Pelastussanoma

Yleensä, kun luemme Raamattua, luemme esimerkiksi yhden evankeliumin kerrallaan. Meille jää jokin muistikuva tapahtumien kulusta, ja kun siirrymme seuraavaan ja luemme samoista tapahtumista, meille jää se käsitys että toinen evankeliumi puhuu asiasta aivan samoin.

Näin ei kuitenkaan usein ole. Evankeliumien tekstien keskinäinen vertailu osoittaa, että evankeliumien kirjoittajat eivät ole olleet samaa mieltä asioista (1) ja että kuvatut tapahtumat perustuvat useassa kohdassa enemmän tai vähemmän hataraan perimätietoon, jonka ympärille on kirjoitettu kertomus, jonka jotkut yksityiskohdat eivät kaikki voi olla totta (2).

Esimerkkinä siitä että evankeliumien kirjoittajilla on ollut eri käsitys asioista (1) voidaan ottaa Johannes ja synoptiset evankeliumit. Näistä vain Johanneksen evankeliumi sisältää edes viitteitä siihen, että Jeesus voisi olla yhtä Isän kanssa tai että Jeesus olisi ollut olemassa ennen syntymistään maan päälle.

Kun tämän tajuaa ja havaitsee - jokainenhan voi asian itse lukea ja varmistaa - herää hyvin oleellinen kysymys: Jos kerran muut evankelistat kirjoittivat valtavat määrät asiaa Jeesuksesta, opetuslapsista ja tapahtumista, miten on mahdollista että Matteus, Markus ja Luukas eivät pitäneet edes mainitsemisen arvoisena, että Jeesus voisi olla Jumala ? Sehän on aivan ratkaisevan tärkeä kysymys jokaiselle, joka uskoo Jeesukseen: oliko maan päällä itse Jumala vai vain ihminen ?

Toisaalta kun katsomme evankeliumien arvioituja kirjoitusvuosia, havaitsemme, että Johannes on kirjoitettu vuosikymmeniä muiden evankeliumien jälkeen. On siis aivan selvää, että jotakin aivan oleellista on muuttunut tuona aikana. Tiedämme, että Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu tavalla josta näemme ettei kirjoittaja edes väitä olevansa Johannes, lähinnä kirjoitustapa viittaa siihen että Johanneksen "opetuslapset" ovat ainakin muokanneet, jos ei kokonaan kirjoittanut tekstin.

Markus, joka on vanhin, ei edes mainitse Jeesuksen syntymää, vaan antaa kuvan että Jeesus oli aivan tavallinen ihminen kasteeseensa asti, ja aloittaa tapahtumien kerronnan vasta siitä kun Jeesus sai pyhän hengen. Hieman myöhemmin kirjoitetut Matteus ja Luukas taas lisäävät mukaan Jeesuksen syntymän, jonka molemmat ilmoittavat neitseelliseksi - mutta nuo kaksi kertomusta ovat lähes täysin erilaiset ja ristiriidassa niin keskenään kuin tunnetun historian kanssa.

- Matteuksen mukaan Joosefin ja Marian asuinpaikka ennen Jeesuksen syntymää oli Betlehem(Juudeassa). Luukaksen mukaan Nasaret(Galileassa).
- Matteuksen mukaan perhe vietti pitkän aikaa Egyptissä paossa, ja valitsi paluupaikakseen Juudean(Betlehemin) sijaan Galilean (Nasaretin), enkelin ohjeen mukaisesti. Luukaksen mukaan perhe palasi Nasaretiin noin 32 päivää (puhdistautuminen) Jeesuksen syntymän jälkeen, eikä tällä aikaa pakoillut ketään missään.

Lisäksi tulevat historialliset virheet, kuten esimerkiksi se, että Herodeksen ja Kyerniuksen väitetään Luukkaassa olevan yhtä aikaa vallassa, vaikka todellisuudessa Herodeksen kuolemasta kului ainakin 7 vuotta ennen kuin Kyrenius oli vallassa. Väitteet koko maailman verollepanosta ja käskystä kaikkien palata sukukuntansa kaupunkiin (Daavid: 1000 vuoden takaa) ovat mahdottomia, tällainen verollepano oli käytännössä lähes mahdotonta toteuttaa, sitä ei koskaan Rooman alueella toteutettu, eikä Rooma edes ollut kiinnostunut Juutalaisten sukujuurista, vaan verotushan tapahtui aina nykyisen asuinpaikan mukaan.

Koko ajatus siitä, että kaikki (miljoona) juutalaista jotka olivat "Daavidin huonetta ja sukua" pitäisi saada mahtumaan siihen pikkuruiseen kyläpahaseen jota kutsutaan Betlehemiksi, on aivan mahdoton edes ajatuksena. Miksi joku Roomalainen määräisi ihmiset pieneen kylään, jonne joutuvat tulemaan satojenkin kilometrien päästä, kun Rooman verotuskäytäntö perustui asuinpaikkaan ja kansalaisuuteen ?

Näiden täysin sovittamattomien ristiriitojen lisäksi on valtava joukko pienempiä eroja ja ristiriitoja. Kannattaa lukea itse nämä kertomukset Luukkaan ja Matteuksen aluista, yksi kerrallaan, ja miettiä yksinomaan: mitä TÄSSÄ kertomuksessa sanotaan, ja sitten verrata sanomaa toisessa evankeliumissa sanottuun.

Jokaisella evankelistalla on lisäksi oma sanomansa, jota kirjoittaja tuo ilmi. Emme voi lukea vaikkapa Lutheria ja Wilkersonia ja kuvitella että heidän käsityksensä vaikkapa tempauksesta olisi sama ! Jokainen tietää tämän. Mutta miksi sitten voisimme lukea Markusta ja Johannesta, ja kuvitella heidän ajattelevan asioista samalla tavalla ??? Eivät nimittäin todellakaan ajattele !

Jos haluat siis yhdistää tekstiä ja asioita Markuksen ja Johanneksen evankeliumeista, niin se on silloin sinun evankeliumisi, ei Markuksen eikä Johanneksen. Me olemme kaikki tehneet näin. Luemme kaikki 4 evankeliumia ja kuvittelemme kaikilla kirjoittajilla olevan yksi ja yhteinen oppi siitä kuka on Jeesus tai mistä alkaen Hän erosi aivan tavallisesta ihmisestä, sinusta ja minusta.

On silmiä avaavaa, kun luet ja ymmärrät mitä Markuksen kirjoittaja ajatteli, ja erotat sen siitä mitä Matteuksen kirjoittaja ajatteli. Siinä on kaksi aivan eri näkemystä monista asioista.

Jos katsomme yleisesti evankeliumien tekstiä, meidän pitää ottaa huomioon se, että niitä ei kirjoitettu samaan aikaan. Toisaalta on myös muistettava, että UT:n kaanonin neljä evankeliumia ovat vain murto-osa niistä ehkä 40 evankeliumista, joita kirjoitettiin samaan aikaan ja jälkeenpäinkin. Miksi nämä neljä ovat päätyneet UT:n kaanoniin ja muut eivät, johtui siitä, että 300-luvulla, kun ensin oli lyöty lukkoon katolisten isien toimesta mikä on oppi siitä ja tästä, nämä neljä eivät olleet sen opin kanssa pahassa ristiriidassa.

Yksi asia, joka jokaisen on myös hyvä muistaa on se, että Raamattua ei kirjoitettu tyhjiössä. Tekstejä pyöri siellä ja täällä, ja paljon muita kuin nyky-UT:n tekstejä levitettiin kirkoissa. Ja yksikään UT:n kirjoittajista ei pyrkinyt kirjoittamaan tekstiä "Raamattuun". Tähän on moniakin syitä.

Yksi merkittävä syy on se, että Jeesuksen aikana ja jo pari vuosisataa sitä ennen, juutalaisten keskuudessa vallalla oli apokalyptinen ajattelu jonka mukaan Jumala korjaa tämän maailman vääryydet ja asettaa kuninkaansa maata hallitsemaan, luo oikeudenmukaisen ja rauhan valtakunnan... ja että tämä tapahtuu hyvin pian.

Kun Johannes kastaja saarnasi, hän ei tiennyt mitään siitä että Jeesus olisi messias. Mutta hän saarnasi että Jumalan valtakunta on tullut lähelle, eli että se on aivan kulman takana. Kohta maailma tulee tuomiolle, ja sen vuoksi jokaisen on tehtävä parannus juuri nyt, koska aikaa on vähän.

Kun Jeesus saarnasi, Hänen sanomansa oli täsmälleen sama !!! "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat."

Tämä apokalyptinen ajattelu ei siis suinkaan ollut juutalaisille uutta. Danielin kirjassa, joka kirjoitettiin ainakin pääosin (sorry vaan niille jotka muuta kuvittelevat) vuosien 150eKr ja 200 eKr välisenä aikana, tuotiin esille se, että maailmaa kohtaa tuomiopäivä, jossa pahat tapetaan ja hyvät pääsevät parempaan paikkaan.

Eikö olekin merkillinen juttu muuten, että kaikista VT:n kirjoituksista vain Danielissa puhutaan tätä apokalyptista sanomaa ? Jos ei lukisi Danielia, koko VT ei todellakaan lupaa viimeistä tuomiota ja onnen tilaa sen jälkeen sillä apokalyptisella tavalla joka Danielin kirja tuo esiin.

Näin on myöskin aivan selvää, miksi evankeliumeja alettiin kirjoittaa vasta sen jälkeen kun apostoleja ja muita Jeesuksen seuralaisia oli jo kuollut. Apostolit uskovat Johanneksen ja Jeesuksen opetuksen (joka oli täysin sama), ja uskoivat aikaa olevan ehkä kuukausia, tai korkeintaan joitakin vuosia, eikä ollut mitään tarvetta kirjoitella asioista. No, yksikään apostoleista ei tosin kaiketi osannutkaan kirjoittaa, joten se siitä.

Vielä tuosta Jeesuksen ja Johanneksen suhteesta lisää. On selvää (lukuisten kirjallisten lähteiden perusteella), että juutalaisuuteen tuo apokalyptinen oppi tuli lähes parin vuosisadan takaa, ja fariseukset olivat omaksuneet jo opin kuolemanjälkeisestä oleskelusta Hadeksessa (tms.) jonakin vaeltelevana sieluna ilman ruumista, vaikka tätä oppia ei VT:ssä löydy. Tuon opin pohja ei ole VT:ssä, vaan ympäröivien kansojen jumaltarustoissa.
Saddukeukset, jotka UT maalaa jotenkin skeptisiksi (harhaoppisiksi) koska eivät ylösnousemukseen uskoneet, olivat kuitenkin itse asiassa niitä jotka eivät uskoneet Danielin kirjaan tai muuhun kreikkalaisesta ja roomalaisesta tarustosta tulevaan oppin sielun vaeltelusta ilman ruumista. Saddukeukset sen sijaan pitäytyivät ensiksi VT:n opetukseen, eli että kuolleet eivät tiedä mitään, ja toiseksi että ihmisen elämä oli maan päällä ja se oli sitten siinä. Kun mietit mitä evankeliumit kertovat saddukeuksista, ymmärrät nyt heitäkin hieman paremmin: he pyrkivät pitäytymään "puhtaassa opissa", sellaisena kuin he näkivät VT:n sanoman. Ja pitkälti he olivat oikeassa, koska niin VT sanoo.

Tuo jo ennen Jeesusta ja Johannesta oleva apokalyptinen oppi sisälsi odotuksen messiaasta ihmisenä, jonka Jumala lähettää korjaamaan tämän maailman paremmaksi. Qumranista löydetyn tekstin (joka on ajalta ennen Johanneksen ja Jeesuksen toimintaa) perusteella messias tulisi parantamaan sairaita ja herättämään kuolleita, ja maan päällä ollessaan tekemään maailman paremmaksi, eli korjaamaan ne pahat asiat jotka vihollinen oli tehnyt ja jotka tekevät maailmasta huonon elää.
"For He will heal the wounded, and revive the dead and bring good news to the poor ", eli "Hän parantaa haavoitetut, herättää kuolleet ja tuo hyviä uutisia köyhille" , sanoo Qumranin apokalyptinen teksti.

Kun Johannes ei ole varma, onko Jeesus odotettu messias, hän lähettää kysymyksen Jeesukselle ja saa vastauksen (Matt 11, Luuk 7):

Matt 11 kirjoitti:2 Mutta kun Johannes vankilassa ollessaan kuuli Kristuksen teot, lähetti hän opetuslapsiansa
3 sanomaan hänelle: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"
4 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:
5 sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.
6 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."

Huomaatko: Johannes tunsi tuon Qumranin käärön opetuksen siitä millainen tarkalleen oli se messias jota apokalyptinen juutalaisuus odotti ! Ja Jeesus vastasi sanoin jotka osoittivat että Jeesuskin tunsi tarkalleen mitkä ovat messiaan kriteerit apokalyptisessa juutalaisuudessa !!!

Samalla näet senkin, että esim. neitseestä syntyminen ei ollut messiaan kriteeri: apokalyptinen juutalaisuus odotti messiaaksi ihmistä, jonka Jumala valitsee ja lähettää.

Tiedämme siis varmasti, että Johannes ei ollut kuullut kuin kuulopuheelta Jeesuksen opetusta, eikä Johannes OIKEASTI tietänyt kuka Jeesus oli. Molemmat tiesivät ja tunsivat sekä uskoivat apokalyptisen juutalaisuuden sanoman jonka olivat kuulleet, koska se oli yleisesti tunnettu ja vallalla oleva käsitys. Tämä antaa meille hyvän pohjan vertailla evankeliumien sanomaa.

Nyt kun lähdemme miettimään, miten evankeliumit esittävät Jeesuksen ja Johanneksen suhteen ja Jeesuksen toiminnan alun, meillä herää kysymys: näkevätkö kaikki evankeliumit Jeesuksen ja Johanneksen samalla tavalla ? Vastaus on selkeä ei.

Matteuksen ja Luukaksen kanta on aivan selkeä: Johannes ei tiennyt edes sitä oliko Jeesus messias. Entä Markus ?

mark 1 kirjoitti:3 "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'",
4 niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi.
5 Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
6 Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa.
7 Ja hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään.
8 Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
9 Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa.
10 Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niinkuin kyyhkysen laskeutuvan häneen.
11 Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".

Markus ei puhu mitään Jeesuksen syntymästä tai nuoruudesta. Hän puhuu Johanneksesta, joka saarnasi parannusta, ja kuten edellisessä toin esiin, tiedämme miksi: - koska hän uskoi että taivasten valtakunta, eli Jumalan korjaus joka tekee maasta paremman elää, oli tulossa aivan pian. Johannes kastoi Jeesuksen yhtenä kasteelle tulevista, ja erona muihin kastettaviin oli se, että pyhä henki laskeutui Jeesuksen päälle.

Näemme, että Matteus, Markus ja Luukas kaikki puhuvat aivan samasta asiasta: Johannes ei pitänyt Jeesusta messiaana kun tämä tuli kasteelle. Matteuksen mukaan pyhä henki ilmoitti Johannekselle, että Jeesus on häntä suurempi, mutta myöhempi Matteuksen teksti (11. luku) osoittaa ettei Johannes pitänyt Jeesusta tuon perusteella Messiaana. Toki näemme myös, että kasteen JÄLKEEN kun pyhä henki laskeutui Jeesuksen päälle, Johannes tietysti tajusi että jotakin erikoista tässä miehessä oli. Mutta Johannes ei tuntenut eikä tunnistanut Jeesusta, vaikka oli saarnannut siitä että hä'nen jälkeensä on tuleva häntä suurempi.

Kaiken kaikkiaan, synoptiset evankeliumit osoittavat, ettei Jeesus halunnut tehdä suurta numeroa siitä että Hän on messias, luvattu kuningas. (Tästä ehkä lisää myöhemmin).

Mutta entä Johannes ? (Huokaus). Läpi koko Johanneksen avankeliumin näemme, miten Joh esittää Jeesuksen koko toiminnan olevan pitkälti sitä että Hän julistaa olevansa messias, Jeesus ei puhu paljon muuta kuin itsestään, ei esitä vertauksia lainkaan (???!!!), ei julista parannusta vaan uskoa itseensä, tekee merkkejä joiden tarkoitus on todistaa että Hän on messias, aivan toisin kuin synoptiset evankeliumit.

Myös tässä Johannes kastajan kohdalla Johannes puhuu aivan erilaisesta suhteesta Jeesuksen ja Johanneksen välillä kuin Jeesus. Lue itse:

Joh 1 kirjoitti:25 ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?"
26 Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne.
27 Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään."
28 Tämä tapahtui Betaniassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli kastamassa.
29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
30 Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä'.
31 Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan."
32 Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä.
33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'.
34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."
35 Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa.
36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"

Viittaus Jumalan karitsaan on ehdottomasti asia, jota Johannes ei synoptisten evankeliumien mukaan odottanut. Myöskään sitä, että Jeesus olisi ollut ennen Johannesta, ei mitenkään odoteta muissa evankeliumeissa. Tässä aivan selkeästi Johanneksen suuhun on laitettu asioita, joita Johannes ei muiden evankeliumien mukaan sanonut eikä edes tiennyt. Mutta tämä senkuin vain paranee:

Joh 3 kirjoitti:22 Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.
23 Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.
24 Sillä Johannesta ei vielä oltu heitetty vankeuteen.
25 Niin Johanneksen opetuslapset rupesivat väittelemään erään juutalaisen kanssa puhdistuksesta.
26 Ja he tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: "Rabbi, se, joka oli sinun kanssasi Jordanin tuolla puolella ja josta sinä olet todistanut, katso, hän kastaa, ja kaikki menevät hänen tykönsä".
27 Johannes vastasi ja sanoi: "Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta.
28 Te olette itse minun todistajani, että minä sanoin: en minä ole Kristus, vaan minä olen hänen edellänsä lähetetty.
29 Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi.
30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.
31 Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien.
32 Ja mitä hän on nähnyt ja kuullut, sitä hän todistaa; ja hänen todistustansa ei kukaan ota vastaan.
33 Joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totinen.
34 Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.
35 Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä.
36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."

Tässä Johannes KASTAJA esitetään toimintansa aikana esittävän oikeastaan koko Johanneksen evankeliumin sanoman. Toisin sanoen, Johanneksen evankeliumi voitaisiin päättää tähän Johannes kastajan todistukseen ja todeta että Jeesus on tullut taivaasta, ollut olemassa ennen , tullut Jumalan karitsaksi (eli uhrattavaksi), EIKÄ messiaaksi jota Johannes kastaja synoptisissa odotti.

Vieläpä Johannes kastaja esittää lyhyesti koko pelastuksen ytimen, jota edes Jeesus ei ollut tuohon aikaan vielä esittänyt !

Mikä kaikken merkillisintä, synoptiset evankeliumit kertovat että Johannes kastajan koko toiminta oli saarnata PARANNUSTA: sanoen että vain jos teet parannuksen pahoista teoistasi ja alat tehdä oikein, voit välttyä Jumalan vihalta. Nyt tässä Joh evankeliumissa hän yllättäen vaihtaa opetustaan ja sanoo, että vain uskomalla Poikaan pelastuu, eikä parannusta tekemällä !!!

Onko asia tosiaan näin ? Eikö Johannes saarnannut mitään PARANNUKSESTA Joh evankeliumissa ??? No luetaan se ainoa, jota en vielä lainannut:

15 Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä."
16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.
17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
19 Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"
20 Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus".
21 Ja he kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole". "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En".
22 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?"
23 Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut."
24 Ja lähetetyt olivat fariseuksia;

Tapa, jolla Joh esittää Johhannes kastajan sanoman ja Jeesuksen ja Johanneksen suhteen, on siis 100% erilainen kuin mitä synoptiset evankeliumit sanovat. Synoptisten mukaan Johannes saattoi tietää Jeesuksen olevan häntä tärkeämpi, mutta aivan selkeästi synoptisten mukaan Johannes ei edes tiennyt Jeesuksen olevan messias, ja Johannekselle messias tarkoitti sitä ihmistä, jonka Jumala lähettää kuninkaaksi Israelille, ja joka Eliaan ja muiden tavoin voi parantaa, herättää kuolleita, sekä joka julistaa hyvää sanomaa köyhille.

Meillä on Joh evankeliumissa aivan eri sanoma. On aivan päivänselvää, ettei Johannes julistanut koko maailmalle Jeesuksen olevan messias. Synoptisten mukaan tämä selvisi opetuslapsillekin vasta pitkän ajan kuluttua, ja silloinkin Jeesus varoitti heitä julistamasta asiaa.

Asia oli varsin uusi opetuslapsille vielä hetkeä ennen Jeesuksen kuolemaa ristillä:

13 Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: "Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?"
14 Niin he sanoivat: "Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista".
15 Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"
16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika".
17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.
19 Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa."
20 Silloin hän varoitti vakavasti opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että hän on Kristus.

Tästä näemme, että kukaan ei ollut kuullutkaan siitä että Jeesus oli messias: "sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut".

Lisäksi, vielä hetkeä ennen ristiinnaulitsemistaan, Jeesus halusi pitää tämän salaisuuden: "Silloin hän varoitti vakavasti opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että hän on Kristus".

Nyt ymmärrätte, miksi sanoin: (Huokaus), kun katsomme Johanneksen evankeliumin todistusta Johannes kastajasta. Se on ilmiselvästi keksitty, evankeliumin kirjoittaja on laittanut Johanneksen suuhun sanoja vain todistaakseen sen, mitä yrittää läpi evankeliumin tuoda ilmi ja todistaa. (siitä lisää toisella kertaa).

Jos nyt pitää valita, kumpi kuva Johannes kastajasta on oikea: synoptinen vai Joh evankeliumin kuva, niin minulle vastaus on helppo. Ei vain siksi että tässä on kolme todistusta yhtä vastaan, vaan myös siksi, että tuon ajan historia ja se hetki jolloin Johannes kastaja eli oli aikaa, jolloin apokalyptinen juutalaisuus odotti pian tulevaksi messiasta tavalla, joka on täysin identtinen sen kanssa mitä synoptiset evankeliumit kertovat Johanneksen ajatelleen, eikä lainkaan sen mukainen mitä Joh evankeliumi yrittää hänestä tehdä.

Seuraavaksi voisi vielä tarkastella evankeliumien sanomaa koskien Jeesuksen viimeisiä hetkiä ja oikeudenkäyntiä Pilatuksen edessä. Lähdetään järjestyksessä, ja katsotaan mitä evankeliumit kirjoittavat:

Matt 27 kirjoitti:1 Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet;
2 ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin.
...(tässä lyhennetty poistamalla Juudaksesta kertovat jakeet)...
11 Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Niin Jeesus sanoi: "Sinäpä sen sanot".
12 Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, ei hän mitään vastannut.
13 Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"
14 Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

Mark 15 kirjoitti:1 Ja heti aamulla ylipapit ynnä vanhimmat ja kirjanoppineet ja koko neuvosto tekivät päätöksen, sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja antoivat Pilatuksen käsiin.
2 Niin Pilatus kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanot".
3 Ja ylipapit tekivät monta syytöstä häntä vastaan.
4 Niin Pilatus taas kysyi häneltä sanoen: "Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon syytöksiä he tekevät sinua vastaan."
5 Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään, niin että Pilatus ihmetteli.

Luuk 22 kirjoitti:1 Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen.
2 Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi".
3 Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot".
4 Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä".

Synoptiset evankeliumit, Matteus, Markus ja Luukas, esittävät täsmälleen saman kertomuksen. Jeesus vastasi Pilatukselle ainoastaan kaksi sanaa, ja Matt ja Mark vieläpä korostavat Pilatuksen hämmästystä siitä ettei Jeesus puhunut mitään, vaikka tiesi että Pilatuksella olisi valta tuomita Hänet.

Huomaa erityisesti, että koko kansa kuuli Jeesuksen ja Pilatuksen keskustelun, sekä ylipappien syytökset. Oikeudenkäynti oli täysin julkinen.

No, katsotaanpa Johannesta (Huokaus):

Joh 18 kirjoitti:28 Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota palatsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta. (1)
29 Niin Pilatus meni ulos heidän luokseen ja sanoi: "Mikä syytös ja kanne teillä on tätä miestä vastaan?"
30 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Jos tämä ei olisi pahantekijä, emme olisi antaneet häntä sinun käsiisi".
31 Niin Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja tuomitkaa hänet lakinne mukaan". Juutalaiset sanoivat hänelle: "Meidän ei ole lupa ketään tappaa";
32 että Jeesuksen sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut, antaen tietää, minkälaisella kuolemalla hän oli kuoleva.
33 Niin Pilatus meni taas sisälle palatsiin ja kutsui Jeesuksen ja sanoi hänelle: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?"(1)
34 Jeesus vastasi hänelle: "Itsestäsikö sen sanot (2), vai ovatko muut sen sinulle minusta sanoneet (3)?"
35 Pilatus vastasi: "Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit ovat antaneet sinut minun käsiini. Mitä olet tehnyt?"
36 Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä" (3).
37 Niin Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni." (3)
38 Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Ja sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä.

(1) Nämä kaksi kohtaa, jakeissa 28 ja 33, selkeästi kertovat, että juutalaiset ylipapit eivät olleet Pilatuksen talossa, eikä kukaan muukaan sinne tietenkään päässyt. Jeesus oli siis Pilatuksen kanssa kahden, paitsi nyt vartijoita yms. mutta kukaan kansasta ei kuullut tätä puhetta !

(2) Tämä on samansisältöinen kuin mitä synoptiset evankeliumit esittävät Jeesuksen ainoiksi sanoiksi, jotka kuulivat kaikki Pilatuksen pihalla olijat.

(3) Nämä sanat Johannes on laittanut Jeesuksen suuhun. Synoptiset evankeliumit ilmoittavat meille, että kuulustelu tapahtui ulkopuolella, ja juutalaisten ylipappien läsnäollessa, eli kuten tuolloin oli tapana, julkisesti, kansan kuullen. Kukaan ulkopuolinen ei siis näitä kuullut, ja jos olisi, ne olisi varmasti mukana synotisissa evankeliumeisssa, jotka esittävät tarkasti ja samalla tavalla nuo tapahtumat.

Eli aivan samoin kuin näimme Joh laittaneen sanoja Johannes Kastajan suuhun, vielä enemmän näemme Joh laittaneen tässä sanoja Jeesuksen suuhun, joka kaikkien synoptisten evankeliumien mukaan ei sanonut kuin kaksi sanaa: "su legeis", joka on suomeksi: "sinä sanot". Jeesus ei siis todistellut eikä varsinkaan kerskaillut (taivaallisesta) kuninkuudestaan Pilatukselle, kuten Joh asian esittää. Se on puhdasta sepitettä. Joh haluaa tässä vain jälleen kerran tuoda esille omaa oppiaan, eikä häntä kiinnosta kertoa miten asiat todellisuudessa menivät.

Johanneksen evankeliumi poikkeaa tässäkin oleellisesti synoptisista, ja jälleen kerran myös näemme, että Joh evankeliumin muista eroava kertomus on sepitettä, varsinkin koska Joh oman kertomuksen mukaan kukaan ei ollut noita sanoja kuulemassa - mikä sekin menee eri tavalla kuin mitä synoptiset kertovat.

Useimmat kristityt nykyään tietävät, että Markus kirjoitettiin ennen muita evankeliumeja. Mutta harva tietää miksi näin ajatellaan.

Synotisten evankeliumien kirjoitusjärjestys on kuitenkin ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena hyvin kauan. Haluan tuoda esiin miten tuo kirjoitusjärjestys on päätelty, jotta jokainen voi ymmärtää miksi evankeliumit sijoitetaan kirjoitusjärjestykseen. Samalla se toivottavasti antaa lisää tietoa siitä, miksi samat kertomukset toisinaan eroavat keskenään, ja miksi joistakin evankeliumeista puuttuu joitakin kertomuksia.

Kun tutkitaan itse evankeliumin tekstejä ja vertaillaan niitä keskenään, tutkitaan mm. seuraavia mielenkiintoisia asioita:
- Kun Matt, Mark ja Luuk kirjoittavat saman kertomuksen, ne ovat usein täysin yhteneviä (kertomusta ei ole muutettu).
- Kun kaikkien kolmen kertomus eroaa toisistaan yksityiskohtien osalta, silloin kaksi jälkimmäistä on muuttanut ensimmäisen kertomusta kukin omalla tavallaan.
- Kun kaksi kolmesta kertoo jostakin samalla tavalla, mutta kolmannen kertomus eroaa, silloin toinen jälkimmäisistä on kopioinut suoraan tarinan ja toinen muokannut sitä.
- Kun kaksi kirjoittajaa kirjoittaa sanasta sanaan saman tekstin (siis kertovaa tekstiä; muuta kuin esim. Jeesuksen sanat), on selvää että heillä on joko yhteinen lähde josta he ovat kopioineet, tai sitten toinen on kopioinut toiselta tekstin.

Sitten ne asiat jotka on havaittu:
- Toisinaan Matt ja Mark kirjoittavat yhtenevän kertomuksen, mutta Luuk erilaisen. Toisinaan taas Mark ja Luuk kirjoittavat yhtenäisen tekstin, mutta Matt kertomus eroaa. Mutta ei ole juurikaan osoitusta, että Matt ja Luuk kirjoittavat samanlaisen kertomuksen, mutta Mark eroaa.

Jos Matt olisi lähde Mark ja Luuk kertomuksille, tätä edellä kuvattua ei todennäköisesti löytyisi. Samoin ei, jos Luuk olisi lähde Matt ja Mark tekstille. Näin voisi olettaa, että Matt ja Luuk lähteenä on käytetty Mark tekstiä.

Näin Mark on todennäköisin lähde kahdelle muulle. Jos Matt ja Luuk käyttävät Mark lähteenä, silloin toteutuu se, että joskus kaikki tekstit ovat yhtenevät, samoin se, että toisinaan Luuk eroaa Matt ja Luuk tekstistä, ilmeisesti siksi että kirjoittajalla oli jokin syy esittää toisenlainen näkemys kuin Mark teksti. Vastaavasti kun Matt eroaa Luuk ja Mark tekstistä, Matt kirjoittajalla oli jokin syy poiketa Mark tekstistä. Kun kaikki eroavat, Silloin sekä Matt että Luuk haluavat poiketa Mark tekstistä mutta kumpikin omalla tavallaan (eri tavalla).

Tätä vahvistaa vielä se, että Matt ja Luuk ovat hyvin harvoin samaa mieltä keskenään, silloin kun Mark on toista mieltä tapahtumien kulusta. Mutta varsin usein Matt ja Luuk ovat keskenään samaa mieltä silloin, kun Markuksesta ei löydy koko kertomusta. Esimerkkinä tästä on Herran rukous ja autuaaksijulistukset, jotka Matt on sijoittanut vuorisaarnaan, ja Luuk erilleen aivan muualle. Mutta erityisenä huomiona, nämä tällaiset kohdat sisältävät yleensä Jeesuksen sanoja.

Miksi Luuk ja Matt ovat sitten samaa mieltä, kun Mark ei mainitse koko kertomusta ? Vielä enemmän, useassa tällaisessa kohdassa Matt ja Luuk ovat kirjoittaneet tarkalleen samoin. Lähes ainoa looginen johtopäätös onkin "salaperäinen Q".

Mikä on tämä Q ? Ensinnäkin, Q tulee saksan kielen sanasta "Quelle", joka tarkoittaa lähdettä. On hyvin todennäköistä, että on ollut olemassa kirjallinen lähde, Q, jota Mark ei ole käyttänyt, mutta jota Matt ja Luuk ovat käyttäneet. Tätä lähdettä ei ole ainakaan vielä löydetty, mutta sen olemassaolosta on hyvin vahvoja merkkejä, joten lähes yksimielisesti tutkijoiden kanta on se, että Q on ainakin ollut olemassa.

Mitä ilmeisimmin Q ei ollut evankeliumin kaltainen kokonaiskertomus, vaan sisälsi pääosin Jeesuksen sanomisia ja niihin liittyviä yksittäisiä tapahtumia. Tämä selittää sen, että Q:n sisältämät, Matt ja Luuk kopioimat kertomukset ja sanat (kuten edellä mainittu Herran rukous ja autuaaksijulistukset) kumpikin kirjoittaja (Matt ja Luuk) sijoitti aivan eri kohtaan kirjaansa.

Tutkijat siis voivat osoittaa, että sekä Matt että Luuk käyttivät Mark tekstiä lähteenään, jonka mukaisesti sijoittivat Mark tekstin mukaisesti kertomukset järjestykseen, ja sen lisäksi käyttivät Q-lähdettä, josta kopioivat ne kohdat joita Mark ei sisältänyt, ja nämä kohdat eivät ole aikajärjestyksessä.

Näin voidaan siis ymmärtää, että Q ei ollut kokonaiskertomus, vaan sisälsi lähinnä yksittäisiä Jeesuksen sanoja ja niihin liittyviä tapahtumia.

Vielä yksi asia joka puoltaa sitä, että Mark oli se, josta kopioitiin, on, että Markuksen teksti (kreikan kieli) on pääosin kirjoituksellisesti ja kieliopillisesti huonoa ja sisältää paljon vaikeita sanamuotoja, mutta kun Matt ja Luuk kirjoittivat omat tekstinsä, he korjasivat kertomuksen kielellisesti paljon paremmaksi. Jos Mark olisi kopioinut tekstin Matt tai Luuk tekstistä, ei ole mitään järkeä miksi hän olisi muuttanut sen huonompaan muotoon. Toisin päin taas on eritäin helppo ymmärtää, että Matt ja Luuk kirjoittajat olivat huomattavasti Mark taitavampia kreikan kirjoittajia, ja korjasivat automaattisesti Mark huonon tekstin paremmaksi.

Tässä on esimerkkejä teksteistä, jotka tutkijat vahvasti olettavat olevan Q-lähteestä. (Huom. tämä ei ole kokonainen lista.) Jakeet ovat Luukaksen evankeliumista, Matt tekstistä löytyvät samat kertomukset.
— Johanneksen saarna (Luuk 3:7-9, 16-17)
— Kiusaukset erämaassa (Luuk 4:1-13)
— Autuaaksi julistukset (Luuk 6:20-23)
— Rakasta vihollistasi (Luuk 6:27-36)
— Kielto tuomita muita (Luuk 6:37-42)
— Sadanpäämiehen palvelijan parantaminen (Luuk 7:1-10)
— Johanneksen kysymys (Luuk 7:18-35)
— Herran rukous (Luuk 11:2-4)
— Kaikki tulee julki (Luuk 12:2-12)
— Älä huolehdi vaatteista tai ruuasta (Luuk 12:22-32)
— Huono palvelija yms. (Luuk 12:39-48)
— Kapea ovi (Luuk 13:23-30)
— Kutsu suuriin juhliin/häihin (Luuk 14:15-24)

Näin siis näemme, että Mark oli ensimmäinen synoptisista. Matt ja Luuk käyttivät Mark lähteenään, mutta heillä oli myös toinen lähde, Q, jota Mark kirjoittajalla ei ollut käytössä. Luuk itse toteaa, että ennen hänen tekstiään jo "monet" olivat kirjoittaneet tekstejä, ja että hän on "tarkkaan tutkinut tutkinut kaikki". Näin ei ole epäselvyyttä siitä, etteikö Luuk olisi nimenomaan käyttänyt muita lähteitä. Selkeästi, sekä Luuk että Matt käyttivät siis Mark lähteen lisäksi ainakin yhtä muuta lähdettä, jota kutsutaan nimellä Q.

Tätä ei ole erikseen löydetty kirjoituksena, ainakaan vielä, ja on toki ainakin oletettavaa että jos Matt ja Luuk kirjoittivat suurin piirtein kaiken mitä Q:sta sai irti, eivät ihmiset pitäneet Q-lähteen kopioimista kovin tärkeänä. Kopiointi oli kuitenkin aikaa vievää ja kallista puuhaa.

Olli. Mihin kandee uskoa, ellei kanoniin voi uskoa? Kuka on kelvollinen luomaan uuden kanonin?

Ei kaanonista ole tässä kyse, vaan siitä, että kun luetaan Koiviston muistelmateosta, ja Hitlerin Mein Kampfia, niin lapsikin ymmärtää, että kirjoittajilla on aivan erilainen tausta, ja he haluavat tuoda asioita esiin aivan erilaisesta näkökulmasta.

Jos luetaan Neuvostoliiton ja Suomen historiankirjoista Mainilan laukauksista, niin historian tapahtumat näyttävät varsin erilaisilta. Ei kukaan lue noita kahta, ja koeta sovittaa niiden tapahtumia yhteen, koska jokainen tietää, että kirjoituksen tekijällä on oma sanoma, jota haluaa julistaa.

Miksi sitten lukisimme Markuksen ja Johanneksen evankeliumeja, ja kuvittelisimme että niiden kirjoittajilla olisi ollut täysin samat lähtökohdat, he olisivat halunneet kertoa asioista aivan samalta kantilta, yms. ?

Muista tarina 5 sokeasta miehestä ja elefantista, miten jokainen kuvailee elefanttia eri tavalla; yksi joka pitelee jalkaa sanoo että elefantti on kuin puu, toinen joka pitelee korvaa sanoo että elefantti on kuin paperi, kolmas joka pitelee häntää sanoo että elefantti on kuin köysi. Et voi yhdistää noita yhdeksi "elefanttikuvaukseksi" jossa MYSTINEN ELÄIN ELEFANTTI on samanaikaisesti paperi, puu ja köysi.

Evankeliumeja ja kaikkia muitakin Raamatun kirjoja tulee lukea huomioiden kirjoittajan erilaisuus, tilanne, se mitä haluaa tuoda esiin, yms. Koska Raamattu on aivan normaalien ihmisten kirjoittama, ja jokainen ihminen on erilainen.

Jokainen evankeliumi tuo esiin Jeesuksen Jumalan Poikana, ja pelastuksen, johon Hän kutsuu. Jokainen vain tekee sen eri lähtökohdista ja eri tavalla Jeesusta kuvaten.

Mikä on Raamattu?

Kristinuskon näkemyksen mukaan Raamattu on Jumalan ilmoitusta ja sisältää sanoman, jonka Jumala haluaa kertoa ihmiskunnalle. Jumala haluaa ilmoittaa ihmiselle itsensä ja tiettyjä asioita maailman, Israelin ja muiden kansojen historiasta, ihmisen syntisyydestä, sekä pelastuksesta Jeesuksen kautta. Pelastus on tie pois kadotuksen tieltä yhteyteen Jumalan kanssa.

Raamattuun katsotaan yleisesti kuuluvan 66 kirjaa, joista 39 (nk. Tanakh) on juutalaisuuden kirjoituksia, ja 27 myöhemmin kirjoitettua kirjaa edustavat Jeesuksen jälkeen kirjoittaneiden kristittyjen näkemyksiä.

PÄÄTTELEN

Jos Raamattu on kokonaan Jumalan ilmoitus, siihen voi luottaa. Mutta jos Raamattu on osittain Jumalan ilmoitus, siihen ei voi luottaa. Jos luodut saavat määrittää Raamatun, on vaara, ettei Raamatusta löydy Jumalan ilmoitusta.

KYSYN

Miten pelastutaan?

Raamattu on Jumalan Erehtymätöntä Sanaa virheineen, päivineen. Se on sitä meidän erehtyväisistä mielipiteistämme huolimatta. Se on annettu meille Uskoa varten. Niille, jotka eivät siihen usko, siitä tulee hulluutus.

Jumala on tehnyt Raamatusta sellaisen: sille, joka uskoo, se antaa uskon. Sille, joka ei usko, se antaa hulluutuksen. Joka uskoo, uskoo, joka ei usko, ei usko.

Kiitos HerranNimessä. Andreas vahvistaa.

Pelastavan uskon lahja on armosta annettu ja suurin kaikista armolahjoista. Kukaan ei voi puristaa itsestään pelastavaa uskoa. Ei vaikka tutkisi Raamattua ja muita uskosta kertovia kirjoja 40 vuotta ja kuuntelisi 1000 saarnaa. Isä kutsuu syntisiä eri tavoin kääntymään Jeesusta kohti. Kukaan ei omasta voimastaan ja järjestään käänny kohti Jeesusta. Raamattu sanoo, että Herra kutsuu ihmisiä 2 ja jopa 3 kertaa.

Job 33:
28. hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
29. Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle.

http://www.andreas.fi/uskoonTulo.htm

Joh. 3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."

Room. 10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Tässä ketjussa aiemmin kirjoitin:

olli kirjoitti: Näin siis näemme, että Mark oli ensimmäinen synoptisista. Matt ja Luuk käyttivät Mark lähteenään, mutta heillä oli myös toinen lähde, Q, jota Mark kirjoittajalla ei ollut käytössä. Luuk itse toteaa, että ennen hänen tekstiään jo "monet" olivat kirjoittaneet tekstejä, ja että hän on "tarkkaan tutkinut tutkinut kaikki". Näin ei ole epäselvyyttä siitä, etteikö Luuk olisi nimenomaan käyttänyt muita lähteitä. Selkeästi, sekä Luuk että Matt käyttivät siis Mark lähteen lisäksi ainakin yhtä muuta lähdettä, jota kutsutaan nimellä Q.

Tätä ei ole erikseen löydetty kirjoituksena, ainakaan vielä, ja on toki ainakin oletettavaa että jos Matt ja Luuk kirjoittivat suurin piirtein kaiken mitä Q:sta sai irti, eivät ihmiset pitäneet Q-lähteen kopioimista kovin tärkeänä. Kopiointi oli kuitenkin aikaa vievää ja kallista puuhaa.

On myös esitetty, että Matt kirjoittajalla olisi ollut Mark ja Q-lähteen lisäksi myös Luuk teksti käytössään. Tähän on joitakin kielellisiä ja sisällöllisiä perusteita, mutta tämä tulkinta on hieman ongelmallinen.

Ongelmat tulevat lähinnä siitä, että Matt ja Luuk esittävät samoista asioista usein varsin erilaisen kertomuksen. Kuten toin esiin, on todennäköistä, että nämä Markuksesta puuttuvat kertomukset olisivat tulleet Q-lähteestä, mutta Q-lähde sisälsi mitä ilmeisimmin lähinnä vain Jeesuksen sanoja.

Esimerkiksi autuaaksijulistukset ja Herran rukous on Matteuksessa sijoitettu vuorisaarnaan yhtenäiseen kertomukseen, mutta Luukkaassa ne on hajautettu aivan erilaisiin tilanteisiin lukuihin 6 ja 11. Myös autuaaksijulistukset ovat sisällöltään erilaiset:

Luuk 6 kirjoitti:21 Autuaita te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa!
22 Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan-Ihmisen Pojan tähden.

Matt 5 kirjoitti:3 "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
4 Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
5 Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.
6 Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.
7 Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.
8 Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.
9 Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.
10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.
11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

Näin Luuk ensimmäinen autuaaksijulistus siis muistuttaa Matt tekstiä, mutta on aivan selvää että molemmat taitavina kreikan kirjoittajina toki tiesivät tekstiensä merkityksen;
- Luuk ei puhu vanhurskauden janoamisesta, vaan fyysisestä nälästä, ja Matt taas ei puutu fyysiseen nälkään lainkaan.
- Luuk mukaan itkevät saavat nauraa, Matt mukaan murheelliset saavat lohdutuksen. Nämä ovat kuitenkin hieman eri asia.
- Luuk puhuu vihaamisesta, yhteydestä erottamisesta ja herjaamisesta sekä nimen pois pyyhkimisestä, kun taas Matt puhuu jälleen samankaltaisista asioista, mutta hieman eri sanoin.

Matt ja Luuk tekstejä vertaamalla on helppo nähdä, että heidän käyttämänsä lähde ei sisältänyt aina kaikkea, jolloin he laittoivat mukaan muuta tekstiä. Näin myös nuo Jeesuksen sanat, joita Matt ja Luuk teksteissä näemme, eivät ole samoja sanoja. Koska kerran Jeesuksen sanat eivät voi molemmissa olla alkuperäisiä, emm voi pitää niitä kirjaimellisina Jeesuksen sanoina. Joidenkin kohtien kohdalla, kuten edellä esiin tuomani, ne jotka eivät tunne tekstien kirjoitushistoriaa eivätkä niitä muita (n. 40) evankeliumia joita tuona aikana kirjoitettiin, ovat esittäneet, että Jeesus on voinut puhua nämä sanat kahdessa eri tilanteessa.

Tämä selitys ei kuitenkaan kanna, koska on paljon kohtia, joissa kysymys on ainutlaatuisesta tilanteesta. Näitä on lukuisia, mm. Jairuksen tytär ja toki myös Jeesuksen sanat aina ristin kantamisesta ristiinnaulitsemiseen saakka, jotka eroavat evankeliumeissa merkittävästi, ja varmuudella voimme tietää, ettei tuo tapahtunut kuin yhden kerran.

Aivan saman asian näemme myös esim. Jeesuksen syntymäkertomuksesta, jossa Matt ja Luuk eroavat varsin merkittävästi, toisen esittäessä Marian ja Joosefin asuneen Betlehemissä, toisen taas Nasaretissa ennen Jeesuksen syntymää, ja toisen esittäessä perheen lähteneen Egyptiin, toisen taas esittäessä perheen palanneen Nasaretiin 32 päivää Jeesuksen syntymästä. Molemmat eivät voi olla mahdollisia.

Koska sekä Matt että Luuk esittävät eri asiat eri tavoin, eikä kyse ole aina asioista joissa kyse olisi vain "kirjoitustyylistä" tai "joidenkin asioiden korostamisesta", joudumme toteamaan että näitä eroavia asioita emme mekään voi esittää "absoluuttisina totuuksina" kummankaan evankeliumin mukaan, koska toisessa evankeliumissa esitetty "aivan yhtä absoluuttinen totuus" on usein kokolailla erilainen tai joskus jopa vastakkainen.

Vaikka Raamattu on kristityille pyhä kirja, on kuitenkin edellä esitetyn perusteella selvää, että sitä ei voida pitää kirjaimellisena ja absoluuttisena totuutena, vaan jokainen sen kirjoista on ihmisen kirjoittama, ja ihmiset ovat esittäneet asiat siten, millaisina he näkevät Jumalan ja maailman. Samoin sanainspiraatio-oppi Raamatun tulkinnassa johtaa automaattisesti harhateille, koska kiistämätön totuus on se, ettei sanainspiraatio-oppi ole edes teoriassa mahdollinen.

Inspiraatio voidaan tämän vuoksi käsittää lähinnä Jumalan kehotukseksi kirjoittaa asioista, ei sanatarkaksi ohjaukseksi eikä sen vakuudeksi, että jokainen sana olisi välttämättä kirjaimellisesti oikea.

KYSYN OSALLISTUJILTA

Kuka tietää? Mistä ihminen tietää olevansa Kristuksen uskossa?

Ihminen joka ei koe Pyhää Hengeä sydämessään, ei usko riittäen, hänen pitää uudistua Pyhän Hengen kautta. Itse koen Pyhän Hengen vahvasti sydämessäni ja se on asustanut siellä jo pitkään ...

Tässä hyvä linkki asiasta, ketä kiinnostaa, sillä kaikki ei näitä linkkejä jaksa ... : http://www.vapaasatama.net/varmuus.html

“Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.” (Room. 8:16)

Koska Pyhä Henki asuu uskovassa ihmisessä, Hän todistaa ihmiselle Jumalan lapseudesta. Jos olet saanut Pyhän Hengen, sinusta on tullut Jumalan lapsi.

“Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” (Luuk. 11:9-13)

Mutta...

“Se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa.” (Room. 8:9)

Tämä keskustelu on väärässä ketjussa. Vastasin tuonne oikeaan ketjuun.

viewtopic.php?f=4&t=1130&p=18700#p18700

Ihminen jolla on Pyhän Hengen kautta usko, on rakentava, ei kaikessa hajoittava.

Hengen hedelmistä tunnistaa oikeasti uskossa olevan.

Sinetti:

“Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.” (Room. 8:16)

Koska Pyhä Henki asuu uskovassa ihmisessä, Hän todistaa ihmiselle Jumalan lapseudesta. Jos olet saanut Pyhän Hengen, sinusta on tullut Jumalan lapsi.

“Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” (Luuk. 11:9-13)

Mutta...

“Se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa.” (Room. 8:9)

Kiitos Sinetti. Mielestäni toit esiin asian ytimen.


Minusta parasta ja rentouttavinta on tieto siitä, että Luoja itte operoi luomakuntaansa.

Ef:
1:8 Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,
1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -
1:10 siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, - oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.
1:11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,
1:12 että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.
1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
1:14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.

Room:
9:9 Sillä lupauksen sana oli tämä: "Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika."
9:10 Eikä ainoastaan hänelle näin käynyt, vaan samoin kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme Iisakista;
9:11 ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin - että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden -
9:12 sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa",
9:13 niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin."
9:14 Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se!
9:15 Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan."
9:16 Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.
9:17 Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä."
9:18 Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.
9:19 Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?"
9:20 Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"

Jes:
45:9 Voi sitä, joka riitelee tekijänsä kanssa, saviastia saviastiain joukossa - maasta tehtyjä kaikki! Sanooko savi valajallensa: "Mitä sinä kelpaat tekemään? Sinun työsi on kädettömän työtä!"
45:10 Voi sitä, joka sanoo isälleen: "Mitä sinä kelpaat siittämään?" ja äidilleen: "Mitä sinä kelpaat synnyttämään?"
45:11 Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä, joka on hänet tehnyt: Kysykää tulevaisia minulta ja jättäkää minun haltuuni minun lapseni, minun kätteni teot.
45:12 Minä olen tehnyt maan ja luonut ihmisen maan päälle; minun käteni ovat levittäneet taivaan, minä olen kutsunut koolle kaikki sen joukot.

Biblia (1776) Ps. 139:16 Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.

Biblia (1776) Juud. 1:25 Ainoalle viisaalle Jumalalle, meidän Vapahtajallemme, olkoon kunnia, ja majesteetti, ja valta, ja voima, nyt ja kaikessa ijankaikkisuudessa, amen!