Erämaa

Valvoja: Sanna

Avatar
Sanna
Valvoja
Viestit: 1213
Liittynyt: 11 Joulu 2021, 09:40

Erämaa

Viesti Kirjoittaja Sanna »

Haluamme sitä tai emme niin se koittaa meistä kaikille. Tiedämme sen koittavan, mutta sen kohdatessa emme välttämättä ymmärrä sen olevan päällä.
Siinä kysytään uskon lujuutta, kun taivas hiljenee ja tuntuu että rukouksiin ei vastata. Olenko mokannut? Onko minut hyljätty?

Uutena uskovana, heikkona olemisessa on usein se etu, että Herra on meissä heikoissa väkevä. Mutta heikoksi voi sortua erämaa ajassakin. Meitä kaikkia testataan ja koetellaan. Ei avata ovia mihin hakkaamme ja kun taivas hiljenee ainakin niiden pyyntöjen osalta, mihin haluaisimme vastauksen niin tuntuu että olemme omillamme.

Kuin sellainen valkoinen suuri tyhjyys. Kuin suoraan painajaisesta suuri talo, missä on vain valkoisia käytäviä ja mikään ovi ei aukene. Olen lapsesta asti nähnyt samaa toistuvaa painajaista jossa astun rappusissa harhaan. Herään joka kerta samaan putoamisen tunteeseen. Tälle taitaa olla kyllä joku nimikin ja painajainen saattaa johtua motorisiin syihin liittyvästä taustasta, mutta merkittävää lienee se, että en muista parin vuoden sisään enää tuota nähneeni. Ehkä sattumaa tai ehkä siitä syystä, että on nykyään lähempänä Herraa. Oli putoamisemme sitten fyysistä, henkistä tai uskonnollista niin selvää on se, että sitä ei kukaan haluaisi kokea eikä varsinkaan kokea uudestaan.

Näissä hetkissä on hyvä turvautua siihen tietoon, että rukouksemme kyllä kuullaan vaikka niihin ei vastata. Ei vastata meidän toivomassamme ajassa eikä edes välttämättä meidän toivomallamme tavalla.

Syvässä erämaa ajassa on luotettava siihen, että olemme Jumalan omia lapsia. Jeesus on verellään maksanut meistä kovan hinnan. Meitä ei hylätä koskaan, vaikka pitkä hiljaisuus saattaa antaakin meille tunteen tästä. Pitkän linjan uskovalle saattaa olla kova pala katsoa, kun toinen uudempi uskossaan saa näkyjä ja vahvistuksia. Miksi ei minulle anneta vaikka olen palvellut pidempään?

En luonnollisestikaan ihmisenä ole tähän kykeneväinen vastaamaan, mutta uskoisin että erämaa ajat ovat silti meille hyväksi. Lapsistakaan ei välttämättä kasva nöyriä ihmisiä, jos he saavat aina kaiken ja valmiiksi katetulle lautaselle.

Erämaa ajat saavat meidät etsimään kovemmin Herraa ja turvautumaan Häneen tiukemmin. Niin kauan, kun me pärjäämme omin voimin me emme tarvitse Herraa. Jos me emme käy erämaa aikaa läpi, ei meillä ole kokemusta opettaa ketään vastaavassa tilanteessa.

Herra ei ketään hylkää, ei edes pahinta syntiin langennutta ihmistä, niin kuin vertaus lammaspaimenesta meille opettaa. Erämaa ajassa saattaa helpottaa turvautua myös siihen tunteeseen kun tulimme uskoon. Kun vastaus ja armo tuli. Kun ovet aukeni ja valo tuli elämään ja meistä tuntui voittamattomilta sillä hetkellä.

Tai korjaan, kun meille annettiin mahdollisuus tulla uskoon kuten Luther katekismuksessaan muotoilee:
Minä ”uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä Hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut Evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla Hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa.”
Me emme ole mitään ilman Jumalaa, me emme pysty mihinkään uskossa ilman Jumalaa ja me emme saa kunniaa mistään mikä Jumalalta on tullut. Olemme Jumalan lapsia ja väittäisin että uskossaan parhaiten pysyy olemalla niin sanotusti polvillaan Herran edessä. Enkä tarkoita islamin uskoista kontaamista, vaan hengellistä polvillaan oloa.

Jumala tietää tulevat tiemme ja tarkoituksemme. Nöyryys on meidän asumme ja sillä pärjäämme. Sillä olisi pärjätty jo paratiisissa, kun oltaisiin pysytty nöyränä Jumalalle eikä omin voimin lähdetty koettamaan onneamme.

Kiitos on pieni sana, mutta sen kuuluisi raikua huuliltamme silloinkin kun olemme pohjalla. Kiittää jolaisesta päivästä. Kun meille ei vastata, kun rukouksiamme ei tunnuta kuulevan ja silloinkin kun meitä koetellaan. Olla nöyränä Jumalan edessä. Kiitos Jumalani, että saan turvata Sinuun. Kiitos Jumalani että saan rakastaa vaikka en saisikaan siitä vastinetta, kiitos että saan ylistää Nimeäsi vaikka et minulle vastaisikaan, kiitos Jeesus Kristus, että minunkin puolestani vuodatit veresi maahan, kiitos Jeesus että Sinun ristintyön ansiosta minä saan luottaa rakkauteesi ja armoosi joita en teoillani voisi ikinä ansaita. Kiitos että saan uskoa ja minut on kutsuttu uskomaan.


Polish_20220413_194717825.png
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.

Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
Avatar
Tuija
Viestit: 2790
Liittynyt: 31 Maalis 2022, 14:43
Viesti:

Re: Erämaa

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Shalom Rosita.
Kyllä. Erämaa vaihe koittaa meille kaikille ja se on tärkeä vaihe vaikka monasti tuntuu todella tylsälle.
Silloin opettelemme käytänössä mitä Jumala on meille opettanut, siinä vaiheessa kun saamme Häneltä jotain uutta. Se on aina ihana vaihe.
Mutta emme saa väheksyä itseämme ja tekemistämme vaikka se tuntuisi kuinka vähäpätöiseltä. Ei Jumala meitä niin mittaa. Olen oppinut että vaikka olisi kuinka mahtava julistaja tai evankelista, saattaa Hän lopulta olla vähäpätöisempi kuin se pieni harmaa hiirulainen siellä taustajoukoissa, josta tuntuu ettei häntä huomata. Jumala saattaa nähdä sen pienimmän työn paljon suurempana ja tärkeämpänä kuin näiden jotka työntävät itseään joka paikkaan. Meille kaikkille on Jumala suunnitellut meidän omat tehtävät ja siksi emme saa verrata koskaa itseämme siihen mitä muut tekevät. Olemme tärkeät juuri siinä Jumalan asettamalla paikalla. Olet rakas sisko ja saat iloita paikastasi Jumalan vierellä, siinä mihin Hän on sinut asettanut.
Kiitos Jeesus tästä rakkaasta siskosta.
💛👑💛
Hep.4:16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Avatar
Tuija
Viestit: 2790
Liittynyt: 31 Maalis 2022, 14:43
Viesti:

Re: Erämaa

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Ps. Opetellaan tukemaan rakkaudella toinen toistamme, ettei kenenkään tarvitse tuntea että on jäänyt yksin.
Hep.4:16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Avatar
Sanna
Valvoja
Viestit: 1213
Liittynyt: 11 Joulu 2021, 09:40

Re: Erämaa

Viesti Kirjoittaja Sanna »

Olen oppinut että vaikka olisi kuinka mahtava julistaja tai evankelista, saattaa Hän lopulta olla vähäpätöisempi kuin se pieni harmaa hiirulainen siellä taustajoukoissa, josta tuntuu ettei häntä huomata. Jumala saattaa nähdä sen pienimmän työn paljon suurempana ja tärkeämpänä kuin näiden jotka työntävät itseään joka paikkaan.
Juu tässä asiassa lienee jokaisella uskovalla opettelua. Mieli ei aina ymmärrä Herran tarkoitusperiä niin kuin Raamatussakin Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan ja valitteli Jeesukselle, että Maria ei tee mitään. Mutta vain yksihän on tarpeen. Maria oli valinnut hyvän osan ja se on pysyä Jeesuksen rinnalla. Muuta ei vaadita.

Kiitos ajatuksistasi ja kiitos Jeesukselle
sinustakin 🙏
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.

Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
Avatar
Tuija
Viestit: 2790
Liittynyt: 31 Maalis 2022, 14:43
Viesti:

Re: Erämaa

Viesti Kirjoittaja Tuija »

4
Esimerkki meille kristityille
Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi
heille: "Ymmärrättekö te, mitä teille tein? Te puhuttelette minua opettajaksi ja
herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen. Jos nyt minä, teidän herranne ja
opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Minä
annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille. Totisesti, totisesti:
ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. Kun te
tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat (Joh. 13:13-17)
Hep.4:16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Kulkija
Viestit: 187
Liittynyt: 27 Joulu 2020, 09:57

Re: Erämaa

Viesti Kirjoittaja Kulkija »

Tämä on niin totta, erämaassa Isä kutsuu lapsensa kulkemaan aivan lähelleen.
Vastaa Viestiin