Ristin kantaminen

Täällä voit julistaa sanaa ja keskustella myös armolahjoista
näkymätön ninni

Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Kuva
Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.
Joh. 16:33

Mikä saa sinut epäilemään uskoa, Jumalaa tai itseäsi? Mikä painaa maahan, masentaa ja syö sinulta elämänilon? Minkä asian kanssa joudut olemaan aina uudelleen Herran edessä joko sydän sairaana, peläten tai häpeillen? Mikä on juuri se sinun oma ristisi, jossa lukee sinun nimesi? En tiedä, eikä se minulle kuulu.

Elämänristi on kuitenkin taakka, jonka alle tunnutaan ajoittain tukehtuvan. Se on kuin painava poikkipuu väsyneillä harteilla, eikä ole ketään, joka voisi auttaa sen kantamisessa. Risti on erämaa, synti, kipu, häpeä. Risti on alamittaisuutta, ahdistusta, sairautta. Risti on pilkkaa, katkeruutta, uskon heikkoutta, jatkuvaa janoa.

Ristillä on monta nimeä, mutta aina se painaa kumaraan ja vie pimeyteen, joka peittää tulevaisuuden ja toivon. Katse kääntyy omaan sydämeen, eikä sieltä löydy lohdutusta. – Toivo, joka kantaa tämän pimeän halki, on lupaus, että joutuessamme ristin painon alle,
Jeesus on siellä kanssamme. Kun taakka jälleen laskeutuu harteille, kantaa hän meidät ja taakkaamme.
linkki tekstiin: https://sro.fi/paivan-sana
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4650
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Eräs huomio tässä ristinkanto kysymyksessä on se että aika moni näkee itsensä kantamassa Jeesuksen taakkaa. Mutta kun se Via Dolorosa on jo kannettu, eikä sitä enää tarvitse kantaa. Siksi Jeesus sanoi näin: "se minkä teet sinun lähimmäisellesi, sen sinä teet minulle". Toisin sanoen ristin kantaminen on ennen kaikkea osallistumista toistemme ristien kantamiseen.
näkymätön ninni

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

1. Korinttolaiskirje 2:

1 Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.
2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

Joh. 15:
20 Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi'. Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne.


Matt. 16:24
Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

Mark. 8:34
Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

Luuk. 9:23
Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.
näkymätön ninni

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Aamen Jarmo! Tärkeä huomio.
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Tuo on niin totta, että ihminen monasti heittäytyy sijaiskärsijäksi, Jeesuksen puolesta, vaikka Jeesus on jo puolestamme sovitustyön tehnyt. Aivan kuin tällä käytöksellä ilmoittaisimme, ettemme luota tuohon sovitukseen.

https://www.youtube.com/watch?v=_k1J1awjo5c
Viimeksi muokannut Sinettisormus, 02 Tammi 2017, 19:46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

"Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen." Luuk.9:23-24

Ristin kantaminen merkitsee Jeesuksen seuraajalle oman elämän kadottamista. Jos tahdomme pelastaa elämämme, meidän on kadotettava oma itsekäs ja turmeltunut tahtomme, se tarkoittaa; meidän on oltava ristiinnaulittuja Kristuksen kanssa. Gal.2:19
sisar

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja sisar »

-jarmo- kirjoitti:Eräs huomio tässä ristinkanto kysymyksessä on se että aika moni näkee itsensä kantamassa Jeesuksen taakkaa. Mutta kun se Via Dolorosa on jo kannettu, eikä sitä enää tarvitse kantaa. Siksi Jeesus sanoi näin: "se minkä teet sinun lähimmäisellesi, sen sinä teet minulle". Toisin sanoen ristin kantaminen on ennen kaikkea osallistumista toistemme ristien kantamiseen.

"Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain" (Gal 6:2)
näkymätön ninni

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Kiitos rakkaat sisaret ja veljet näistä hyvistä kommenteista!

Tuo sinetin laittama linkki oli sama, jonka meinasin myös tuoda tänne! Kiitos siitä sinetti!

Samoin ajatuksin siis kuljemme! :)
näkymätön ninni

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Tästä puhkesikin nyt jotain suurempaa omassa vaelluksessani. Olen jo jonkin aikaa murehtinut tätä uskonvaellukseni heikkoutta ja "näkymättömyyttä." Tuo sinetin saama näky kosketti kovin jo aiemmin:
Sinetin näky:
Tänä aamuna, heräilin vähän aikaisemmin hetkeksi ja näin kuvan jossa nainen istui keskellä Taivaaseen johtavia portaita, pää painnuksissa ja kädet yhdessä polvienvälissään, … Koin, että tässä oli jonkinlaista väsymystä ja seisahtuneisuutta. Nainen kyllä oli uskova ja odotti Jeesusta saapuvaksi, mutta hänen oma matkansa kohti taivaan kotia oli seisahtunut.
Ihan kuin minä olisin istunut tuossa portailla, näin koin...

Ja joku pato puhkesi sisältäni tänään töihin autolla ajaessani. Kuuntelin radiodeiltä aamuhartauden ja tämän jälkeen tuli seuraava kappale:
Minä Luojalta kaksi kättä sain,
Luoja kuiskasi rakasta niillä.
Otan kädet käyttöön, odota vain.
En voiman suo salassa piillä.

Mutta en oppinut rakastamaan.
Minun käteni taskuihin jäivät.
Ne kuihtuivat hiljaa piilossaan.
Ohi kulkivat vuodet ja päivät.

En oppinut käsiä käyttämään,
ne olivat kömpelöt, kovat.
Niitä Luojalle lähdin näyttämään:
katso, millaiset käteni ovat.

Mitä tahansa yritän koskettaa,
se musertuu kätteni alla.
Minun käteni kylvää kuolemaa,
ja se rakastaa rikkomalla.

On paras, jos käteni piiloon jää.
Kädet huolella kätken ja peitän,
niin ne eivät tuhoa enempää.
Niiden päälle nyt multaa heitän.

Näin Luojan silmissä kyyneleet,
en jälkeäkään syytöksestä:
anna minulle kädet likaiset.
Minä tahdon ne hoitaa ja pestä.

Mitä tapahtui silloin, sitä tiedä en.
Tuulet alkoivat humionoida.
Ne poistivat vihan ja katkeruuden.
Minun käteni alkoivat soida.

Ne soittivat outoa sävelmää,
ensin aivan arasti ja salaa.
Sitä säveltä voinut en vaientaa,
kun se vilinä valtasi alaa.

Se levisi hurjalla voimalla
minun tuttuihin käsiini näihin,
jotka iloista uhkuivat soimalla.
Valo virtasi sormienpäihin.

Jumala, sinulta käteni sain,
koko sieluni sinua kiittää.
Minun käteni ovat kanava vain,
mitä tahdot, se tee, se riittää.

Anna-Mari Kaskinen
Eipä meinannut taas itkulta tulla loppua...

https://www.youtube.com/watch?v=CVoRxIcMuO8
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Herra on alkanut työnsä sinussa, kuuntele Häntä hiljaa ja tunne RAKKAUS! Se on ilon lähteemme. Koen myös kertomasi perusteella, että näky voi hyvinkin olla sinulle. Ole Herran läsnäolossa, puhu Hänelle kuin ystävälle, jota Hän onkin ja kuuntele, kuinka Hän kolkuttaa. Aamulla kun toin tuon tämänpäiväisen näkyni, tuosta kolkuttimesta, koin jotenkin, etää se olisi myös sinulle, rakas ninni siskoni.
Koin siinä jotain samaa, josta eilen teit aloituksesi, Ristin kantamisesta.
Älä odota heti valmista, sillä uskon kasvu on prosessi, joka kestää koko elämän, emme ole koskaan valmiita. Herralla on sinulle aivan oma tehtäväsi, joka pikku hiljaa avautuu...
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

... koin tämän sinulle, mutta en uskaltanut sitä esiin tuoda, mutta nyt on hyvä, kun itse koit samoin ja vahvistit näin myös kokemaani.
Herra on puhunut viimepäivät taas niin ihmeellisesti, eilinenkin avauitu aivan mahtavaksi, toinen toistamme vahvistaen, tänään näemmä sama jatkuu.
Herra yllättää silloin, kun vähiten sitä odotamme ...
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Ihmettelet ehkä, miten voit tunnistaa Jeesuksen Rakkauden, mutta se on hyvinkin helppoa, sillä nuo kyyneleet, jotka sisältäsi kumpuaa, ovat Jeesuksen kyyneleitä, Jeesuksen Rakkautta sinuun ja Sinussa, kuuntele sydäntäsi. Mutta yhtä hyvin tuo Rakkaus voi ilmetä ilona, jota Jeesus sinulle tahtoo antaa.
Viimeksi muokannut Sinettisormus, 03 Tammi 2017, 18:24. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Jumalan Agape-rakkaus meissä: http://www.tulta.net/NRK/NRK068.htm
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Tiedän, että olet siellä kyynelissä, sillä Jeesus vaikuttaa sinussa. Jeesus näytti myös minulle, rakkautensa sinua kohtaan. Sydämeni iloitsee työstä joka sinussa on käynnistynyt. Ala olemaan oma itsesi, tuomaan ajatuksiasi, jotka hyvinkin voivat olla Herralta. Näin alamme nähdä sinussa sen ninnin, jota Jeesus valmistaa, Jeesuksen sinussa ja Hänen suunnitelmansa sinussa.
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Kuva
näkymätön ninni

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Kiitos sanoistasi sinetti! Olet kultainen!
Sinettisormus

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Mutta JEESUS RAKKAHIN!!!
Samuli

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja Samuli »

Tässä Ninnille ja meille muille hieman lisää "käsistä".

Sid Roth video
JESUS CHRIST VISITED THIS MAN AND POURED DOWN HIS UNCONDITIONAL LOVE
https://www.youtube.com/watch?v=AygCTeXnJ6o

"Larry katso käsiäsi. Miksi olen luonut sinulle kaksi kättä?
Loin kätesi, jotta ne voisivat olla rakkauteni jatke, ne ovat taivaallinen jatke.
Käsillä parannetaan, siunataan, halataan... jne."

ja videoon liittyen ja "sosmanista" tuli mieleen vielä yksi tärkeä pointti.
Olemme kaikki Jumalan luomia yksilöllisiä uniikkeja "taideteoksia", joilla on kaikilla omat erikoisuutemme ja Jumalalta saamat lahjamme.
näkymätön ninni

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Tässä ennen nukkumaan menoa kävin vielä lukemassa C.O.Roseniuksen elämän leipää tekstin tälle päivälle, ja hyvin osui tähänkin ketjuun jatkoksi:

http://rovasti.fi/node/288#3
...
Totta kyllä on tällainen armopäätös kuin ankarin taivaallisen ukkosen isku, joka murskaa kaikki tekojemme ansiot Jumalan edessä. Totisesti pitäisi sen herättää meidät ikuisesta harhaluulostamme, että Jumalan armo on riippuvainen meistä, meidän hurskaudestamme, meidän hyvistä töistämme! Hän on valinnut meidät Kristuksessa ennen kuin maailman perustus oli laskettu. Liian myöhään siis tulemme ansioinemme! Oi ikuista armoa!

Oi Jumala, ennen kuin luomisessa olo laskettu perustus, maailman perustus, olet ottanut meidät lapsiksesi Jeesuksessa Kristuksessa. Ja minäkin raukka, joka niin kauan olen murheellisena ja vaivattuna kantanut raskasta orjuuden iestä, minäkin pääsen nyt viimein käsittämään murusen Jumalan armoa. Oi Herra Jumala Kaikkivaltias, kaikki on armosta. Niinpä minäkin tahdon pelkkään armoon tarttua ja armosta vain puhua. Amen.
Hyvää ja siunattua yötä! Jeesus kansanne!
Avatar
kalamos
Viestit: 246
Liittynyt: 08 Maalis 2016, 13:53
Viesti:

Re: Ristin kantaminen

Viesti Kirjoittaja kalamos »

Markus (8:34-35) kirjoitti:
Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea,
hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä,
hän kadottaa sen,
mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden,
hän pelastaa sen.


Meillä Jeesuksen kanssa ristiinnaulituilla, Kristuksen kuolemassa kuolleilla,
Hänen kanssaan haudatuilla ja Hänen kanssaan herätetyillä,
on etukoikeus antaa tämä uusi elämä Hänen käyttöönsä.

Tämä valinta edellyttää ristin kantamista
ja itsensä kieltämistä Jeesuksen ja evankeliumin tähden.
Kalamos yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.
Vastaa Viestiin