itse kyllä kiinitän tässä kertomuksesssa huomiota näihin kohtiin... ja kysymys miten voi syntiä hallita? toinen kysymys miksi kain sanoo että syntiäni ei voida antaa anteeksi?
1. Moos. 4:6,7, 13 ja 14
6. Herra sanoi kainille: Miksi olet vihastunut, miksi hahmosi synkistyy?
7. Eikö niin: jos teet hyvin, sinä voit kohottaa katseesi. Jos taas et tee hyvin, synti väijyy ovella, ja sen halu on sinuun. Mutta hallitse sinä sitä.
13. Kain sanoi Herralle: Syntini syyllisyys on raskaampi, kuin että se voitaisiin antaa anteeksi.
14. Sinä karkotat minut pois tältä seudulta ja minun täytyy kätkeytyä sinun kasvojesi edestä, ollen kulkija ja pakolainen maan päällä.
kuka vain tapaa minut, surmaa minut.
Tuosta Aabelin ja Kainin kertomuksesta löytyy varsin runsas määrä kuvausta joka sopii aivan jokaisen kristityn elämään, aivan samoin kuin 2. luomiskertomus ja syntiinlankeemuskertomus, joita ei ole syytä erottaa toisistaan vaan ne selkeästi kuuluvat yhteen.
Kun miettii sitä, kannattaa koko ajan muistaa että Jumala asetti Aadamin viljelemään maata ja että Aadamista tulivat sekä Kain että Aabel. Jotkut tulkitsevat Aabelin Kristukseksi ja Kainin saatanaksi, mikä toimii osittain (Jeesus oli Aadamin jälkeläinen mutta saatana taas ei ollut) mutta ei tarjoa oikeaa kokonaiskuvaa jonka mukaisesti Aabel on kuva profeetoista, tuomareista, aidoista uskovista tai seurakuntaa eteenpäin vievistä yksilöistä; kun taas Kain edustaa maailmaa, Israelin huonoja hengellisiä johtajia, harhaanjohtajia ja seurakunnan hajottajia.
On mielenkiintoista että Jeesus julisti Aabelin profeetaksi (Luuk 11:49-51), mistä ei tietääkseni ollut mitään edes apokryfikirjoista saatavaa tukea. Voin tässä olla toki väärässäkin. Lisäksi kannattaa vielä muistaa se millaisen kuvan J-lähde yleensäkin antoi ihmisestä ja Jumalasta, eli esim. että ihminen on tiukasti sidoksissa maahan, tulee maasta ja palaa siihen, viljelee sitä, syö sen annista, veri huutaa Jumalalle maasta jne.
Mutta siis asiaan. Koska Jumala antoi ihmiselle kasvit ruuaksi, Kain siis viljeli omaa ruokaansa ja "söi" omia tekojaan, kun taas Aabel ei viljellyt "ruokaa" ! (1:29, 2:16, 3:17,23) Ei lampaita Jumala Aadamille ruuaksi suinkaan antanut, vaan vasta Nooalle annettiin kaikki mikä liikkuu. Näin Kain siis toimi oman etunsa mukaisesti, kun taas Aabel toimi "jossakin muussa tarkoituksessa". Ei missään sanota että Aabel olisi lampaita syönyt - se on vain oma "tulkintamme" asiasta, itse keksimämme asia.
Nyt siis Kain uhrasi omaa työtään, omia "hedelmiään", kun taas Aabel uhrasi sellaista joka oli "itse kasvanut" ihmisen työn keskellä; eli lammas toki voi syödä niitäkin kasveja joita ihminen viljeli, mutta enemmänkin lammas söi sitä mitä ihminen ei viljellyt. Toisin sanoen, annammeko Jumalalle uhriksi omia tekojamme, omien viljelystemme tuloksia ? Ne eivät ole kelvollisia uhreja.
Toinen näkökanta ja vertaus Aabelin uhrista on se, että Aabel uhrasi lampaiden rasvoista, ts. sellaisista osista jotka eivät ravitse. Ihmisellä on monta osaa elämässään josta pidämme kiinni vaikka ne eivät ravitsekaan, ja juuri ne meidän tulisi uhrata Jumalalle.
Tässä Aabel kuvaa juuri rehellistä, oikeaa pappispalvelusta Israelissa kun taas Kain kuvaa suoraan kirjanoppineita ja fariseuksia, heitä jotka uhrasivat omia töitään, omia tekojaan. Jumala ei vihastunut Kainille väärästä uhrista, mutta Kain sen sijaan veti koko hernepurkillisen nenään asiasta kun hänen väärä uhrinsa ei kelvannutkaan.
Mutta eihän Aabel edes ollut tehnyt Kainille väärää, joten tässä Kain kuvataan nimenomaan Jumalaan vihastuneena, koska hänen omat tekonsa tai hänen omat hedelmänsä eivät kelvanneet vaan Lammas joka oli kasvanut ihmisten hedelmistä riippumatta. Ja Lammas ei vahingossa tullut tuossa isolla kirjoitettua.
Aabelin toisaalta ei varsinaisesti sanota syöneen lammasta, mutta nyt onkin toisaalta huomioitava että todennäköisesti Aabel kuitenkin söi "LampaaSTA". Ja Lampaasta syömisen "suloisesta tuoksustahan" tuossa oli kysymys (Kristuksen tuntemisen tuoksu - vrt. Aabel lampurina selkeästi tunsi Lampaan). On mielenkiintoista että se asia jota ei sanota mutta joka ikäänkuin oli odotettavissa kirjaimellisesti luettaessa, on itse asiassa kuva siitä "kuvasta" jonka UT meille antaa. Ja edelleen, Aabelin uhri oli rasvoista, niistä Lampaan osista jotka eivät ravitse ihmistä itseään; eli esimerkiksi toisiin kohdistuneet rakkauden teot ovat se oikea uhri, joka on PH hedelmää, ei omia tekoja, mutta sellaista hedelmää joka ei ole tarkoitettu meille itsellemme. Vertaa Matteuksen 25 luku ja viimeinen tuomio.
Tässä vielä tuo Kainin ja Aabelin kertomuksen alkuosa.
1 Moos 4 kirjoitti:1 Ja mies yhtyi vaimoonsa Eevaan; ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: "Minä olen saanut pojan Herran avulla".
2 Ja taas hän synnytti pojan, veljen Kainille, Aabelin. Ja Aabelista tuli lampuri, mutta Kainista peltomies.
3 Ja jonkun ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan hedelmistä uhrilahjan Herralle;
4 ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista. Ja Herra katsoi Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen;
5 mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain vihastui kovin, ja hänen hahmonsa synkistyi.
6 Ja Herra sanoi Kainille: "Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy?
7 Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!"
8 Ja Kain sanoi veljellensä Aabelille: "Menkäämme kedolle". Ja heidän kedolla ollessansa Kain karkasi veljensä Aabelin kimppuun ja tappoi hänet.
9 Niin Herra sanoi Kainille: "Missä on veljesi Aabel?" Hän vastasi: "En tiedä; olenko minä veljeni vartija?"
10 Ja hän sanoi: "Mitä olet tehnyt? Kuule, veljesi veri huutaa minulle maasta.
11 Ja nyt ole kirottu ja karkoitettu pois tältä vainiolta, joka avasi suunsa ottamaan veljesi veren sinun kädestäsi.
Kun mietitään sitä, mistä Aabel ja Kain olivat kuvia, niin on selvää että Aabel on kuva ihan tavallisesta uskovasta. Mutta Kain kuvaa itse asiassa montaa eri asiaa. Kain voi merkitä kateellista veljeä monessa merkityksessä, mutta aivan erityisesti näemme Kaineja myös seurakunnassa; kun joku seurakuntalainen ei ole tyytyväinen asemaansa tavallisena seurakuntalaisena, hänestä tulee Kain joka haluaa "kalifiksi kalifin paikalle", tai siis vaikka seurakunnan päättäjäksi päättäjän paikalle. Vanhimmaksi, joskus jopa pastoriksi. Olen itse nähnyt tällaista valtataistelua jossa "Kain" haluaa jopa Suomen seurakuntien johtoasemaan. Fyysisen tappamisen sijaan nykyajan "Kainit" käyttävät myös vaikkapa sosiaalista mediaa tai joskus jopa pedofiliasyytettä. Mutta vielä useammin "Kainin" keinona on vain pitää suunsa auki ja kylvää epäilyksen siementä. Tällä tavalla ihmisen voi "tappaa" vähemmän verisellä tavalla.
Mutta toisella tasolla, Aabel on kuva juuri seurakunnan johtajasta tai ihmisestä jonka kautta Jumala ilmaisee tahtoaan seurakunnalle tai vaikkapa koko maailmalle. Aabel on myös kuva Jeesuksesta, jonka "Kain" halusi raivata tieltä, koska "Kainin uhri" ei kelvannut Jumalalle. Tämä kuva ei kaivanne lisävalaisua.
Mutta seurakunnan johtajana tai vastuullisena (vanhimpana) Aabel on henkilö joka antaa Jumalalle mieluisen uhrin. Henkivallat ovat aina sellaista henkilöä vastaan, eivätkä soisi tällaisen ihmisen jatkaa toimessaan. "Kainien" kenoja on monta, mutta tavoite on vain yksi ja ainoa; sama kuin alkuperäisessä kertomuksessa - sellaisen ihmisen poistaminen seurakunnasta joka toimii oikein ja antaa kunnian Jumalalle.
Haluan vieläkin jatkaa tästä aiheesta, jos se ihmisiä kiinnostaa.
Mutta miten tämä näkyy sinun elämässäsi ? Onko sinulla kokemuksia "Aabeleista" tai "Kaineista" ? Oletko itse joutunut tulilinjalle kun "Kain" on hyökännyt seurakuntaa ja Jumalan asetusta, tai "delegoitua auktoriteettia" vastaan ?
Minulle tuli mieleen että jokaisella profeetalla on oma Jannesinsa ja Jambresinsa, elikkä Kaininsa. He olivat äänekkäitä, he käyttivät epärehellisiä keinoja, panettelivat ja vääristelivät totuutta. Ja kun katsotaan missä totuus on aina ollut ja keille se on annettu, niin ei ainakaan enemmistöllä, vaan näyttäisi aina olevan sama kaava, sillä kenellä on eniten näitä Kaineja kimpussaan. He olivat Jumalan profeettoja, jotka pahoinpideltiin, heitettiin ulos, kivitettiin ja heitä tapettiin. He olivat aina surkea vähemmistö, koska he uhrasivat Jumlaalle enemmän kuin itselleen ja näin kehoittivat kaikkia muitakin tekemään, eikä se ollut muiden mielestä yhtään hyvä juttu.
Me elämme demokratiassa, jossa kuunnellaan enemmistöä. Baabelin hallinto oli sellainen, joka perustui me kaikki yhdessä.
Minulla on omat Jannessini ja jambrekseni myös. Kuulen siitä päivittäin ja niin kaiketi pitääkin olla, koska kun minut pantiin sinne hullujen huoneelle, niin siitä vain 30 minuuttia ennen olin tehnyt ratkaisevan teon levittää tätä saamaani sanomaa. Silloin tajusin että olen tehnyt jotain jonka vuoksi saan olla Aabel ja kaikki nuo monet muutkin Herran palvelijat, joille Hän on tehtävänsä osoittanut. Vastustajia on sitten huikea määrä.
