Tulin äsken saunasta. Rukoillaan sulle uskova ystävä että Herra johdattaa hänet luoksesi.
Uskonsiskosta vielä.... mä ehdin kasvaa sen uskonsiskon kautta ja sitten tuli yllätys että hän joutui muuttamaan pois. Tuntui että maailma olisi kaatumassa. Tuntui myös että mun uskonkasvu olisi jäänyt kesken. En ollut valmis että hän muuttaa pois. Mutta Jumala sen järjesti koska Hän tahtoi mun juurtua Jumalan Sanaan. Olin kyllä katkeroinut että hän muuttaa pois.
Sitten eräänä päivänä seurakunnassa jäsenet tahtoi rukoilla puolestani että pääsisin vapaaksi vammasta. Heidän mielestään vamma on kiroukseksi ja he puhuivat mulle että mun täytyy parantua siitä pois koska se on kiroukseksi. Olin ihmeissäni.

He puhuivat että olisin kirouksen alainen tai jotain sinnepäin. Mulla maailma romahti. Vajosin alas ja olin masentunut ja mulle jäi toivottomuutta.
Kotona masentuneena istuin lattialla ja sitten huomasin että Raamattu oli soffalla. Mietin onko asia totta mitä he puhuivat mulle. Päätin ottaa selvää mitä Raamattu puhuu siitä. Luin Raamattua ja löysin kohdan, siinä puhutaan että Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" (Gal. 3:13).
Tunsin miten minut nostetaan ylös kuopasta. Koin ihan selvästi että minut nostettiin ylös, se oli Sana joka nosti mua pystyyn. Silloin en tiennyt että se Sana joka nosti mua pystyyn, oli itse Jeesus. Hän on lihaan tullut Sana ja Hän on Logos, joka tarkoittaa Raamatun kokonaisvaltaista ilmoitusta. Seisoin omilla jaloillani ihan ekan kerran.
Menin seurakuntaan ja siellä on pieni kirjakauppa. Katselin kirjoja ja huomasin että ne oli menestysteologian kirjoja. Siten tajusin että seurakunta taisi olla menestysteologian suuntainen seurakunta.

Menestysteologian opin mukaan vamma on kiroukseksi. Aatelin että menestysteologian eksytysoppiin eksyminen on pahempi kuin vammani.
Sitten kotona luin Raamattua ja huomasin ekan kerran positiivisen sanan. Jatkoin lukemisen ja sitten huomasin vielä toisen positiivisen sanan. Tajusin että luin aina negatiivisia asioita. Päätin lukea Raamattua vain positiivisin silmin. Löysin paljon positiivisia sanoja ja ne hoiti mua ehjäksi. Ihmettelin miksi en ole aiemmin huomannut noita sanoja. Tajusin että negatiivisin silmin multa jäi huomaamatta ne positiiviset sanat.
Käytin punaista puuvärikynää ja viivoitin ne positiiviset sanoat. Käytin myös vihkoa johon otin ylös nää positiiviset sanat. Luin uudelleen ja uudelleen nää positiiviset sanat. Huomasin että mulla ajatusmaailma on muuttunut.
Psalmi 91 lukua lukeminen muutaman kerran uudelleen ja uudelleen avautuu ja avartaa. Mä huomasin ihan selvästi. Ekan kerran mä luin. Ei mitään tapahtunut. Luin vielä toisen kerran. Yksi lause avautui ja mietin sen lauseen. Vielä kolmannen kerran luin, vielä toinen uusi lause avautui. Sen mä mietin. Omin sen joka avautui mulle. Tuntui että Jumala olisi puhunut mulle Psalmin 91 luvun kautta, ihan selvästi. Raamattu on niinkuin elävä puhe Herralta.
Jos sulla ei ole lukemisen kanssa vaikeuksia, voisitko kokeilla ja lukea positiivisin silmin Raamattua. Ehkä ne positiiviset Sanat voi hoitaa sua ehjäksi. Jos se ei onnistu, ääniraamattu kelpaa. Jeesus on sun tulevaisuutesi ja toivosi. Hänellä ei ole turmion ajatuksia sua kohtaan. Älä sä yritä omin avuin, et voi tulla vanhurskaaksi omin avuin. Ole "tyhjä" itsesi kanssa niin Jumala tyytyy sinuun.
Jer. 29:11 Sillä minä tunnen ajatukseni,
jotka minulla on teitä kohtaan,
sanoo Herra:
rauhan eikä turmion ajatukset;
minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.
Hänen sanat ovat sulle niinkuin kastepisaran lailla, se kostuttaa maan hellävaroen ja saa ruohikkoa nousemaan pystyyn.
5Moos. 32:2 Sateena pisaroikoon minun opetukseni,
kasteena valukoon puheeni niinkuin vihma vihannalle,
niinkuin sadekuuro ruohikolle.
Jumalan Sana oikeasti nousi mua pystyyn, sen mä ihan selvästi koin. Sitten mä törmäsin tähän Joh. 15:11 kohtaan, siinä sanotaan että Jumala pitelee mua hellävaroen. Älä sä väheksy sitä joka pitelee sua hellävaroen.
Job 15:11 Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa,
joka sinua piteli hellävaroin?
Uskonkasvun myötä katkeruus häviää pois ja alkaa elää anteeksiantamuksessa. Muistan oman katkeruuteni silloin uskontaipaleellani niin ymmärrän sua. Rukoillaan sulle ystävä uskova joka pysyy sun rinnallasi ja rukoilee puolestasi. Me voimme rukoilla puolestasi myös.
