jännä juttu että laitoin tämän viestin tonne toiseen keskusteluun... tämä sopii myös tähän...
Re: Kaikenlaisia jutusteluja, onnitteluja yms.
ViestiKirjoittaja Vieras » 15 Heinä 2016, 00:02
1. Moos. 25:23-34
23. Herra sanoi:
-- Kaksi kansaa on kohdussasi, kaksi heimoa sinusta haarautuu. Toinen heimo on toista vahvempi, vanhempi on palveleva nuorempaa.
24 Aikanaan Rebekka synnytti kaksoset. 25 Ensimmäisenä syntynyt oli iholtaan punaruskea ja kauttaaltaan karvainen kuin vuohenkarvaviitta, ja hän sai nimen Esau*. 26 Sitten syntyi hänen veljensä, ja hän piti kädellään kiinni Esaun kantapäästä; siksi hän sai nimen Jaakob*. Iisak oli heidän syntyessään kuusikymmenvuotias.
Esau myy esikoisoikeutensa
27 Kun pojat varttuivat, Esausta tuli taitava metsästäjä ja erämies, mutta Jaakob oli rauhallinen ja viihtyi kotosalla. 28 Koska Iisak söi mielellään riistaa, hän rakasti enemmän Esauta, mutta Rebekalle oli Jaakob rakkaampi.
29 Kerran, kun Jaakob valmisti keittoa, Esau tuli väsyneenä metsästysretkeltään 30 ja sanoi Jaakobil- le: "Anna vähän tuota ruskeaa, tuota ruskeaa keit- toa, minä olen ihan lopussa." Tästä syystä hän sai nimen Edom*. 31 Mutta Jaakob sanoi: "Myy minulle ensin esikoisuutesi." 32 Esau sanoi: "Minä varmaan kohta kuolen. Mitä hyötyä minulle on esikoisuudes- ta?" 33 Jaakob sanoi: "Vanno minulle ensin." Niin Esau vannoi ja myi Jaakobille esikoisuutensa. 34 Sitten Jaakob antoi hänelle leipää ja papu- keittoa, ja Esau söi ja joi, nousi ja meni tiehensä. Niin vähäarvoisena hän piti esikoisuuttaan.
--------------------
1. Moos. 25.30-45
30 Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja Jaakob oli juuri lähtenyt isänsä luota, kun Esau palasi metsäs- tämästä. 31 Hänkin laittoi herkkuruokaa, vei sen isälleen ja sanoi hänelle: "Nouse, isä, syömään poikasi tuomaa riistaa, että sitten voisit siunata minut." 32 Hänen isänsä Iisak kysyi: "Kuka sinä olet?" Esau vastasi: "Minä olen poikasi Esau, sinun esikoisesi." 33 Silloin Iisak säikähti kovin ja kysyi: "Kuka se sitten oli, joka kävi metsästämässä ja toi minulle riistaa? Minä söin jo ennen sinun tuloasi ja siunasin hänet, ja se siunaus pysyy."
34 Kun Esau kuuli isänsä sanat, hän alkoi äänekkäästi itkeä ja valittaa ja sanoi isälleen: "Siunaa minutkin, isä!" 35 Silloin Iisak sanoi: "Veljesi tuli kavalasti ja vei sinulta siunauksen." 36 Esau sanoi: "Ei häntä suotta Jaakobiksi sanota.* Hän on pettänyt minut kahteen kertaan: hän vei jo esikoisuuteni, ja nyt hän riisti minulta siunauksenkin!" Esau kysyi vielä: "Eikö sinulle jäänyt mitään siunausta minua varten?" 37 Iisak vastasi: "Minä asetin hänet sinun herraksesi, annoin hänelle palvelijoiksi kaikki hänen veljensä ja varustin hänet viljalla ja viinillä. Mitä minä voisin enää tehdä sinun hyväksesi, poikani?" 38 Silloin Esau sanoi isälleen: "Yksikö siunaus sinulla vain on, isä? Siunaa, isä, minutkin!" Ja Esau itki katkerasti. 39 Hänen isänsä Iisak sanoi hänelle:
-- Kaukana on sinun asuinsijasi oleva
rehevistä maista,
vailla taivaan kastetta.
40 Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi.
Jaakob joutuu pakenemaan
41 Esau kantoi Jaakobille kaunaa siitä, että Jaakob oli saanut isän siunauksen, ja hän ajatteli: "Pian tulee aika, jolloin suremme isän kuolemaa. Sitten minä tapan Jaakobin." 42 Kun Rebekalle kerrottiin, mitä hänen vanhempi poikansa aikoi, hän haetti luok- seen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: "Veljesi Esau hautoo kostoa ja aikoo tappaa sinut. 43 Tee siis, poikani, niin kuin minä neuvon: lähde pois ja pakene veljeni Labanin luo Harraniin. 44 Viivy siellä jonkin aikaa, kunnes veljesi kiukku haihtuu. 45 Kun veljesi viha on asettunut ja hän on unohtanut, mitä sinä hänelle teit, minä lähetän sinulle sanan ja haetan sinut sieltä. Miksi minun pitäisi menettää teidät molemmat yhtenä ja samana päivänä?"