Armolahjojen runsaus...

[AOAOAOAOAO]

Löysin erään armolahjoista yhteevedon tekevän luettelon, jonka sain luentosarjan aikana, kun näitä lahjoja käsittelimme.

Yllättävän paljon näitä erilaisia lahjoja on, ja eikä tässä varmasti ole kaikki.

Johtamis/varustamislahjat;

1. Apostolin lahja, Ef. 4:11, 1.Kor. 12:28
2. Profeetanlahja, Ef. 4:11, 1.Kor.12:28
3. Evankelistan lahja, Ef. 4:11
4. Paimenen lahja, Ef. 4:11
5. Johtajan lahja, Room. 12:8
6. Opettajan lahja, Ef. 4:11, 1.Kor. 12:28


Puhelahjat;

7. Profetoimisen lahja/profetian sanat, 1.Kor. 12:10, 14:6
8. Ilmestyksen sanat, 1.Kor. 14:6
9. Opettamisen lahja/opetuksen sanat, Room. 12:7, 1.Kor. 14:6
10. Tiedon sanat, 1.Kor. 12:8, 14:6
11. Viisauden sanat, 1.Kor. 12:8
12. Evankelioimisen lahja, 2.Tim. 4:5
13. Kehoittamisen lahja, Room. 12:8
14. Virvoittamisen lahja, Room. 1:11,12
15. Laulun lahja armolahjana, 1.Kor. 14:26
16. Kielilläpuhumisen lahja, 1.Kor. 12:10,28
17. Kielten selittämisen lahja, 1.Kor. 12:10


Palvelulahjat;

18. Henkien erottamisen lahja, 1.Kor. 12:10
19. Uskon lahja, 1.Kor. 12:9, 13:2
20. Esirukouksen lahja, Kol. 14:2
21. Marttyyrirohkeuden lahja, 1.Kor. 13:3
22. Voimallisten tekojen lahja, 1.Kor. 12:10,28
23. Riivaajien ulosajamisen lahja, Mark. 16:17
24. Sairaiden parantamisen/terveeksi tekemisen lahja, 1.Kor. 12:9, 28
25. Palvelemisen lahja, Room. 12:7
26. Avustamisen lahja, 1.Kor. 12:28
27. Laupeudentekojen lahja, Room. 12:8
28. Antamisen lahja, Room. 12:8
29. Vapaaehtoisen köyhyyden lahja, 1.Kor.13:3
30. Vieraanvaraisuuden lahja, 1.Piet. 4:9
31. Hallitsemisen lahja, 1.Kor. 12:28
32. Lähetystyöntekijän lahja, Ef. 3:7,8
33. Naimattomuuden lahja, 1.Kor. 7:7

[Markku_my]

No on todellakin paljon, ehkä liikaakin tavoitellaan vain tiettyjä lahjoja, kaikki nuo on arvokkaita, eihän
Pyhä Henki niitä muuten jakaisi.

[olli]

Minä en jaksa oikein innostua kaikenlaisesta kategorioihin jakamisesta siinä mielessä että pyrittäisiin tunnistamaan jokin tietty lahja erillisenä muista.

Jumalan meille antamat lahjat ovat moninaiset eivätkä mitkään noista esiinny tavallisesti erikseen tai erillään muista. Joidenkin osuus saattaa tietyissä tilanteissa erityisesti korostua, mutta se riippuu aina tilanteesta.

Pyhä Henki toimii aina sen mukaan mikä on tilanteessa tarpeellista - ja joku joka saa viisauden sanat jossakin tilanteessa voi toisessa tilanteessa osoittautua aivan hakoteillä olevaksi. On viisasta pitää mielessä, ettei Paavalikaan sallinut kerran oikein puhuneiden nousta automaattisesti erehtymättömien arvoon, vaan kehotti aina muita arvostelemaan.

[-jarmo-]

Onhan noi kiva lukea läpi ja nähdä noita asioita niinku tollasena kollaasina mutta ihan just niinku Olli sanoi, niin ei kannata mittailla itselleen viittoja päälle. Parempi ymmärtää lähinnä se sisäinen halu ja ääni millä itseäni johdetaan.
Eilen illalla mm. kipuilin ja rukoilin että kun on paljon saanut, niin ei ole missään oikeen erityisen hyvä. Ei ole mitään missä olisi ns. verrattoman hyvä. On vain paljon sellaista missä on keskivertoa parempi. Olisi kivaa jos saisi jonkin lahjan jossa olisi oikeasti hyvä.
No sitten kun olin miettinyt asiaa ja siinä hiljaa nöyrin mielin miettinyt syvemmälle, niin ymmärsin ettei ihmiselle ole hyvä olla hyvä missään. Se pitää mielen nöyränä. Ihminen on niin hyvä hurahtamaan johonkin ja sitten patsastelemaan sieltä missä on sitä loistavuutta.
Tajusin että kylläpä olen onnellisessa asemassa varsinkin kun olen voinut välttää joutumasta kovin ylepeyden pauloihin. Olisin minä aika helppo nakki sille, vaikka olenkin paljon saanut maistaa huomiota ja kaikkea sellaista mikä korottaa omaa minuutta. Mun on pakko myöntää, että olisin helposti ylpeyden synnin vietävissä, jos saisin liikaa sellaista maallista huomiota joka korotaisi minua. Aina on tullut sopivassa kohtaa ISO JUAMALAN KÄSI jolla kunnon moukari kädessään ja PAM! Jarmon pää painui taas maan pinnalle. Hyvä näin ja Kiitos Herralle siitä.

[olli]

Ihminen on niin hyvä hurahtamaan johonkin ja sitten patsastelemaan sieltä missä on sitä loistavuutta.

Näin se menee.

1 Jos siis on jotakin kehoitusta Kristuksessa, jos jotakin rakkauden lohdutusta, jos jotakin Hengen yhteyttä, jos jotakin sydämellisyyttä ja laupeutta,
2 niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset
3 ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne
4 ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta.

Tässä on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta, meidän ei pidä kuvitella olevamme maailman paras asia siivutetun leivän jälkeen, mutta toisaalta taas tämäkin kohta puhuu siitä, että pitäessämme toista parempana kuin itseämme, me olemme jokainen toisillemme kehoitukseksi tehdä asiat paremmin kuin itse olemme aiemmin tehneet.

Siinähän ei ole mitään pahaa, että pyrimme olemaan kunniaksi Jumalalle ainakin yhtä paljon kuin joku toinen. Oleellista on tajuta että jokaiselle on Jumala antanut oman osan, eikä erilaisissa rooleissa ole mitään hävettävää, vaikka se kuinka vähäpätöiseltä saattaisi itsestä tuntua. Jonkunhan on sekin osa tehtävä, ja toista parempana pitävä tekee mielellään sen osan jota pitää vähemmän tärkeänä.

[-jarmo-]

pitäessämme toista parempana kuin itseämme, me olemme jokainen toisillemme kehoitukseksi tehdä asiat paremmin

Tämä on täysin totta!

On hyvin tärkeää että muistamme kehua toista. Ei turhaan, eikä vain siksi että miellytämme, vaan siksi jos toinen teki parhaansa ja sen minkä kykeni. Tämä on myös älykästä ja rakentavaa empatiaa.

[olli]

^ Tässä tulee sitten myös esiin taas eräs ero ihmisten välillä. Toiset janoavat näitä kehuja ja tunnustuksia toisilta, toiset taas mieluummin tekevät asioita siten että toivovatkin ettei kukaan vain huomaisi tai ainakaan kehuisi.

Kuitenkin ne jotka haluavat kuulla kehuja ja kauniita sanoja toisilta, ovat verrattavissa niihin joista Jeesus sanoi että ovat saaneet jo palkkansa ihmisiltä.

Mutta mitä jos ihminen on sen luonteinen että tarvitsee niitä ? - Positiivista palutetta ei pitäisi säästellä jos se on hyväksi ja tarpeen, mutta monille se voi olla itsetarkoitus ja siten väärä motiivi. Miten vaikeaa se onkaan erottaa näitä kahta eri luonnetta toisistaan ?

Siksi meidän tulisi aina katsoa Kristukseen - ei itseemme eikä muihin. Jos emme sydämessämme tunne iloa ja onnea siitä että teemme oikein muita ihmisiä kohtaan (ilman että saamme kehuja ja ihastelua toisilta), on motiiveissamme silloin jotakin vialla. Siksi meidän tulee uskossa vastaanottaa se totuus ettei meidän tule pitää itseämme muita parempina.

Armolahjoissa tämä vaan tulee niin korostetusti esiin. Kun "näyttää siltä" että jokin erityinen armolahja on jollakin sellaisella ihmisellä joka käyttää sitä oman erinomaisuuden esilletuomiseen, on ensimmäinen tuntemuksemme se että jokin on pielessä. Ja se tuntemus lienee harvoin väärä.

[-jarmo-]

Se on vähän niinku ruuan laitto. Mä tiedän että siinä ainakin olen melko hyvä ja saan yleensä liiankin paljon sitä kehupuolta. No mutta se ei ole pointti, vaan se että minulle on paljon suurempi kiitos se reaktio ja ilmeet ja kun saa nähdä kun ruoka maistuu, kun että joku sanoo että olipas herkullista.
Minua hävettää olla kehuttavana niinkuin joku mannekiini. Ei sovi mulle. On mukavampi vaikka jälkikäteen kuulla tykkäämisistä, kuin patsastella siinä kun toiset kehuu. Se on tosi vaivaantuneista, vai onko orjallisuus parempi termi, en tiedä.

Julistamisen armolahjoissa tämä on myös sellainen että tämän netin kautta mun luonteen tyypille on paras julistusmuoto. Mulla korvat kuumottaa heti kun joku sanoo että kirjoititpa hyvin sen tai tämän. Se on tosi kivaa että saa palautetta, eikä ollenkaan väärin, kyllä sitä aina kaipaakin hiukan... siis tietyissä rajoissa. Toi Markku veli pitää mut hyvin tässä kasassa, hän antaa sen palautteen, joka on mulle sopiva. Jeesuksessa Kristuksessa nämä joka tapauksessa tapahtuu. Ilman ei tapahtuisi yhtään mitään.