Ensinnäkin, yksi iso kysymys on se, rangaistiinko Eevaa vai joutuiko hän Aadamin valinnan uhriksi.
Tiestysti ensiksi sanoisit että ilman muuta häntä rangaistiin. Mutta näinkö todella kävi ? Katsotaanpa:
Sekä käärmeen että miehen kohdalla havaitsemme, että Jumala antaa tuomionsa tehdystä vääryydestä. Käärmeen "syy" oli se, että hän petti vaimon ja miehen "syy" on se, että hän kuuli vaimoansa ja söi puusta. Mutta mikä oli vaimon "syy" saada tuo kohtalo ?9 Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?"
10 Hän vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin".
11 Ja hän sanoi: "Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?"
12 Mies vastasi: "Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin".
13 Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: "Mitäs olet tehnyt?" Vaimo vastasi: "Käärme petti minut, ja minä söin".
14 Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi.
15 Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."
16 Ja vaimolle hän sanoi: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva".
17 Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
Meillä ei ole viitteitä siitä että paratiisissa olisi ikinä tarkoitettu saatavan lapsia, tai siitäkään, että sukupuolinen kanssakäyminen olisi kuulunut harrastuksiin paratiisissa. On siis jopa perusteltua tehdä oletus että sen paremmin seksuaalisuus kuin synnyttäminenkään ei kuulunut paratiisiin lainkaan.
Ja sen perusteella taas voidaan tehdä oletus, että Eevan saama "kohtalo" oli seurausta siitä että Aadam karkoitettiin paratiisista elämään meidän tuntemaamme elämää maan päällä. Luonnollisesti Eevahan oli tehty Aadamin "avuksi", jonka vuoksi Eeva ei olisi missään tapauksessa kuulunut paratiisiin ilman miestään. Ja koska Aadam karkoitettiin, niin tietysti Eeva kulki Aadamin mukana.
Voitaisiin näin ollen myös kysyä, mitä olisi tapahtunut, jos Eeva olisi syönyt puusta mutta Aadam ei. Yksi mahdollinen vastaus voisi olla että Eeva olisi tuhoutunut mutta Aadamille olisi tehty uusi "Eeva" ? Tai kenties Eeva olisi jäänyt vaille mitään rangaistusta, koska Jumala ei ollut kieltänyt häntä syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta. Emme tiedä kumpi, mutta molemmissa tapauksissa näkisimme sen, että Aadam ei olisi vastuussa Eevan tekemisistä.
On sitten tietysti se kolmaskin vaihtoehto, joka olisi se että Aadamia olisi rangaistu Eevan tekemisistä koska hän oli Eevasta vastuussa. Mutta olisiko Eevasta vastaamatta jättäminen sitten ollut Aadamille synti - koska synnistähän luomiskertomuksessa on varsinaisesti kysymys. No, itse kertomushan jo tavallaan sulkee tämän vaihtoehdon pois: Aadamia rangaistiin paratiisista karkottamisella koska "hän kuuli Eevaa" ja "teki vastoin Jumalan käskyä".
Näin ollen, voidaan perustellusti sanoa että Eevan "rangaistus" ei itse asiassa ollutkaan ollut rangaistus vaan seuraus tai seuraamus Aadamin saamasta rangaistuksesta - paratiisista karkoittamisesta. Onhan päivänselvää, että Aadamin "avuksi" luotu Eeva ei olisi voinut jäädä paratiisiin kun Aadam sieltä kerran karkoitettiin, vaan hänen paikkansa oli miehensä luona. Paratiisin ulkopuolella taas suvunjatkaminen oli välttämätöntä koska ihminen ei voi elää (ikuisesti) ulkopuolella Jumalan asettaman suunnitelman ja Jumala asetti seksuaalisen tarpeen ihmisiin. Samoin tunnetuista fysiologisista syistä synnyttäminen ei ole kivutonta. Molemmat Eevan saamat "rangaistukset" olivat näin ollen puhtaasti "seuraamusta" siitä mitä Aadamille tapahtui.
Käärme petti Eevan, ja Aadam kuuli vaimoaan ja toimi Jumalan käskyä vastaan, vaikka oli asetettu hallitsemaan luomakuntaa. Eeva ainoastaan joutui petetyksi.
Periaatteessa voisi sanoa että tämä pohdiskelu on yhtä hedelmällistä kuin miettiä oliko Aadamilla napa vai ei. Mutta lähinnä tässä onkin kyse siitä että nykyäänkin naiset syyllistävät itseään siitä että usein mielletään Eevan tehneen sen ratkaisevan päätöksen paratiisista karkottamisen suhteen. Tämä on täysin väärin. Eeva ei tehnyt ratkaisevaa päätöstä, vaan Aadam.
Ja ennen kuin joku kommentoi tästä 1 Tim 2 kohdasta, käsitelläänpä se tässä heti:
Ninittäin, tässähän suoraan sanotaan että nainen petettiin ja "joutui rikkomukseen" - eikä suinkaan sanota että nainen rikkoi ja teki sen ratkaisevan synnin... eli se mitä tästä on jätetty pois on sanoa että itse asiassa nainen joutui rikkomukseen tultuaan petetyksi mutta se varsinainen rikkomus tapahtui Aadamin kautta, koska Aadam kuuli vaimoaan. Itse asiassa tämä koko 1 Tim 2 kohta puhuukin siitä, että Paavali ei salli naisen opettaa seurakunnassa, koska naisella on taipumusta joutua petetyksi ja aiheuttaa vahinkoa siksi että naisella on ominaisuus elää tunteiden mukaan helpommin kuin miehellä (huom tämä on yleistys joka ei koske jokaista yksilöä)... Aadamhan oli vastuussa päätöksenteosta ja Eevalla oli silloin "oikeus" olla tunteiden vietävissä, mutta kuulla miestään.1 Tim 2 kirjoitti:13 Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva;
14 eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.
15 Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä.
UT asettaa miehelle velvollisuuden rakastaa vaimoaan (mutta ei noudattaa tämän tunteita), ja vaimolle velvollisuuden kunnioittaa miestään, eli myös tämän päätöksiä (eikä kulkea omien tunteidensa varassa). Miehellä on tällöin myös selkeä velvollisuus avioliitossa; ja sama pätee myös seurakuntaankin. Se on Jumalan asettamaa delegoitua auktoriteettia.
Jumala tuntee meidät, ja siksi Hän on asettanut meille rajat jonka puitteissa voimme elää turvalisesti. Vaimo toimii oikein kun hän kuulee miestään, mies toimii oikein kun hän kuulee Jumalaa, ja ottaa vastuun vaimostaan jonka Jumala on hänelle antanut.
