Rukousta pienen Tomi pojan puolesta!

[Sinettisormus]

Eilen oli tullut illalla, sähköpostiini tämä rukous:

Hei ....., ja kiitos rukouspyynnöstäsi!

"Jeesuksen nimessä vuoto; tyrehdy. Kaikki vammat; eheytykää Jeesuksen nimessä. Me julistamme täydellistä terveyttä Tomille. Kiitos Isä, että Sinun täydellinen tahtosi Tomin elämässä saa tapahtua. Kaikki vaikeudet; ulos tämän ihana Isän silmäterän elämästä. Kiitos Isä, että me saamme siunata Tomia".

Siunauksin:

Marianne
Uskon Sana

[Sinettisormus]

Herra avasi tänä aamuna Sanaansa, jonka sitten luin ääneen henkivaltojenkin kuultavaksi, Sananlaskut 30 ja 31.

[Sinettisormus]

Välitietoa, pikku Tomista:
Aivopaineet koholla, leikkaus valmiudessa kokoajan. On teho-osastolla. Epilepsia lääkitys aloitettu.
Puhuu kyllä ja näkee ja muistaa tapahtumia keskiviikolta.
Rukoukset jatkukoon.

Herra, anna noiden paineiden alkaa laskea ja mahdolliset turvotukset ja vuodot loppua. Anna Tomin kunnon kohota niin, että lääkityskin saadaan lopettaa. Anna Tomista tulla entistäkin ehyempi poika ja anna tämän koskettaa kaikkia hänen läheisiään niin, että he alkavat lähestymään sinua, rakas Jeesus, että he löytävät sinun tiesi. Sillä sinä voit, Jeesus Kristus, sinun on kaikki valta, voima ja kunnia!
Amen.

[-jarmo-]

Amen! Tapahtukoon sinun tahtosi Herra ja toteutukoon se sellaisena kuin sinä sen olet meille hyväksi nähnyt.

[Sinettisormus]

Amen!
En tiedä ja tuntuu hurjalta tätä ilmaista, mutta jotenkin ja aika vahvastikkin koen, että Herra haluaa todellakin puhuttaa Tomin läheisiä tällä.
Tässä on yhteinen tekijä, jossa Tomin vaari sai aikanaan noita aivoinfarkteja ja nyt sitten kuolikin siihen ja nyt, tämä onnettumuus Tomille, kohdistui myös tuonne aivoihin. Näen tämän yhteytenä siihen, että Tomin rakkaat ymmärtäisivät tämän, että Herra todella haluaa pysäyttää ja puhuttaa heitä tämän tapahtuneen kautta.
Tuona samaisena iltana, kun Tomin vaari kuoli, ja olimme saaneet kuulla tästä kuolemasta, oli meillä tuo rukousilta ja rukoilimme, juuri tämän suvun ja vaarin läheisten puolesta, että saisivat löytää uskon tien, Jeesuksessa Kristuksessa. Ehkäpä Herra todella puhuu nyt...

[-jarmo-]

Täsmälleen minä koen samaa, vaikken tunne tai tiedä juuri mitään. Hengessä koen että nyt on kyse paljon muusta kuin Tomista.

[-jarmo-]

Ei meidän suinkaan tarvitse pelätä pahinta, koska Tomi on Jumalan käsissä ja kaikki on siinä ohjauksessa. Rukoillaan vain nyt että Jumalan tahto saisi toteutua siten kun hän on sielujen pelastuksen vuoksi tämän tilanteen sallinut kehittyä.

[Sinettisormus]

Olet niin oikeassa Jarmo ...

Äsken koin kuitenkin tällaista; Älkää katsoko olosuhteisiin, katsokaa vain Jeesuksen Rakastaviin kasvoihin, Hän valtavaan Rakkauteensa joka on parantavaa, pelastavaa ja vapauttavaa. Koemme olevamme kuin myrskyssä, mutta ne ovat vain olosuhteita. Tärkeintä on löytää Jeesuksen Rakastavat kasvot ja pysyä niissä. Tämän koin ... ja se on TOTUUS!

[Sinettisormus]

... ehkäpä tämä tulee puhuttamaan rukoilijoitakin ja kanssa seuraajia ...
Ja oletko huomannut Jarmo, kuinka tärkeä paikka tästä RUKOUS OSIOSTA on tullut. Teemme täällä tärkeää Jumalan työtä!

[-jarmo-]

Kerron oman näkemykseni uskosta ja sen vajavuudesta näissä hädän kysymyksissä. Tämä opetuslasten venereissu Galileajärven yli oli oikea tyyppiesimerkki siitä mistä aion nyt tuoda näkökulman. Ensinnäkin täytyy mennä ajassa hieman taaksepäin, kun nämä olivat vielä rannalla ennen lähtöä. Mitä Jeesus sanoi silloin? "menkäämme järven yli, minulla on siellä tehtävää".
Jeesus oli siis jo sanonut MENKÄÄMME JÄRVEN YLI... joka tarkoittaa myös sitä että mennään yli, koska Jeesus niin sanoi. Mutta kun myrsky yllätti, niin usko Jeesuksen sanoihin järkkyi ja nämä lähtivät herättämään Jeesusta että vene uppoaa, auta meitä.
Mutta jos Jeesus kerran oli sanonut että mennään yli tuon järven ja minä nukun sillä aikaa, niin tuo vene olisi vienyt opetuslapset järven yli vaikka sitten pohjia pitkin, eikä kukaan olisi siinä kyydissä hukkunut. KOSKA JEESUS SANOI, MENNÄÄN YLI.

[Sinettisormus]

Amen, meidän tulee lujasti uskoa ja luottaa Herraamme!

Psalmissa 91 ovat sanat: "15. Hän huutaa minua avukseen, ja minä vastaan hänelle. Minä olen hänen luonaan, kun hänellä on ahdistus." Jumala on luonamme hyvinä, mutta myös pahoina päivinä. Hän vastaa huutoomme, vaikka ei aina toivomallamme tavalla.

[Sinettisormus]

Tämä kappale puhutti minua äsken tuolla Jarmon päivittäistä sivulla; Jenni Vartiainen; Minä sinua vaan: https://www.youtube.com/watch?v=WN6s3bbzKkI
Sopii jotenkin tähän hetkeen, kuinka tärkeitä olemmekaan toisillemme ...

[Sinettisormus]

Ravinnoksi:

Evankeliumi Johanneksen mukaan 21
1. Sen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsilleen Tiberiaan järven rannalla; ja hän ilmestyi näin:
2. Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä.
3. Simon Pietari sanoi heille: "Minä menen kalaan". He sanoivat hänelle: "Me lähdemme myös sinun kanssasi". Niin he lähtivät ja astuivat venheeseen; mutta eivät sinä yönä saaneet mitään.
4. Ja kun jo oli aamu, seisoi Jeesus rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tienneet, että se oli Jeesus.
5. Niin Jeesus sanoi heille: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" He vastasivat hänelle: "Ei ole".
6. Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko oikealle puolelle venhettä, niin saatte". He heittivät verkon, mutta eivät jaksaneet vetää sitä ylös kalojen paljouden tähden.
7. Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra". Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, vyötti hän vaippansa ympärilleen, sillä hän oli ilman vaatteita, ja heittäytyi järveen.
8. Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä ja vetivät perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet maasta kauempana kuin noin kahdensadan kyynärän päässä.
9. Kun he astuivat maalle, näkivät he siellä hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle, sekä leipää.
10. Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita nyt saitte".
11. Niin Simon Pietari astui venheeseen ja veti maalle verkon, täynnä suuria kaloja, sata viisikymmentä kolme. Ja vaikka niitä oli niin paljon, ei verkko revennyt.
12. Jeesus sanoi heille: "Tulkaa einehtimään". Mutta ei kukaan opetuslapsista uskaltanut kysyä häneltä: "Kuka sinä olet?", koska he tiesivät, että se oli Herra.
13. Niin Jeesus meni ja otti leivän ja antoi heille, ja samoin kalan.
14. Tämä oli jo kolmas kerta, jolloin Jeesus noustuaan kuolleista ilmestyi opetuslapsillensa.
15. Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani".
16. Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani".
17. Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko minä sinulle rakas?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani.
18. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo."
19. Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua".
20. Niin Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka on sinun kavaltajasi?"
21. Kun Pietari hänet näki, sanoi hän Jeesukselle: "Herra, kuinka sitten tämän käy?"
22. Jeesus sanoi hänelle: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua."
23. Niin semmoinen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole; mutta ei Jeesus sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee?"
24. Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.
25. On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin. luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.

[Sinettisormus]

Kyselin juuri Tomin äidin kuulumisia, miten tämä jaksaa? Vastaus oli hyvin arvattava: "Huonosti".
Perhe on vielä hyvin nuori ja heillä on pieni vauva, isä käy työssä ja tämä nuori äiti juuri menettänyt isänsäkin. Tuo sana, "huonosti", kirveli ja nostatti kyyneliä sydämeeni. Tuli niin avuton olo, itsessämme emme juuri mitään voi, mutta RUKOUS kantaa, siitä pidetään kiinni!
Lähetin tälle äitille ja perheelle Rakkaudelliset halit ja tiedon, että heidän puolestaan rukoilee suuri ryhmä uskovia, pitkin Suomea.

[Sinettisormus]

Korkeimman Suojelus - Psalmi 91: https://www.youtube.com/watch?v=YI9wjavJxuM

[tuula]

niin sinetti. olen ollut todella surullinen tämän tomi pojan vuoksi. mutta Jumala voi tehdä mahdottomasta tapauksesta mahdollisen. ei anneta epätoivon vallata mieliä.

[Sinettisormus]

Rukoukset on alkaneet toimia, kiitos ja kunnia, yksin Herralle, Jeesukselle Kristukselle!
Tomi on tänään siirretty teholta valvomoon ja sieltä tavalliselle osastolle. On hymyillyt ja saanut nousta sängystä ja kävellyt tänään!
Kiitos teille rukoilijat! Rukoukset jatkukoon, kiitosten kera.

[Sinettisormus]

1.
Herraa hyvää kiittäkää,
iloiten ylistäkää,
luodut kaikki laulakaa
Luojan suurta kunniaa!

2.
Pyhät, suuret, korkeat
työnsä on ja oikeat,
suuri herrautensa
maassa on ja taivaassa.

3.
Kiitos Jumalallemme
soikoon sydämestämme
virsin, lauluin, psalttarein,
harpuin, huiluin, kantelein.

4.
Kaikki, joissa henki on,
kiittämään jo tulkohon
Herraa hyvää riemulla,
halleluja halulla!

[Sinettisormus]

Hagar hädän hetkellä turvasi Jumalaan!



Miten me sitten selviydymme? Jokaisella meistä on omat selviytymiskeinonsa ja elämäniloa tuovat asiat. Yksi mahdollinen selviytymistä auttava tekijä voi olla Jumalaan turvautuminen. Tässä taulussa on kuva siitä, kun Hagar hädän hetkellä kohtasi Jumalan autiomaassa, ja sai siten voimaa jatkaa eteenpäin. Hagar näki poikansa Ismaelin kasvavan aikuiseksi. Ismaelista tuli taitava jousimies ja Hagar otti hänelle vaimon kotimaastaan Egyptistä.

Jumala kuulee, vaikka meistä ei aina siltä tuntuisi. Hän kulee rukouksemme ja valituksemme, niin kuin hän kuuli Hagarin hädän. Olen viime aikoina huomannut, että esirukouksen ja rukouksen voima yleensäkin on ihmeellinen.

[Eero]

Halleluja! Rukoilen Tomin ja hänen läheistensä puolesta. Koskettavia sanoja tässä ketjussa, mennään yhdessä järven yli, Herra on meidän Turvanamme! Aamen, tule Herra pian ja lopeta pahuus maan päältä.