Sinettisormus kirjoitti:Useasti harmittelen kuinka ihanista asioista uskottomat jäävät paitsi, mutta niin kuin Jeesuskin sanoi ristillä Isälleen:
- “ He eivät ymmärrä…”
Mutta kun heillä ei ole ymmärrystä ja halua edes yrittää ottaa selvää mitä tämä voisikaan olla. Ylhäältä tuleva viisaus on puhdas ja meidän tulisi myös olla esimerkillisiä tässä, ettemme tekisi toista mitä opetamme. On kauheaa ajatella tilannetta jossa uskova todistaa Jeesuksen nimeä, tupakan tahraamilla, keltaisilla huulillaan, ja iljettävällä hajullaan. Puhuvat evankeliumin puhtaudesta mutta itsellään on vastaiset tavat. Onko tämä uskottavaa? Se on niin maallista ja perkeleellistä. Taivaaseen ei pääse kuitenkaan mitään epäpyhää. Katumattomat synnit pyyhitään pois elämänkirjasta. Jos ei ole anteeksiantoa, ei ole pääsyä taivaaseen. On siis tärkeää pyytää syntejään anteeksi ja
katua tekemisiään ja parantaa sen jälkeen tapansa. Saatana on mielissään näistä ihmisistä jotka elävät siinä uskossaan, ettei tarvitse tehdä mitään katumustyötä, ettei tarvitse pyytää anteeksi, ettei mikään tällainen ole edes totta, vaan on heidän mielestä uskovien höpinää. He ovat niin ajatellessaan automaattisesti saatanan omia, vaikkeivät uskoisi tähänkään, saatanalle se on samantekevää, sillä se tietää tällaisen ihmisen olevan tämän oma. Minä pyydän:
- “Älkää antako sille tätä mahdollisuutta!”
Jostain syystä ei enää puhuta ihmisten synneistä. Kirkoissa ennen puhuttiin saarnoissa paljonkin syntiasioista mutta tänä päivänä ne ovat muuttuneet hyvin paljon maallisiksi ja poliittisiksikin saarnoiksi, vaikka nämä sopisi paremmin eduskuntaan, sinne minne ne kuuluukin. Ihmisen on mahdollista päästä taivaaseen, mutta synnit ei, - mieti sitä. Saattaa kuulostaa rajulle tekstille, mutta se on pelottavan totta.
Arvoisa Sinetti,
mitä kohteliaimmin kysyn näppäillen tupakan kellastamilla sormillani, että etkö arvosta kanssaihmisiä, joilla on heikkouksia, mm. tupakan polttaminen. Heikkouksia ja riippuvuuksia on niin monenlaisia, uskovaisillakin, niilläkin jotka aito ilo sydämessään todistavat uskoaan Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa. Ja ei, tämä ei ole vinoilua vaan ainoastaan pohdiskeluani. Lisään vielä, että on mukava lukea ihmisten kirjoittelua, jotka kilvoittelevat uskossa.
..... ja en tietenkään pahastunut sinulle, se oli aiheellinen kysymys, jonka arvasin tulevaksi... 
Uskon, että Jeesuksen on helppoa elää lähellä minua heikkouksieni kanssakin, kipuilen Hänen kanssaan päivittäin.En ole julistaja, evankelista enkä pappikaan...vain "tavallinen" taapertaja. Ymmärrän toki mitä tarkoitat uskottavuudella mutta haluan tuoda vähän näkökulmaani evankeliumin todistamisesta. Joskus evankeliumia saa todistaa omien heikkouksienkin kautta, esim. sairaalan tupakkahuoneessa, jota ympäristönä ei miellä äkkiseltään sopivimmalta paikalta asian julkituomiseen. Mutta joskus sieltä löytää sellaisia ihmisiä, jotka tuskailevat ja kamppailevat ongelmiensa kanssa. Muutaman kerran nuo kanssaihmiset ottavat oma-aloitteisesti puheeksi hengelliset asiat ja mikäs sen luontevampaa on virittää keskustelua. 
Kaikesta syntisyydestäni huolimatta uskon ja toivon ja nojaudun täysin Herramme Jeeskuksen Kristuksen kirkkauteen ja rakkauteen ja Armoon. Parannuksen tekemistä haluan ja siihen voimaa rukoilen mutta koskaan en voi Herralle luvata onnistumistani...Hän jos kuka tuntee minun luontoni 
Kiitos Sinetti sinulle siunauksestasi...totisesti tulee tarpeeseen
