Pelastussanoma

Herran läsnäolossa tuli näky valkoisista lautasista, joiden päällä oli myös syömävälineet ja nuo lautaset lensivät ilmassa, vasemmalta oikealle, kuin liukuhihnassa, mutta tuo hihna oli näkymätön ja lautasia oli paljon. Minulle nousi tuota näkyä tutkiessa Jeesuksen sanat jossa hän kehoittaa meitä aterioitsemaan kanssaan, että opimme tuntemaan hänet, hänen läsnäolonsa ja sanansa kautta. Me kyllä käymme kokouksissa ja saamme kokea hänen tunnustekojaan, mutta tunnemmeko Jeesuksen, aivan henkilökohtaisesti? Tähän meidän tulee paneutua enemmän siellä henkilökohtaisella tasolla. Jeesus näytti että noita lautasia on varattuna paljon, siksi näky näytettiin monikossa, mutta jokaisen kanssa hän tahtoo aterioida juuri henkilökohtaisella tasolla.

Joh 6:22-42


22. Seuraavana päivänä kansa oli yhä järven toisella puolella. He olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta kuin yksi vene, ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa veneeseen, vaan nämä olivat lähteneet pois yksin.
23. Muita veneitä oli kuitenkin tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, missä he olivat syöneet leipää Herran lausuttua kiitoksen.
24. Kun kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä, eivät myöskään hänen opetuslapsensa, hekin menivät veneisiin ja lähtivät Kapernaumiin etsimään Jeesusta.
25. Löydettyään hänet järven toiselta puolelta he kysyivät häneltä: "Rabbi, milloin sinä tulit tänne?"
26. Jeesus vastasi: "Totisesti minä sanon teille: te ette etsi minua siksi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan koska saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi.

Elämän leipä ja vesi

27. Älkää hankkiko katoavaa ruokaa, vaan ruokaa, joka pysyy iäiseen elämään, ja jota Ihmisen Poika on antava teille. Häneen Isä, Jumala itse, on painanut sinettinsä."
28. He kysyivät Jeesukselta: "Mitä meidän on tehtävä toimittaaksemme Jumalan tekoja?"
29. Jeesus vastasi: "Se on Jumalan teko, että uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt."
30. He kysyivät häneltä: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinuun? Minkä teon sinä teet?
31. Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, kuten on kirjoitettu: 'Hän antoi heille syötäväksi leipää taivaasta'."
32. Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille leipää taivaasta, vaan Isäni antaa teille todellista leipää taivaasta.
33. Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
34. He sanoivat: "Herra, anna meille aina sitä leipää."
35. Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei koskaan ole janoissaan.
36. Olenhan sanonut teille, että vaikka te olette nähneet minut, te ette kuitenkaan usko.
37. Jokainen, jonka Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja luokseni tulevaa minä en aja pois.
38. Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään omaa tahtoani, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon.
39. Ja Lähettäjäni tahto on, etten kadota ainoaakaan niistä, jotka Hän on antanut minulle, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
40. Isäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
41. Juutalaiset nurisivat Jeesusta vastaan, kun hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta."
42. He sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"

Minua tuli tällainen aiheeseen sopiva teksti vastaan, se on pitkä, mutta asiaa; David Wilkersonin: Usko ilman läheisyyttä, ei ole uskoa: http://sermons.worldchallenge.org/fi/co ... -ole-uskoa

Suosittelen!

Tämä sananpaikka Samuelista puhuttaa myös minua tähän näkyyn nähden, sillä siinä näytettiin paljon lautasia jotka muodostavat tämän monikoksi tulleen kehoituksen: "aterioikaa minun kanssani". Tämä sama löytyy tästä Samuelista:

ENSIMMÄINEN SAMUELIN KIRJA 9
1. Benjaminissa oli mies, hyvin varakas, nimeltä Kiis, Abielin poika,
joka oli Serorin poika, joka Bekoratin poika, joka Afiahin poika, joka erään benjaminilaisen miehen poika.
2. Hänellä oli poika, nimeltä Saul, nuori, kaunis mies. Israelilaisten joukossa ei ollut kauniimpaa miestä kuin hän: hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa.
3. Ja Kiisiltä, Saulin isältä, olivat aasintammat joutuneet kateisiin, ja Kiis sanoi pojallensa Saulille: "Ota palvelijoista joku mukaasi, nouse ja mene etsimään aasintammoja".
4. Niin hän kulki Efraimin vuoriston halki, ja hän kulki Salisan maan halki; mutta he eivät löytäneet niitä. Ja he kulkivat Saalimin maan halki, eikä niitä ollut sielläkään; sitten he kulkivat Benjaminin maan halki eivätkä löytäneet niitä.
5. Kun he olivat tulleet Suufin maahan, sanoi Saul palvelijallensa, joka hänellä oli mukanaan: "Tule, palatkaamme kotiin; muutoin isäni käy levottomaksi meidän tähtemme ja jättää mielestään aasintammat".
6. Mutta palvelija sanoi hänelle: "Katso, tässä kaupungissa on Jumalan mies, arvossa pidetty mies; kaikki, mitä hän sanoo, se varmasti toteutuu. Menkäämme nyt sinne; kenties hän ilmaisee meille jotakin matkasta, jolla olemme."
7. Niin Saul sanoi palvelijallensa: "Jos menemme sinne, niin mitä me viemme sille miehelle? Sillä leipä on loppunut repuistamme, eikä meillä ole muutakaan lahjaa vietäväksi Jumalan miehelle. Vai onko meillä mitään?"
8. Palvelija vastasi vielä Saulille ja sanoi: "Katso, tässä on minulla neljännes sekeliä hopeata; minä annan sen Jumalan miehelle, että hän ilmaisisi meille jotakin matkastamme".
9. - Muinoin sanottiin Israelissa, kun mentiin kysymään Jumalalta, näin: "Tulkaa, menkäämme näkijän luo". Sillä sitä, jota nyt sanotaan profeetaksi, kutsuttiin muinoin näkijäksi. -
10. Saul vastasi palvelijallensa: "Puheesi on hyvä; tule, menkäämme". Ja he menivät kaupunkiin, jossa Jumalan mies oli.
11. Kun he nousivat rinnettä ylös kaupunkiin, kohtasivat he tyttöjä, jotka olivat menossa vettä ammentamaan. Näiltä he kysyivät: "Onko näkijä täällä?"
12. Nämä vastasivat heille ja sanoivat: "On, katso, hän on tuolla edessäpäin. Riennä, sillä hän on juuri nyt tullut kaupunkiin, koska kansalla tänä päivänä on teurasuhrit uhrikukkulalla.
13. Kun tulette kaupunkiin, tapaatte hänet, ennenkuin hän menee uhrikukkulalle aterioimaan; sillä kansa ei aterioi, ennenkuin hän tulee. Kun hän on siunannut uhrin, sitten vasta kutsuvieraat aterioivat. Menkää siis sinne, sillä juuri nyt te hänet tapaatte."
14. Ja he menivät kaupunkiin. Kun he tulivat kaupunkiin, niin katso, Samuel tuli heitä vastaan menossa uhrikukkulalle.
15. Mutta päivää ennen Saulin tuloa oli Herra ilmoittanut ja sanonut Samuelille:
16. "Huomenna tähän aikaan minä lähetän sinun tykösi miehen Benjaminin maasta. Voitele hänet minun kansani Israelin ruhtinaaksi. Hän on vapauttava minun kansani filistealaisten käsistä. Sillä minä olen katsonut kansani puoleen, sen huuto on tullut minun eteeni."
17. Kun Samuel näki Saulin, ilmoitti Herra hänelle: "Katso, tässä on mies, josta minä olen sinulle sanonut: 'Tämä on vallitseva minun kansaani'".
18. Saul meni Samuelin tykö keskelle porttia ja sanoi: "Sano minulle, missä on näkijän asunto?"
19. Samuel vastasi Saulille ja sanoi: "Minä olen näkijä. Mene minun edelläni uhrikukkulalle. Aterioikaa tänä päivänä minun kanssani; huomenaamuna minä päästän sinut menemään, ja kaikki, mitä sinulla on sydämelläsi, minä selvitän sinulle.
20. Äläkä enää ole huolissasi aasintammoista, jotka ovat olleet sinulta kateissa kolme päivää, sillä ne ovat löytyneet. Ja kenen on kaikki, mitä kallisarvoisinta Israelissa on, jollei sinun ja kaiken sinun isäsi perheen?"
21. Saul vastasi ja sanoi: "Minähän olen benjaminilainen, olen sukukunnasta, joka on Israelin pienimpiä, ja minun sukuni on vähäisin kaikista Benjaminin sukukunnan suvuista. Miksi puhut minulle näin?"
22. Mutta Samuel otti Saulin palvelijoinensa ja vei heidät ruokailuhuoneeseen ja antoi heille ylimmän sijan kutsuvierasten joukossa, joita oli noin kolmekymmentä miestä.
23. Ja Samuel sanoi keittäjälle: "Tuo tänne se kappale, jonka minä sinulle annoin ja josta minä sinulle sanoin: 'Pane se syrjään'".
24. Niin keittäjä otti reiden, ja mitä siihen kuului, ja pani sen Saulin eteen. Ja Samuel sanoi: "Katso, tässä pannaan sinun eteesi se, mikä on varattu; syö siitä. Sillä juuri täksi hetkeksi se säästettiin sinua varten, kun minä sanoin: 'Minä olen kutsunut kansan'." Niin Saul aterioi Samuelin kanssa sinä päivänä.
25. Kun he sitten olivat tulleet uhrikukkulalta alas kaupunkiin, puhui hän Saulin kanssa katolla. Ja he nousivat varhain.
26. Niin Samuel aamun sarastaessa kutsui Saulia katolta ja sanoi: "Nouse, minä lähden saattamaan sinua". Saul nousi, ja hän ja Samuel menivät yhdessä ulos.
27. Kun he tulivat alas kaupungin laitaan, sanoi Samuel Saulille: "Sano palvelijalle, että hän menee meidän edellämme" - ja tämä meni edelle - "mutta pysähdy sinä hetkeksi tähän, niin minä julistan sinulle Jumalan sanan".

Samuel noudatti Herran ohjetta, ei sitä, mitä oma mieli tahtoi, vaan hän eli Herran tahdon mukaan ja niin tulisi jokaisen Jumalan palvelijan elää.