Mä oon pohtinut samaa ja kävin siitä lukemassakin, että virpominen on itäsuomalainen ortodoksinen perinne, jossa muistetaan Herramme Jeesuksen ratsastusta Jerusalemiin ja virpomisoksat ovat pohjoinen versio palmunoksista. Kotilieden mukaan Suomen ortodoksinen kirkko neuvoo virpomaan näin:
”Virvon varvon vitsasella, tällä pajunoksasella Herramme Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi. Jumala sinua siunatkoon.”
Mutta ei tämäkään tarkoita, että perinne olisi kokonaan kristillinen, koska ortodoksisuus on luonteeltaan synkretistinen uskonto eli siihen on sekoittunut paikallisia kansanuskomusperinteitä.
Kotilieden mukaan noidaksi pukeutuminen on syntynyt kun karjalaisen siirtoväestö toi mukanaan virpomisperinteen, joka sekoittui länsisuomalaiseen pukeutumisperinteeseen eli tämä on tietenkin jopa antikristillistä.
Mitä olen Herralta kysellyt tästä, niin Hän on sanonut, että lasten leikit ovat lapsia varten. Mutta pitääkö niihin kannustaa, on toinen juttu.
Kotilieden juttu virpomisesta:
https://kotiliesi.fi/juhlat/virvon-varvon-loru-sanat/