hyppäämisestä ja kiven muuttamisesta leiväksi, mutta kun yritämme asettua tuon piinan alle, mitä Jeesus koki, paholaisen kiusaaminen jo ihan eri mittakaavassa.

Kelaat 40 päivää sitä, että tämä on kaiken piinan arvoista. Pakotat itsesi pysymään rukouksessa ja keskittymisessä siihen, mihin palkintoon taistelu johtaa. Kuinka helppoa olisi ollut luovuttaa? Kuinka helppoa olisi ollut murtaa kivestä leipää ja pari kalaa leivän kylkeen? Kuinka helppoa olisi ollut musertua tuon taakan alle? Kuinka helppoa olisi ollut hypätä kielekkeeltä alas ja vaihtaa pelastussuunnitelman kulkua?

Ja silti, Hän kesti. Ihmisenä. Meidän jokaisen tähden. Niidenkin, joiden tiesi hylkäävän Hänet. Vetää hiljaiseksi 🥹
Laittaa myös pohtimaan omaa palvelushintaa, olenko valmis kärsimään edes murto-osaa Hänen piinastaan? Elänkö niin, että Hänen kannatti kuolla tähteni?


Mutta paloina ketjun aiheeseen, huikeeta selitystä taas Kalamos. Kiitos kun avaat näitä.