Pelastussanoma

Viime aikoina on ollut kovin vaikeaa lukea raamattua tuntuu kuin puuta söis. Sen pitäisi olla elävää leipää ja raikasta vettä sielulle. Samoin tietokoneen kun avaa siinä on erittäin söpö kuva laiskiaisesta joka halaa puuta ja pää nojaa puuta vasten ja näytää kun sillä olis vaan makee elämä naama näyttää niin tytyytyväiseltä. Herra en halua syödä puuta ja olla vain nautinnollinen laiskimus joka liikkuu metrin päivässä. Herra armahda! Ethän sinäkään?

Tää on sitä uupumusta, josta olen profetoinut ihan viime metreillä.

Oon nyt liikuskellut Raamatun Psalmeissa ja joka päivä sieltä on tullut eteen juuri sille päivälle sopiva kappale. Herra on sanonut että lue sitten kun minä annan sinulle jonkun paikan. Joskus on melkeen pelottanut miten ne napsahtaa kohdilleen ja sen jälkeen hyvä että jaksanut kättä nostaa. Herra taitaa käyttää myös sellaista positiivista väsytystaktiikkaa, että mieli pysyy vain Hänessä, ei tämän maailman murheissa.

Ei ole ollut tälläista kokemusta aiemmin. Mutta odotan vain Herraa Hän täyttää sanan nälällänsä. Miten se laiskimus kulkee niin hitaasti. Outoa. Mutta mehän kuljetaankin Hengessä Halleluja!

Laiskiaiset ovat hitaita (liikumme hengessä filippus siity 100 kilometrejä muutamassa hetkesssä) kuin UNELUIAITA taikka LAISKANOLOSIA (Enemmän kuin kukaan muu olen työtä tenyt Paaavali sanoo Jumalan armosta häntä kohtaa)Suuri pieni huulet kovat ja vähän liikkuvat (ei kerrota kellekään Jumalasta (Pyhä Henki tekee meistä todistajia) Kykekenee katsomaaan 270 astetta ( eli taaksepäin katselee eikä kukaan joka laskee kätensä auraan ja katsoo taakseen OLE SOVELIAS JUMALAN VALTAKUNTAAN) Pienet ovat myös korvat ja silmät (hengen silmät Jeesuksessa ovat suuret ja valppaat)
puhuuko tää laiskiainen tämän päivän seurakunnasta?