Profetia;"Valvokaa, sillä tulen pian!"

[Sinettisormus]

Kävin juuri tv7:llä, ja löysin sieltä tämän tärkeän Profetian:

Profetia: ”Valvokaa, sillä tulen pian!”
profetian kuva16x9

Martin ja Mirjan matkassa -ohjelmassa sunnuntaina 20.3. luettiin profetia, jonka julkaisemme tässä. Profetian oli lähettänyt Healing Rooms Finland ry:n toiminnanjohtaja Susanne Laitinen.

”Olimme lauantaina 5.3. mieheni kanssa kävelyllä ja rukoilimme, jolloin Pyhä Henki sanoi: ’Valvokaa sillä minä tulen pian!’

Ymmärsin, että Pyhä Henki puhui oman sydämen valvomisesta ja että Hän halusi puhua jotain enemmän. Sunnuntaina 6.3. rukoillessani sanoma jatkui:

’Minä suren tätä riitaa keskuudessanne. Minun sieluni on syvästi murheellinen kansastani. Kääntykää ja tehkää parannus. Nyt on aika valvoa – valvoa omaa sydäntä ja murehtia sitä, mitä sieltä löytyy. Älkää murehtiko toisen sydäntä, omassanne on riittävästi tekemistä. Tehkää parannus ja kääntykää. Tehkää niitä ensimmäisiä tekoja, palatkaa ensirakkauteen. Valvokaa rakkaat lapseni, valvokaa – etten löytäisi teitä palatessani alastomana ja paljaana’ (Ilm. 3:18, 16:15).

’Muistakaa tämä sana – minä tulen pian. Muistakaa sana, jonka sanoin. Kun näette oksissa silmut, tiedätte, että kevät on jo lähellä. Kun nämä kaikki tapahtuvat, tiedätte, että aika on jo lähellä. Mutta monen sydän kylmenee, rakkaus vähenee ja veli nousee veljeä vastaan. Veljeä syytetään epäpyhästä sydämestä käsin.

Muistakaa sana, jonka Pyhä Henki puhui: ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Herraa. Pyhitystä minä haluan – se on sydämen armahtavaisuutta ja laupeutta toisia kohtaan. Niitäkin kohtaan, jotka vaeltavat samaa tietä, mutta matkaavat eri kohdassa ja erilaisen taakkojen rasittamina. Nähkää, että saatana on laittanut heidän selkäänsä taakkoja ja kiviä kompastukseksi, ja heidän vaatteensa ovat tahraantuneet. Olkaa armollisia myös niitä kohtaan, jotka eivät vielä ole tätä tietä löytäneet. Olkaa armahtavaiset, niin saatte itsekin kokea armoa. Muistakaa sana, jonka olen puhunut, että millä mitalla mittaatte, sillä teille mitataan. Teidän tekonne kiertyvät eteenne. Laupeutta minä tahdon, en uhria.’

Sitten katseeni vietiin Saudi-Arabiaan. Siellä oli jotain liikehdintää tapahtumassa, mutta Pyhä Henki ei puhunut muuta kuin näytti maan ja sen, että sieltä lähti pohjoiseen liikettä. Sitten Irak ja Turkki nostettiin keskiöön. Näin, että valtava enkeli oli asettanut jalkansa Eufrat-virran alueelle. Toisen jalan virran eteläpäähän, toisen pohjoiseen.

’Pasuunaan on jo puhallettu, enkelini seisoo jo Eufrat-virran alueella, tuon eteläisen maan yllä. Etelästä lähtee virta liikkeelle’ (Ilm. 9:14).

Näin virran nousevan ja muodostavan aaltoja etelästä pohjoiseen. Aallot huuhtovat laajaa aluetta, aaltoja tuli useita ja ne peittivät kansoja ja maita. Henkeni alkoi täristä, ruumistani heikotti.

’Puhu sinä minkä minä sanon. Älä jätä ainoaakaan sanaa sanomatta. Rukoilkaa lapseni, rukoilkaa kansani puolesta, siunatkaa omaisuuskansaani Israelia. Näiden kaikkien täytyy tapahtua, että kirjoitukset täyttyvät. Pidä kiinni minun sanoistani, sillä ne ovat puhtainta kultaa, ota ne aarteeksesi. Varjele sanaani sydämessäsi ja pidä se silmiesi edessä, niin se suojaa sinut siltä, mitä tuleman pitää.'”

[Sinettisormus]

Tässä vielä tuo linkki tv7:ltä, josta löysin tuon profetian: http://www.tv7.fi/matkassa-profetia/

[Sinettisormus]

’Minä suren tätä riitaa keskuudessanne. Minun sieluni on syvästi murheellinen kansastani. Kääntykää ja tehkää parannus. Nyt on aika valvoa – valvoa omaa sydäntä ja murehtia sitä, mitä sieltä löytyy. Älkää murehtiko toisen sydäntä, omassanne on riittävästi tekemistä. Tehkää parannus ja kääntykää. Tehkää niitä ensimmäisiä tekoja, palatkaa ensirakkauteen. Valvokaa rakkaat lapseni, valvokaa – etten löytäisi teitä palatessani alastomana ja paljaana’ (Ilm. 3:18, 16:15).

... tämä on asia, joka on puhututtanut minua viime päivinä, seuraillessani ihmisten käytöstä....

[tuula]

tänään se alki juutalaisten pääsiäinen. tulipa käytyä viettämässä erään suomen juutalaisen luona kotonaan pesachia ja samalla syötiin sapatti ateria, mutta pesach versiona. kyllä vain juutalaiset ovat paljon nähneet vaivaa noitten puheittensa kanssa, mitä ennen pesach ateriaa puhuvat.mielenkiintoisia aikoja elämme ja Jarmokin siitä näkyy sivuillaan puhuvan. omerin lähtölaskentaa tästä päivästä eteenpäin.

[Jyrki]

Pääsiäisestä muistin yhden biisin. Kevennys sallittakoon

"Passover Rhapsody - A Jewish Rock Opera"
https://www.youtube.com/watch?v=BRWNrk7FxG4

[-jarmo-]

Jyrki kirjoittaa kello 03:11 aamuyöllä "valvokaa, sillä tulen pian"!
Jyrki, nyt olet käsittänyt asian vähän väärin

[Sinettisormus]

Löysin tällaisen hyvän kirjoituksen joka sopii aiheeseen ja omiin tunnelmiini:

Mieliksi ihmisille vai Jumalalle?

Jokainen meistä on enemmän tai vähemmän riippuvainen muiden ihmisten mielipiteistä. Odotamme ja tarvitsemme toisten hyväksymistä teoillemme ja ratkaisuillemme. Mitä epäitsenäisempiä olemme, sitä enemmän muut voivat meihin vaikuttaa. Jos taas elämäämme ohjaa jokin selvä periaate, olemme vapaampia muista ihmisistä. Siinä on kuitenkin omat ongelmansa. Itsenäiset ihmiset jäävät usein yksin. He saattavat maksaa mielipiteistään vapaudellaan. Monet ovat menettäneet henkensä.

Raamatun sananlaskuissa sanotaan: "Joka ihmisiä pelkää, on pelkonsa vanki, joka luottaa Herraan, on turvassa"(29:25) Vanhassa käännöksessä asia ilmaistaan näin: "Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu." Paula tarkoittaa ansaa. Ne, jotka ojentavat elämänsä muiden mielipiteiden mukaan, astuvat ansaan kuin jänis. He menettävät vapautensa ja ovat toisten vallassa. Ansaan joutunut eläin menettää lopulta henkensä. Miten käy niille, jotka pelkäävät ihmisiä enemmän kuin Jumalaa?

Tämän viikon aamuina otan Raamatusta esille ihmisiä, joita revitään kahteen suuntaan. Ratkaisut ovat erilaisia, niin myös seuraukset.

Ensimmäisenä tapaamme ylimmäisen papin, Aaronin, joka oli Israelin kansan johtaja Mooseksen poissa ollessa.

Kansa oli erämaassa matkalla Luvattuun maahan. Mooses oli Jumalan käskystä noussut Siinain vuorelle, jossa hän sai lain taulut. Hän viipyi vuorella neljäkymmentä päivää. Raamattu kertoo: "Kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta, kansa kokoontui Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: 'Nouse, tee meille jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.'" (2.Moos. 32:1)

Tosiasiassa Aaronia vaadittiin myöntämään, ettei näkymätön Jumala ollut mitään. Aaron joutui kovan paikan eteen: uskoiko hän todella siihen Jumalaan, johon hänen esi-isänsäkin olivat uskoneet? Uskoiko hän niin, että hän voi seisoa koko kansan tahtoa vastaan? Mooses oli kenties kuollut. Aaron koki olevansa yksin ja turvaton.

Raamattu kertoo, että Aaron taipui kansan painostuksen edessä. Hän taipui uskaltamatta uskoa ja luottaa Jumalaan, joka oli tuonut heidät pois Egyptin orjuudesta. Kun Mooses oli paikalla, Aaron voi nojata häneen, veljeensä, mutta yksin ollessaan hän oli heikko. Kansan painostuksesta hän teki kultaisen sonnipatsaan. Sitä juhlittiin jumalana.

Luultavasti ymmärrämme Aaronia, sillä yllättävän helposti taivumme ajattelemaan, puhumaan ja toimimaan ympäristömme mukaan: työtoverien, sukulaisten, perheenjäsenten tai joidenkin muiden. Jokainen meistä joutuu jollakin tavalla Aaronin kiusaukseen, jossa testataan uskomme ja luottamuksemme Jumalaan.

Mooses palasi vuorelta, kun kansa juhli sonnipatsaan ympärillä. Vihastuksissaan hän murskasi saamansa lain taulut ja myös epäjumalanpatsaan. Aaronille hän sanoi: "Mitä tämä kansa on tehnyt sinulle, kun olet saattanut heidät näin suureen syntiin?"

Pappi siis saattoi kansan syntiin, kun hän ei seisonut lujana Jumalaan uskoen ja häneen luottaen. Vastuu oli Aaronin, mutta hän pelkäsi ihmisiä enemmän kuin Jumalaa. Aaron oli kuin aikamme kansanjohtajat ja sananjulistajat, jotka peloissaan tai suosion saamiseksi tarjoavat kansalle sitä, mitä se tahtoo.

Aaron yritti vierittää syyn kansan niskoille. Hän ei ottanut vastuuta teostaan, vaan antoi ymmärtää, ettei hän voinut toimia toisin.

Mitä ajattelet Aaronista? Mitä olisit tehnyt, jos olisit ollut hänen sijassaan? Mitä sanot hänen puolusteluistaan? Mitä kansalle olisi tapahtunut, jos Mooses ei olisi tullut takaisin?

Mikä on meidän tilanteemme tänä aamuna? Kuka tai mikä määrää meidän elämäämme?

Raamatunopettattaja L.Jokiranta.

[Sinettisormus]

... tämän aamuisessa näyssä oli keskellä avaraa paikkaa, niputettu risukasoja .... koetelkaa....

[Sinettisormus]

... pyysin Herralta sanaa, jossa manittaisiin nuo risuniput jotenkin ja tämä minulle avautui:

HESEKIEL 24
1. Tämä Herran sana tuli minulle yhdeksäntenä vuotena, kymmenennessä
kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä:
2. "Ihmislapsi, kirjoita muistiisi päivän nimi - juuri tämän päivän nimi: Baabelin kuningas rynnistää Jerusalemia vastaan juuri tänä päivänä.
3. Lausu uppiniskaiselle suvulle vertaus ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Pane pata liedelle, pane. Kaada myös siihen vettä.
4. Kokoile siihen lihakappaleet - kaikki hyvät kappaleet, reittä ja lapaa - ja täytä se valituilla luilla.
5. Ota valiolampaita, lado myös halkoja sen alle. Anna sen kiehumistaan kiehua, niin että siinä luutkin tulevat keitetyiksi.
6. Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Voi verivelkojen kaupunkia, pataa, joka on ruostunut ja josta ei lähde sen ruoste! Tyhjennä se kappale kappaleelta: sille ei ole langennut arpaosaa.
7. Sillä sen vuodattama veri on sen keskellä, paljaalle kalliolle se on sen koonnut, ei ole vuodattanut sitä maahan, tomun peitettäväksi.
8. Nostattaakseni kiivauden, tuottaakseni koston minä olen pannut sen veren paljaalle kalliolle, ettei se peittyisi.
9. Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Voi verivelkojen kaupunkia! Minäkin suurennan liettä.
10. Lisää halkoja, viritä tulta, keitä liha loppuun, kiehuta liemi kuiviin, polta luut karreksi.
11. Anna sen sitten olla tyhjänä hiiltensä päällä, niin että se kuumenee, sen vaski hehkuu ja sen saastat siitä sulavat, sen ruosteesta tulee loppu.
12. Siitä on ollut vaivaa väsymykseen asti, mutta ei ole lähtenyt siitä sen ruosteen paljous. Tuleen sen ruoste!
13. Sinun iljettävän saastaisuutesi takia - koska minä tahdoin puhdistaa sinut, mutta sinä et puhdistunut saastaisuudestasi - sinä et enää puhdistu, ennenkuin minä olen tyydyttänyt kiivauteni sinussa.
14. Minä, Herra, olen puhunut. Se tapahtuu, ja minä teen sen. Minä en hellitä, en säästä enkä kadu: teittesi ja tekojesi mukaan sinut tuomitaan, sanoo Herra, Herra."
15. Ja minulle tuli tämä Herran sana:
16. "Ihmislapsi, katso, minä otan sinulta äkkikuolemalla pois silmiesi ihastuksen, mutta älä valita, älä itke, älköönkä tulko sinulta kyyneltä.
17. Huokaile hiljaa, mutta älä pane toimeen kuolleenvalittajaisia. Sido juhlapäähine päähäsi, pane kengät jalkaasi, älä peitä partaasi äläkä syö suruleipää."
18. Ja minä puhuin kansalle aamulla, mutta illalla kuoli minun vaimoni; sitten aamulla minä tein, niinkuin minun oli käsketty tehdä.
19. Niin kansa sanoi minulle: "Etkö meille ilmoita, mitä se tietää meille, kun sinä noin teet?"
20. Minä sanoin heille: "Minulle tuli tämä Herran sana: Sano Israelin heimolle:
21. Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä häpäisen pyhäkköni, joka on teidän varustuksenne ja ylpeytenne, teidän silmienne ihastus ja sielujenne ikävä; ja teidän poikanne ja tyttärenne, jotka teidän on ollut jätettävä, kaatuvat miekkaan.
22. Sitten te teette, niinkuin minä olen tehnyt: ette peitä partaanne ettekä syö suruleipää,
23. juhlapäähineen pidätte päässänne ja kengät jalassanne, ette valita ettekä itke, mutta te riudutte syntivelkanne tähden ja huokailette toinen toisellenne.
24. Hesekiel on oleva teille ennusmerkki: aivan niin, kuin hän on tehnyt, niin tekin teette. Kun tämä tapahtuu, te tulette tietämään, että minä olen Herra, Herra.
25. Ja sinä, ihmislapsi! Sinä päivänä, jona minä otan heiltä heidän varustuksensa, ihanan ilonsa, silmiensä ihastuksen, sielujensa halajamisen, heidän poikansa ja tyttärensä,
26. sinä päivänä tulee pakolainen sinun luoksesi ilmoittamaan tätä korvaisi kuullen.
27. Sinä päivänä avautuu sinun suusi yhtaikaa kuin pakolaisen, ja sinä puhut etkä enää ole mykkänä. Sinä olet oleva heille ennusmerkki, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

[Sinettisormus]

Apost. 28:
3. Mutta Paavali kokosi kasan risuja, ja kun hän pani ne nuotioon, tuli kyykäärme kuumuuden tähden esiin ja kävi kiinni hänen käteensä.

[-jarmo-]

Minulle tuli mietelmieni lomassa seuraavat sanat: "olkaa uskossanne itsekkäitä mutta teoissanne epäitsekkäitä"

[Sinettisormus]

.... sitten nousee tämä vanha sanonta; Silloin kun elämä murjoo, pitää luottaa Jumalan johdatukseen. "Aika on itkeä, aika on nauraa", eli nyt itkettää, mutta vielä se aurinko paistaa risukasaankin.

[-jarmo-]

.... sitten nousee tämä vanha sanonta; Silloin kun elämä murjoo, pitää luottaa Jumalan johdatukseen.

Eilen törmäsin jakeeseen, joka tuppaa monesti unohtumaan... inhimillisistä syistä, koska uskomme on niin heikkoa:

Fil. 4:6-7 Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

...ja Rauno Helppi sanoi kerran minulle että kun sinulla on oikein paljon vastoinkäymisiä, niin sinä silloin tiedät varmimmin sen että Jumala tekee nyt töitä sinun edestäsi.

[Sinettisormus]

... tuo Raunon sanominen, pitää kyllä niin paikkansa, se pitää muistaa, vaikka maailma kolhiikin ja tuo sananpaikka on myös hyvin lohduttava ja tosi, kiitos Jarmo...

[Jyrki]

Kiitos Herralle Sinetistä ja Jarmosta ja heidän laittamistaan osuvista sananpaikoista

Tykkään rakkaan Jarmo-veljeni huumorista:

Jyrki kirjoittaa kello 03:11 aamuyöllä "valvokaa, sillä tulen pian"!
Jyrki, nyt olet käsittänyt asian vähän väärin

[Samuli]

Kun täällä tuntuu olevan väsymystä ilmassa, niin silloin pitää rohkaista toinen toistamme.

Me pieni joukko joka käy tälläkin keskustelupalstalla olemme suuresti siunatut, koska Herran on antanut meille ymmärryksen mikä aika nyt on.
Tämä on valitettavan pieni joukko, vaikka onhan meitä muitakin, jotka odotamme Häntä. Mutta kun tämän ymmärrämme on Herra antanut meille suuren lahjan ja etuoikeuden, kun saamme uskoa että Hän meidät kohta ottaa ylös.
Room 13:11 Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme.

Olkaamme niin kuin Simeon, valvokaamme ja odottakaamme Häntä. Ei silloinkaan moni Jeesusta osannut odottaa.
Luuk.2:25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.

Tämä psalmi jäi eilen soimaan päähäni. Kertoo mielestäni tästä ajasta ja tässä on lupaus, että annetaan rauha pahoilta päiviltä ja että jumalattomalle on hauta kaivettu.

Psalmit:
94:1 Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
94:2 Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.
94:3 Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
94:4 Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
94:5 Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
94:6 He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.
94:7 Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa."
94:8 Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit - milloin te tulette järkiinne?
94:9 Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
94:10 Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?
94:11 Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.
94:12 Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,
94:13 antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!
94:14 Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,
94:15 vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
94:16 Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?
94:17 Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
94:18 Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.
94:19 Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
94:20 Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,
94:21 ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?
94:22 Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.
94:23 Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.

[Jyrki]

Kiitos rohkaisusta ja muistutuksesta Samuli. Todellakin. Ansaitsematon armo on kohdannut meitä ja me saamme iloita Herrassamme

Fil:
4:4 Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!
4:5 Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä.
4:6 Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
4:7 ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

[-jarmo-]

"Valvokaa, sillä tulen pian"... lauseena ERITYISEN AJANKOHTAINEN!

Tänään on tasan 4 viikkoa Omeriin, 13.6. joka on 3. Moos. 23:15-17 jakeiden ja Laulujen laulu 2:10-13 valossa ylösotolle erityisen voimakas ajankohta sen toteutumiselle. Mutta kuitenkin, vaikka morsian lähtee kuin varas veisi sen keskellä yötä, niin meille on annettu Joonaan merkki ja taivaan ja maan merkkien seurannan mahdollisuus. No niistä voimme vain aavistella yhden asian "kun omer on mennyt, vuosi on taas lähemänä ylösottoa kuin edellinen vuosi" Siinä kaikki!
Mutta on jotain muutakin raamatullisessa valossa ja profetioiden valossa: Eräs jutu on se, että jos ylösottoja on kaksi, niin ylösottoja profetoivien näkyjen ja unien tilannekuviakin on oltava kaksi. Eli jos puhutaan että tapahtuu sitä, niin silloin Jeesus tulee pilviin... niinpä! Kummalla kertaa?
Mutta yksi jännä raamatunpaikka on olemassa. "joudutte olemaan 10 päivää ahdistuksessa ja joitain teistä heitetään vankilaan". Joh.ilm 3. luvussa (en muista jaetta). Mutta 10 päivää Omerista tapahtuu sitten jotain, jos tapahtuu. Se päivä on oikea helatorstai. Tänä vuonna 2.6.

Kun Jeesus lähti Taivaaseen pilvissä, siitä meni se 10 päivää kun opetuslapsilla ei ollut enää Jeeusta mutta mikä kauheinta, Pyhä Henki ei ollut vielä tullut heidän keskuuteensa. He joutuivat olemaan ne 10 päivää ahdistuksissa. Tämä on se vertauskuva siitä.

Omer on muutenkin outo laskukaava, koska siinä aletaan laskea sapatin jälkeisestä päivästä 7 viikkoa, 50 päivää, eli jälkeiseen päivään... ?!!? Se siis on jälkeisen päivän jälkeinen päivä. Pääsiäissapatista siis 51 päivää itseasiassa. Kuvastaa taas kahdeksatta päivää, eli lasku aletaan luvusta "nolla" päivän illasta ja päätyy 8. päivän aamuun. Tavallaan, koska väliin mahtuu 24hx7 = tasan 7 kokonaista päivää. Maapallo on pyöreä ja uutena vuotena metrin päässä sinusta vasemmalla vaihtuu uusi vuosi ja metri oikealla vasta 23h ja 59 min. ja 59 sek. päästä vasta sama.

[Sinettisormus]

18.7.2014. perjantaina lähdimme mieheni ja poikani perheen kanssa Kainuuseen mökille, joten vilskettä riitti kaksi ensimmäistä viikkoa, siitä piti huolen kolme pojan poikaa, 6 vuotias, 5 vuotias ja 10 kk. vanhat pojat. Johtuiko siitä näkyjeni vähyys, koska oli vaikeaa päästä hiljentymään Herran eteen. Mutta näin muutaman unen joiden seassa koin viestejä tuolta ylhäältä. Ensimmäisessä unessa mies puhui jotain hyvin tärkeää kokouksessa, pöydän ääressä ja mieleeni painautui tuosta unesta sanat:
- ” LUE ESRA!”
Se oli selvä kehoitus ja hereillä ollessa ymmärsin että Raamatussa oli profeetta Esra, pappi Esra. Luin sen, kun sain rauhaa siihen ja se kertoi temppelin uudelleen rakentamisesta ja siitä kuinka Esraa harmitti silloiset seka avioliitot, joihin Herra käski puuttua. Näin on tänäpäivänäkin. Toinen uneni oli jossakin suuressa yleisötapahtumassa, jossa oli paljon väkeä. Varovasti arkaillen kerroin ihmisille uskon asioita ja evankeliumia, yhtäkkiä ihmisjoukossa kaksi ihmistä alkoi huutaa sairauksiaan. Minut valtasi valtava rohkeus ja aloin julistaa näille terveyttä Jeesuksen nimeen. Parannus ei tullut silmänräpäyksessä, mutta tuli kuitenkin viiveellä ja minä aloin hyvin rohkeana julistamaan Herran uutta tulemista. Arkuuteni oli poistunut ja julistin suurella vapaudella ja rohkeudella evankeliumia ja terveyttä Jeesuksen nimeen ihmisille. Tätä todella toivon kohdalleni.
3.8.2014. näin kolmannessa unessani miehiä jotka olivat todella häikäilettömiä ja halusivat käyttää minua hyväkseen ja lopulta tarjosivat minulle 30 dollaria saadakseen tahtomansa. Minä en suostunut ja suutuin heille kovin ja huusin Jeesukselta apua. Ja Jeesus tuli kuin tyhjästä hän ilmestyi eteeni sinipunaisessa vaatteessaan. Sanoin hänelle:
- ” Sinä tulit sittenkin!”
En päästänyt Jeesusta silmistäni, vaan pysyin tiukasti hänen lähellään. Illalla mieheni kanssa saunoessa aloin miettimään unta ja muistin nuo 30 dollaria. Mieleeni nousi Juudas joka kavalsi Jeesuksen 30 hopearahasta, ja mietin ääneen miehelleni siinä lauteilla ollessani:
- ” Oliko se 30 hopearahaa?
Mieheni sanoi muistavansa sen myös olleen niin ja kun olin saunonut etsin Raamatusta tuon paikan ja todentotta se oli niin, ja unessa minulle tarjottiin 30 dollaria ja nuo miehet olivat hyväksikäyttäjiä, aivan kuin Juudaskin joutui sen kohteeksi. Onneksi kuitenkin kieltäydyin siitä. Ymmärsin että tulee olla tarkkana mitä tekee, että omat teot ovat sellaisia että tietää Jeesuksenkin ne hyväksymän. Niin maailma tänäänkin tarjoaa kaikkea sellaista mikä meille ei ole tarpeen, minä kuitenkin kieltäydyin ja huusin avukseni Herraa ja hän tuli sinisessä ja punaisessa vaatteessaan, enkä enää päästänyt Häntä näkyvistäni vaan painauduin aivan Hänen kainaloonsa...
Tänään, tuo efesolais kirje ja juuri tuo luku neljä avaa ymmärtämään tuon unen, kun kasvamme täyteen mittaan ja päästämme irti maailmasta ja kaikesta pahasta, emme ole enää alaikäisiä, päästämme irti tuosta Juudaksen osasta... tämä varmasti puhuttaa monia uskovia tänään.

Kirje efesolaisille 4
1. Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,
2. kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa
3. ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä:
4. yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
5. yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
6. yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.
7. Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan.
8. Sentähden on sanottu: "Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saaliikseen, hän antoi lahjoja ihmisille".
9. Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin?
10. Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki.
11. Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
12. tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
13. kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
14. ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
15. vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
16. josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.
17. Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
18. nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,
19. ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa.
20. Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,
21. jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa:
22. että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,
23. ja uudistua mielenne hengeltä
24. ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
25. Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.
26. "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,
27. älkääkä antako perkeleelle sijaa.
28. Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.
29. Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.
30. Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
31. Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
32. Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.



Matt. 26: 14-15:
14. Silloin meni yksi niistä kahdestatoista, nimeltä Juudas Iskariot, ylipappien luo
15. ja sanoi: ” Mitä tahdotte antaa minulle, niin minä saatan hänet teidän käsiinne? Ja he maksoivat hänelle kölmekymmentä hopearahaa.

Luukas 22:3-6:
3. Niin saatana meni Juudakseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.
4. Ja tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päällikköjen kanssa, miten hän saattaisi hänet heidän käsiinsä.
5. Ja he ihastuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa.
6. Ja hän lupautui ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen hänet heille ilman melua.

Nuo Raamatun kohdat vahvistivat että tuossa unessani oli viesti, nuo samat 30 rahaa kertoivat siitä, joten tätyypä olla tarkkana, mitä minulle on tulossa, tarjotaanko jotain, mikä ei ole hyvää Herran silmissä?

[Sinettisormus]

Tänä aamuna anoen Herralta pyysin että Hän avaisi minulle tähän hetkeen Sanansa ja se avautui Matteus 26, jota lukiessani muistui mieleeni, kuin tiedonsanoina, nuo edellä olevat unet, tämä on Sanoma jonka Herra haluaa tänään meille jakaa:

Evankeliumi Matteuksen mukaan 26
1. Ja kun Jeesus oli lopettanut kaikki nämä puheet, sanoi hän opetuslapsillensa:
2. "Te tiedätte, että kahden päivän perästä on pääsiäinen; silloin Ihmisen Poika annetaan ristiinnaulittavaksi".
3. Silloin ylipapit ja kansan vanhimmat kokoontuivat Kaifas nimisen ylimmäisen papin palatsiin
4. ja neuvottelivat, kuinka ottaisivat Jeesuksen kiinni kavaluudella ja tappaisivat hänet.
5. Mutta he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä kansassa".
6. Kun Jeesus oli Betaniassa pitalisen Simonin asunnossa,
7. tuli hänen luoksensa nainen, mukanaan alabasteripullo täynnä kallisarvoista voidetta, minkä hän vuodatti Jeesuksen päähän hänen ollessaan aterialla.
8. Mutta sen nähdessään hänen opetuslapsensa närkästyivät ja sanoivat: "Mitä varten tämä haaskaus?
9. Olisihan sen voinut myydä kalliista hinnasta ja antaa rahat köyhille."
10. Kun Jeesus sen huomasi, sanoi hän heille: "Miksi pahoitatte tämän naisen mieltä? Sillä hän teki hyvän työn minulle.
11. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina.
12. Sillä kun hän valoi tämän voiteen minun ruumiilleni, teki hän sen minun hautaamistani varten.
13. Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa tätä evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä hän teki, on mainittava hänen muistoksensa."
14. Silloin meni yksi niistä kahdestatoista, nimeltä Juudas Iskariot, ylipappien luo
15. ja sanoi: "Mitä tahdotte antaa minulle, niin minä saatan hänet teidän käsiinne?" Ja he maksoivat hänelle kolmekymmentä hopearahaa.
16. Ja siitä hetkestä hän etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaaksensa hänet.
17. Mutta ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Mihin tahdot, että valmistamme pääsiäislampaan sinun syödäksesi?"
18. Niin hän sanoi: "Menkää kaupunkiin sen ja sen luo ja sanokaa hänelle: 'Opettaja sanoo: Minun aikani on lähellä; sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa'."
19. Ja opetuslapset tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt, ja valmistivat pääsiäislampaan.
20. Ja kun ehtoo tuli, asettui hän aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa.
21. Ja heidän syödessään hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut".
22. Silloin he tulivat kovin murheellisiksi ja rupesivat toinen toisensa perästä sanomaan hänelle: "Herra, en kai minä ole se?"
23. Hän vastasi ja sanoi: "Joka minun kanssani pisti kätensä vatiin, se kavaltaa minut.
24. Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi syntynyt."
25. Niin Juudas, joka hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: "Rabbi, en kai minä ole se?" Hän sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanoit".
26. Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini".
27. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki;
28. sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.
29. Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."
30. Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
31. Silloin Jeesus sanoi heille: "Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan'.
32. Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan."
33. Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, niin minä en koskaan loukkaannu".
34. Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennenkuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät".
35. Pietari sanoi hänelle: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä". Samoin sanoivat myös kaikki muut opetuslapset.
36. Sitten Jeesus tuli heidän kanssaan Getsemane nimiselle maatilalle; ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä menen ja rukoilen tuolla".
37. Ja hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa; ja hän alkoi murehtia ja tulla tuskaan.
38. Silloin hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani".
39. Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä".
40. Ja hän tuli opetuslasten tykö ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: "Niin ette siis jaksaneet yhtä hetkeä valvoa minun kanssani!
41. Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko."
42. Taas hän meni pois toisen kerran ja rukoili sanoen: "Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni, minun sitä juomattani, niin tapahtukoon sinun tahtosi".
43. Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi.
44. Ja hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran ja sanoi samat sanat uudestaan.
45. Sitten hän tuli opetuslasten tykö ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Katso, hetki on lähellä, ja Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.
46. Nouskaa, lähtekäämme; katso, se on lähellä, joka minut kavaltaa."
47. Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli Juudas, yksi niistä kahdestatoista, ja hänen kanssaan lukuisa joukko ylipappien ja kansan vanhinten luota miekat ja seipäät käsissä.
48. Ja se, joka hänet kavalsi, oli antanut heille merkin sanoen: "Se, jolle minä suuta annan, hän se on; ottakaa hänet kiinni".
49. Ja kohta hän meni Jeesuksen luo ja sanoi: "Terve, rabbi!" ja antoi hänelle suuta.
50. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ystäväni, mitä varten sinä tänne tulit?" Silloin he tulivat Jeesuksen luo, kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni.
51. Ja katso, eräs niistä, jotka olivat Jeesuksen kanssa, ojensi kätensä, veti miekkansa ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan.
52. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.
53. Vai luuletko, etten voisi rukoilla Isääni, niin että hän lähettäisi heti minulle enemmän kuin kaksitoista legionaa enkeleitä?
54. Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtuman?"
55. Sillä hetkellä Jeesus sanoi joukolle: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan. Joka päivä minä olen istunut pyhäkössä opettamassa, ettekä ole ottaneet minua kiinni.
56. Mutta tämä kaikki on tapahtunut, että profeettain kirjoitukset kävisivät toteen." Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.
57. Mutta Jeesuksen kiinniottajat veivät hänet ylimmäisen papin, Kaifaan, eteen, jonne kirjanoppineet ja vanhimmat olivat kokoontuneet.
58. Ja Pietari seurasi häntä taampana ylimmäisen papin esipihaan asti; ja hän meni sinne ja istui palvelijain joukkoon nähdäksensä, kuinka lopulta kävisi.
59. Mutta ylipapit ja koko neuvosto etsivät väärää todistusta Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet,
60. mutta eivät löytäneet, vaikka monta väärää todistajaa oli tullut esille. Mutta vihdoin tuli kaksi,
61. ja he sanoivat: "Tämä on sanonut: 'Minä voin hajottaa maahan Jumalan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakentaa'."
62. Silloin ylimmäinen pappi nousi ja sanoi hänelle: "Etkö vastaa mitään siihen, mitä nämä todistavat sinua vastaan?"
63. Mutta Jeesus oli vaiti. Niin ylimmäinen pappi sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, että sanot meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika".
64. Jeesus sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanoit. Mutta minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä."
65. Silloin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän on pilkannut Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme? Katso, nyt kuulitte hänen pilkkaamisensa.
66. Miten teistä on?" He vastasivat sanoen: "Hän on vikapää kuolemaan".
67. Silloin he sylkivät häntä silmille ja löivät häntä nyrkillä kasvoihin; ja toiset sivalsivat häntä poskelle
68. ja sanoivat: "Profetoi meille, Kristus, kuka se on, joka sinua löi".
69. Mutta Pietari istui ulkopuolella esipihassa. Ja hänen luoksensa tuli muuan palvelijatar ja sanoi: "Sinäkin olit Jeesuksen, galilealaisen, seurassa".
70. Mutta hän kielsi kaikkien kuullen ja sanoi: "En ymmärrä, mitä sanot".
71. Ja kun hän oli mennyt ulos portille, näki hänet toinen nainen ja sanoi sielläoleville: "Tämäkin oli Jeesuksen, Nasaretilaisen, seurassa".
72. Ja taas hän kielsi valalla vannoen: "En tunne sitä miestä".
73. Vähän sen jälkeen tulivat ne, jotka siinä seisoivat, ja sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinä myös olet yksi heistä, sillä kielimurteesikin ilmaisee sinut".
74. Silloin hän rupesi sadattelemaan ja vannomaan: "En tunne sitä miestä". Ja samassa lauloi kukko.
75. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut: "Ennenkuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.