Tyyntä ennen myrskyä

Valvoja: Sanna

Avatar
Sanna
Valvoja
Viestit: 1212
Liittynyt: 11 Joulu 2021, 09:40

Tyyntä ennen myrskyä

Viesti Kirjoittaja Sanna »

Tämäkin palsta hiljenee. Omerin laskenta päättyi tänään. Onko tänä vuonna valon juhla meille vai vieläkö jäämme odottamaan? Aloitin kirjoittamaan runoa, mutta se paisui sekalaiseksi kasaksi ajatuksia.


Hiljenneet on illat,
muistoissa on elämän virrat.
Katson metsän kaukaisuuteen,
valkeus pilkistää kuusien välistä.
Olisitpa se jo sinä, Herrani.

Tuuli humisee,
luonto kukkii kuin ennenkin.
Luonnon hiljaisuus puhuttaa,
kuin osa suurta näytelmää,
kaikki tietävät roolinsa.
Odotamme näytöksen väliaikaa,
kahvin tuoksu on nenässä.

Morsian odottaa kaiholla,
joko tänä kesänä lähdemme?
Saisimme pian häät osaksemme.
Näytöksen loppu tuntuu lähellä.
Emme tiedä esiripun taakse,
ken on paha palvelija?
Tiedämme vain lopun,
loppu on varsin hyvä.

Sulhanen saa morsionsa,
kärsimys on poissa.
Suuri rakkaustarina,
odotettu päätös.

Haikeus on maata kohtaan,
suru tänne jäävien vuoksi.
Ihmetys menneestä elämästä,
tekemättä jäi paljon,
sanomatta vielä enemmän.
Herralle kuitenkin riitän,
tämä tuskakin loppuu.

Se vaaleanpunainen maailma alkaa,
joka ei maassa ikinä toteutunutkaan.
Se odottaa tuolla ylhäällä,
ei kipua, eikä vaivaa.

Odotan kuin lapsi pääsyä Isän luokse.
Herrani on ollut hyvä,
olen saanut enemmän kuin ansainnut.
Ylpeys on kadonnut, omavaraisuus on poissa.
Syntisyydentunto kasvaa nöyryyden mukana,
miksi en muuttunut jo nuorena?

Kysymyslista Isälle kasvaa.
Näytetäänkö Niagaran putoukset?
Saammeko auttaa omiamme?

Aurinko laskee näkymättömiin,
tuulen humina yltyy.
Metsässä alkaa rapina,
eläimet tulevat esiin.
Paljon on, mitä emme näe.
Eläimet tietävät paikansa.
Luontokin huokaa.

Ihminen väsyy ennen maaliviivaa.
Viiva näkyy, tuntuen ettei koita.
Maallinen menettää merkityksensä.

Tunnen itsekin olevani näytelmässä.
Toisinaan epäilen näkevätkö muutkin.
Kuin sivuhenkilö, joka ei tänne kuulu.
Viallinen huonokin, mutta Herralle rakas.

Jeesus on ainoa iloni, joka kestää.
Alleviivaan Raamattuni täyteen,
jääköön oppikirjaksi tänne jääville.
Siinä on väriä enemmän kuin valkoista.
Niin kuin maailmassakin.
Tosin maailman väri on musta
Ympyrät tuppaavat sulkeutuvan.
Kaikki palaa alkuun, kukkanenkin kuihtuu.

Taivas odottaa ihmisiään.
Herra puhaltaa vielä niihin, jotka hoippuvat.
Keskeyttäneiden penkillä on ruuhkaa.
Asia jota enää odotan, siintää jossain.
Kuin aattoilta, työt on tehty.
Sanottavat on sanottu,
palstat hiljenevät,
Odotus vie ajatukset.

Josko tänään? Josko tänä vuonna?
Vanhurskaat odottaa,
kello käy.
Näytösaika on kulunut koho kohtaan,
ihmiset ei silti näe.
Askareet jatkuvat.
Pimeys lisääntyy,
odotus on suuri.

Tule pian, Rakas Jeesus,
me odotamme.



Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään.
2. Timoteuskirje 4:7-8




Laitoin aiemmin palstalle kuvan siitä että ison pihakiven päällä kasvoi orvokki vuodesta toiseen vailla multaa. Viime kesänä se hävisi. Tänä vuonna se on tullut takaisin kiven viereen. Se on löytänyt kumppanin seurakseen. Menin ottamaan äsken siitä kuvaa, mutta toinen ikäänkuin nukkui. Tiedän että kaikki luonnossa tapahtuva ei ole Herrasta mutta itken silti. Sitä että mieheni nukkuu vielä ja siitä onnesta ja ilosta että olen uskaltanut hänelle jakaa sanaa, eikä hän laita enää vastaan. Ehkä hänkin herää.
(Piha on siis "ruopattu" puolentoista metrin syvyydestä, eli kaikki istuttamattomat kasvit mitkä kasvaa ovat tulleet tuulen mukana)


IMG-20220612-WA0004.jpg
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.

Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
Kulkija
Viestit: 187
Liittynyt: 27 Joulu 2020, 09:57

Re: Tyyntä ennen myrskyä

Viesti Kirjoittaja Kulkija »

❤️ Runossa oli ällistyttävän paljon omia, salaisiksi luulemiani ajatuksia ja tuntoja. Kiitos, se oli vahvistusta. Näin me tarvitsemme toinen toistamme. On kuluttavaa, kun ympärillä olevat jakavat toisenlaiset tärkeysjärjestykset, tunnen jatkuvasti olevani toisenlainen, outo, vastavirtaan kauhova, mutta että en sitten todella olekaan ainoa, tämä tuntuu tänään ihmeeltä😍

Olen viimepäivinä saanut-niin koen, viipyä rukouksessa pitempään asioiden puolesta, kyyneleitten kanssa omien asioiden lisäksi läheiset ja kaukaiset ihmisetkin mielessä. Tänään ruokapöydässä ohimennen sanoin, kun tuli sota puheeksi, että muistattehan sitten aina, että vaikka mitä tapahtuu, Jeesus on tie totuus ja elämä.. Nuoreni siihen heti nyökkäili, kyllä, kyllä.. 😍 Taivaan Isän tekoa. Abba, Isä, tekee valtavia asioita!

Siunausta Rosita! Siunausta teille kaikille palstalla. Luen mielenkiinnolla kirjoitetut viestit aina vaikken aina ehdi vastaamaan, niin monen ajatukset virkistävät mieltä. Kiitollinen teistä! Kahveja odotellen☕
Kulkija
Viestit: 187
Liittynyt: 27 Joulu 2020, 09:57

Re: Tyyntä ennen myrskyä

Viesti Kirjoittaja Kulkija »

Vielä palaan, ihan erityisesti "miksi en muuttunut jo nuorena" on ollut viimeaikoina rukoillessa katumuksen aiheena. Hyvin hitaasti olen kypsynyt uskon tiellä, monenlaista tyhmyyttä olen tehnyt ja ylpeys aina riesana. Isällä on ollut onneksi aikaa odottaa kypsymistä. Onneksi hän ei kutsumistaan kadu❤️
Avatar
Tuija
Viestit: 2787
Liittynyt: 31 Maalis 2022, 14:43
Viesti:

Re: Tyyntä ennen myrskyä

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Kiitos Rosita taas ihanasta mietiskelystäsi ja siitä että toit ja jaoit sen meille. Niin kuin kulkijakin jo mainitsi, niin nuo ajatukset ovat niin tuttuja. Me Jumalan lapsina taaperramme ja kyselemme "Isältä kuin pienet lapset ja niitähän me olemmekin Hänen edessä. Olemme pieniä kyselyikäisiä.
💏💑👪👫💖💖💖
Hep.4:16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Avatar
Sanna
Valvoja
Viestit: 1212
Liittynyt: 11 Joulu 2021, 09:40

Re: Tyyntä ennen myrskyä

Viesti Kirjoittaja Sanna »

Kiitos Kulkija ja Tuija 🥰 🥰 Siunausta sinnekkin ja kaikille ja Herran työn todistamista jatkossakin😊

Niihän se menee, Herralle riittää että kadonnut lammas palaa viime metreilläkin. Ihminen toisaalta suotta suree "menetettyä" taivalta. Omalta kohdalta voinen yrittää ajatella, että eletty elämä on tehnyt palavammaksi uskovaksi, kuin jos olisin ilman mokailua tullut jo nuorena uskoon. Ei ehkä olisi tämän hetkisiä kokemuksia. Pohjalta pelastuneena ja enemmän anteeksi saaneena on usein kiitollisuus ja todistaminenkin palavampaa. Ehkä siinä voi sinullekkin olla ajatusta 😊

Parasta tosiaan nähdä lapsissaan "työn tulos". Nykyaika on niin kaukana uskon asioista että ihanaa että saa todistaa sitä että lapset ottavat Herran Isäkseen 😍
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.

Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
Vastaa Viestiin