Näky; Myrsky

[Sinettisormus]

Tänä aamuna näin kuvan, jossa oli valtava myrsky. Oliko tuo oikea myrsky vaiko Hengellinen, se jää nätäväksi, mutta puut metsän reunassa olivat taipuneena aivan vaakaasentoon ....

[Sinettisormus]

Evankeliumi Markuksen mukaan 4
1. Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla.
2. Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan:
3. "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.
4. Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen.
5. Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata.
6. Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.
7. Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.
8. Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti."
9. Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
10. Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.
11. Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,
12. että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".
13. Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?
14. Kylväjä kylvää sanan.
15. Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan.
16. Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan,
17. mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois.
18. Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,
19. mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.
20. Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen."
21. Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi?
22. Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki.
23. Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."
24. Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin.
25. Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on."
26. Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;
27. ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.
28. Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.
29. Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä."
30. Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme?
31. Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä;
32. mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon."
33. Monilla tämänkaltaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan;
34. ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen.
35. Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle".
36. Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän venheessä oli; ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan.
37. Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi.
38. Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?"
39. Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa". Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven.
40. Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?"
41. Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"

[Sinettisormus]

AURINKOINEN VOITTAA AINA


Myrsky mahtaili kerran auringolle, kuinka vahva se oli. Aurinko vastasi hymyillen, ettei vihaisinkaan myrskypuhuri ole niin voimakas kuin lämmin auringonvalo. He päättivät kokeilla voimiaan yrittämällä vuorotellen saada tiellä kävelevän pojan riisumaan takkinsa.

Kun myrsky puhalsi, poika vain veti tiukemmin takkia ympärilleen ja myrskyn oli annettava periksi. Aurinko puolestaan hymyili ja lämmitti ja mitä enemmän se lämmitti, sitä enemmän poika availi takkinsa nappeja. Lopulta hän riisui takkinsa kokonaan. Näin aurinko osoitti mahtailevalle myrskylle, ettei voima piile vihassa tai myrskyssä, vaan hymyssä ja ystävällisyyden lämmössä.

- Kansantarina

[Sinettisormus]

Niin tyyntä on suojassa kallion, niin kirkasta, vaikka on yö.
Meren kuohujen keskellä rauha on, vaikka rantojen aallot lyö.
On tyyntä, ei kallio horjua voi, vaikka uupuvat voimani mun.
En pelkää nyt, vaikkakin myrsky soi, kun vain jäädä saan turviisi Sun.

Kun myrsky mua ahdisti armoton, näit aaltoihin mun vaipuvan,
Sinä suojahan ikuisen kallion nostit hellästi hukkuvan.
Ja välkkehen uuden mä ylläni näin, valon kirkkahan, taivaallisen.
Sun ristisi, Herra, mun lähelläin loisti keskellä yön synkkyyden.

On turvaisaa suojassa kallion. On tyyntä ja niin rauhaisaa.
Sana Herran se kallio vahva on, johon ainiaan luottaa saa.
Mun tielleni risti nyt luo valoaan, siksi kestän, kun aallokko lyö.
En eksy mä myrskyssä milloinkaan. Risti johtaa mua, vaikka on yö.

[AOAOAOAOAO]

Kiitos näystäsi. Puut kuvaavat usein ihmisiä, ja tuossa ns. reunapaikoilla olevat kokevat tietenkin hyökkäykset voimakkaimpina ja ensimmäisinä, samoin ns.kulma- ja risteyspaikoissa olevat/työnskentelevät.

Jumalan Hengellistä puhetta Jumalan Hengellisille lapsille.

[Sinettisormus]

Tänäpäivänä, niin monen ihmisen elämässä kuohuu. Paineet käyvät pahemmiksi päivä päivältä, niin henkilökohtaisella tasolla kuin maailman laajuisesti. Maailma pauhaa ja tuo pauhu ounastelee myrskyä. Monen omassa sisimmässä käydään taistelua tuota myrskyä vastaan ja moni on jo sille luovuttanutkin. Elämä alkaa mennä alamäkeen, tulee mukaan päihteet ja huumeet. Ei osata etsiä rauhaa siltä, mistä se olisi löytyviltä ja vaikka tuo lähde tiedettäisiinkin, ei sitä pidetä totena, vaan jonkun tai joidenkin keksimänä satuna. Mutta ne, jotka selvityvät tuosta myrskystään voittajina pelastuksen tielle, Jeesuksessa Kristuksessa, ovat vahvoja todistajia oman elämänsä kautta.

[Sinettisormus]

Kiitos AO, itsellesi, on niin ihanaa nähdä tämän hiljaisuuden keskellä rakkaita tuttuja; YSTÄVIÄ, joita meistä on tullut tässä muutaman vuoden aikana. Samoin näin tuolla rukouksissa olevan Kiitosvirren, joka on ollut hengellisessä elämässäni myös yksi vahvistava tekijä. Te, ystäväni, olette olleet hyviä tukijoitani monessa myrskyssä, AO, kiitosvirsi, ninni, Jarmo, seurailija, yksin armosta, voi kuinka heitä onkaan ikävä, ja te monet muut, tekin, jotka hiljaa siellä luette, ilman vastauksia, kiitos teille siitä, siunattuja olette Jeesuksessa Kristuksessa!

[Sinettisormus]

... niin monen kanssa, olemme saaneet yhdessä todistaa sitä, kuinka Pyhä Henki tekee meissä yhteisesti työtä, ja meillä on yhteys tämän kautta...

[AOAOAOAOAO]

Kiitos sinulle Sinetti alttiudestasi aina tuoda Jumalalta saamiasi näkyjä ja unia tänne meille tutkittavaksi.

Vähän harmittaa välillä sinun puolestasi, että meillä muilla on niin harvoin annettavana esim. unia, mutta nehän tulevat Jumalalta, ja Hän itse päätttä mitä Hän haluaa kunkin ihmisen kautta jakaa, joten ei pitäisi syyllistää itseään tästä.

Tosin, Jumala selvästi KÄSKEE anomaan itsellemma asioita, niin ajallisia kuin hengellisiä. Siinä kyllä joutuu monesti odottamaan.

Vuonna 2006 Jumala kehoitti minua mm. rukoilemaan itselleni monia eri armolahjoja rukouspalvelussa saamieni tiedon sanojen kautta, kun olin rukoiltavana. Osan olen saanut, mutta en kaikia, ainakaan omasta mielestäni.

Tuolloin Jumala kehotti jatkamaan rukousta "niiden puolesta joiden puolesta olen rukoillut tähänkin asti", ja tämä kehoitus on meille kaikille.

Joitakin vuosia myöhemmin, ollessani jälleen saman henkilön rukoiltavana, jota muuten näen ehkä kerran 2 vuodessa, sain kehoituksen rukoilla itselleni muutamia uusia armolahjoja, ja koen että näitäkään en ole vielä saanut. Jatkan niiden anomista kunnes saan. Jumala on selvästitähän kehoittanut.

Saan haervoin sellaisia unia, joita voisi tuoda esiin, koska ne ovat melkein aina omaan elämääni liittyviä ja siten tuskin paljoa rakentaisivat muita ihmisiä. Uskon tähänkin olevan tulossa muutoksen.

Emme voi antaa ellei Jumala ensin anna meille. Olihan Joosefinkin saama viisaus tarkoitettu koko kansan parhaaksi, samoin Danielin.

[Sinettisormus]

Tiedätkö AO, että meillä voi olla armolahjoja tietämättämme, mutta ne eivät ala toimimaan kun emme ota uskonaskeleita käyttääksemme niitä. Olen monen kuullut kertovan esim. parantamisen lahjasta, että jos sitä ei käytetä, se lakkaa toimimasta. Mutta kun sen ottaa käyttöön ja vaikkei heti tulekkaan tulosta, mutta jatkaa silti uskoen, niin jo n. vuoden kulessa on alkanut tapahtua ja armolahja vahvistua. Eli, kannattaa alkaa kokeilemaan noita lahjoja joita olet anonut, kuka tietää vaikka jo vuoden kulttua ne olisivat hyvinkin voimallisia...

[VainYksinJeesus]

Mä näin tässä ihan pari kolme vuotta sitten unen missä oli myrsky ja puita kaatui mutta oli myös puita jotka pysyivät pystyssä.
Koin sen hengelliseksi uneksi ja ymmärsin silloin että ne puut kuvasti ihmisiä.

Tuosta parantamisen armolahjasta, olen miettinyt voisiko mulla olla se, mutta miten saisin varmuuden?

Kotona tuo on toiminut niin että kun olen lapsen kivun puolesta rukoillut, laittanut käden päälleen,niin kipu on lähtenyt.
Tunnen myös että kämmenestä lähtee virtaa/voimaa, kun näin rukoilen.

Erään kerran kun vauvalla oli vatsa kipeä, eikä suostunut yöllä nukahtamaan, niin Pyhä Henki kehoitti rukoilemaan. Ja kun näin tein niin parissa minuutissa tuo vauva nukahti.

Mutta en kuitenkaan ole varma onko juuri se parantamisen armolahja.

[Sinettisormus]

... kyllähän tuo sille kuulostaa, että sinulla on tuo lahja, ala vain käyttää sitä enempi, niin se vahvistuu ja alkaa toimimaan enempi. Monesti se on itsestämme kiinni, uskallammeko sitä käyttää ja kysyä kanssa ihmiseltä, voitko rukoilla ja laittaa kätesi hänen päällensä. Minutkin on voideltu tuolle armolahjalle, mutta en ole itsekkään liioin uskaltanut sitä käyttää, itseltäni olen kyllä muutaman kerran saanut särkyjä katoamaan. Uskallusta peliin .... molemmille...

[Sinettisormus]

... varmuus tuohon lahjaan tulee vain sitä käyttämällä. Ja sinulla, VainYksinJeesus, on jo lastesi kanssa toiminutkin ja koet myös tuon Kristukselta tulevan voiman käsiesi kautta. Mutta pitää aina muistaa että se ei ole itsestämme, vaan Kristukselta tulevaa voimaa ja kiitos on aina paikallaan.

[Vieras]

Alkuperäiseen näkyysi: Eilen oli iltapäivästä lähtien valtava uupumus. Niin suuri väsymys, että sinnittelin työpäivän ja loppuillan pitkäkseen kädet ristiin. Samanlainen syvä uupumus on tullut myös mm. 2005 ja 2011; toinen ennen Lontoon pommi-iskuja ja toinen ennen Fukushimaa. Koen näkysi valtavana rukoustaisteluna, johon meitä kaikkia kutsutaan, että ne muutamat eivät taittuisi rukoustyön alla. Eilen mietin, että olen vakavasti sairastumassa - niin suurta oli paine päässä, kunnes ymmärsin, että tämä on rukoustaistelua. Lontoon "tiesin" ennalta, Fukushiman näin valtavana järistyksenä joka muutti maapalloa. Nizzan koin syvänä huolena, joka ei paikantunut. Kaikille näille on yhteistä se syvä uupumus, joka ei ole fyysistä. En osaa sanoin kuvata, mutta eilen se kaatoi minut sänkyyn kuin tuulessa taittuvan puun.

[Sinettisormus]

Totta puhut, vieras veljeni . Eilen koin itsekkin valtavaa väsymystä, se vain valtasi minut yhtäkkiä, kaikki mitä olin suunnitellut jäi kuin vähän puolitiehen... jatkaa täytyisi, ei tämä olo tänäänkään kovin pirteää ole, mutta huomenna tulee uskovat ystäväni ja jotain tarvitsee valmistella, mutta ymmärrän että vihtis on vastaan kaikkea tämmöistä, joten eteenpäin, vaikka askel kerrallaan....

[kiitosvirsi]

Mietin että laitanko tämän palstalle,mutta kuitenkin haluan jakaa sen teille rakkaat veljet ja sisaret Kristuksessa.Tutkikaa ja koetelkaa onko tämä Herrasta vai puhunko omiani.Juhannuspäivänä 25.6.2016 lepäsin sängyllä hiljaisessa rukouksessa ja mietiskellen Raamatun sanaa,ja minulle tuli tämä Herran sana.Korkea Veisu 8:6-7 Pane minut sinetiksi sydämellisesti,sinetiksi käsivarrellesi.Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,tuima kuin tuonela on sen kiivaus,sen hehku on tulen hehku,on Herran liekki.Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.Sitten minut vietiin vuorisaarnan ääreen Matt. 7: 24-27. Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan,verrattava ymmärtäväiseen mieheen,joka huoneensa kalliolle rakensi.Ja rankkasade lankesi,ja virrat tulvivat ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan,mutta se ei sortunut,sillä se oli kalliolle perustettu.Ja jokainen joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan,on verrattava tyhmään mieheen,joka huoneensa hiekalle rakensi.Ja rankkasade lankesi,ja virrat tulvivat ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan,ja se sortui ja sen sortuminen oli suuri. Nämä kaksi kohtaa yhdistettynä avasi sitä aihetta,joka on ollut sydämellään. Lopunajan eksynyt joka on levinnyt laajalle ns. torontolaisuus. Tämä ilmiö ei ole Herrasta vaan takana on kundaliini-voima.Se yrittää häväistä totuuden tien.Lääke sitä vastaan on vastaanottaa rakkaus totuuteen joka on Jumalan sana.Se on se turvakallio joka kestää eksytyksen tulva-aallot.Se on yhä luotilanka Serubbaabelin kädessä.Sillä mitataan kaikki onko se aitoa vai ei.Ks. vielä 2.Tess.2 luku
Eksytys on väkevä,mutta Jumalan sana kestää.Tiedän että tätä vastaan noustaan,mutta haluan taistella totuuden puolesta Hengen miekka (joka on Jumalan sana)kädessäni. Olen nähnyt määrätyissä kokouksissa epäraittiita ilmiöitä mutta silti ihmisiä tulvii hakemaan väärää voitelua. En itse ole koskaan nähnyt yhtäkään näkyä tai ilmestyvät,mutta Herra on avannut sanaansa ja puhuu minulle sen kautta.Johdattakoon Pyhä Henki meidät kaikkeen totuuteen rakkaat uskonsisaret ja -veljet.

[Sinettisormus]

Amen, kiitosvirsi! Sanomasi nojaa vahvasti Jumalan Sanaan ja silloin se on TOTISESTI tosi. Siunattu olet veljeni.