VEIKKAUS

Keskustele eskatologisista asioista
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4651
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Amen, Samuli. Ole siunattu kun huomasit jakaa tämän profetian!
Salome1972

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja Salome1972 »

Olen samaa mieltä kanssanne ja oma kiteytykseni on, että odotan joka hetki ja toivon, että Jeesus tulisi NYT. Mieleni ei järky, vaikkei se tapahtunutkaan äsken. Profetiat Jeesuksen paluusta saavat minut teidän laillanne innostumaan ja rohkaisevat valvomaan. Herra tietää milloin tulee, minun tehtäväni on valvoa ja odottaa, vaatteet valmiina ja kaunistettuna. Uskon "VainYksinJeesus" kanssasi samalla tavalla, että ellei Herra tule pian, joudumme vainottaviksi. Tuli mitä tuli, uskollinen aion olla, Herran armosta. - Oikein tuntuu hyvältä olla HÖRHÖ ja HIHHULI! :D
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4651
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Olen sitä mieltä että ihmisillä, jotka eivät odota Jeesusta, tai välttelevät Hänen tulemuksena pikaista toivomista, on oltava ketunhäntä kainalossa.

Ajatellaas asiaa niin että et voi tietää ihanampaa tai parempaa elämäsi Rakkaimman olennon kohtaamista ja muuttamista ikuisesti koko universumin ihanimpaan paikkaan, jossa ei koskaan ole enää murheita eikä huolia.... hmm...!!! ....sitten sanot ettei vielä?????!!!!!! Uskomaton vastaus.
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4651
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Itseasiassa, en haluaisi olla noin jyrkkä spekuloimaan mutta kun panet nuo kaksi esittämääni vaihtoehtoa ns. toivomuslistalla, niin mikä pääsee etusjalle? Sekö että haluat vielä jäädä tänne joksikin aikaa vai Rakkaimman Jeesuksen luo HETI JA NYT?
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4651
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Ja vielä haluan yhtä asiaa ikäänkuin teroittaa, nimittäin jos jostain syystä joku vaan uskoo ettei tempausta tule, niin miksi ei kuitenkin toivoisi sen tulevan, kuin sen sijaan väittää ja inttää, ettei sellaista tule. Siinä on juuri tämä ristiriita mistä puhuin. Halu päästä heti Jeesuksen luo, vaikka usko ei riitäkään. Sen ilmaisee aidon haluamisen kautta sanoilla, "voi jospa sellainen tulisi". Eiks vaan?
sisar

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja sisar »

-jarmo- kirjoitti:Itseasiassa, en haluaisi olla noin jyrkkä spekuloimaan mutta kun panet nuo kaksi esittämääni vaihtoehtoa ns. toivomuslistalla, niin mikä pääsee etusjalle? Sekö että haluat vielä jäädä tänne joksikin aikaa vai Rakkaimman Jeesuksen luo HETI JA NYT?
Minä en ainakaan haluaisi olla täällä enää hetkeäkään, mikään "maallinen" asia tms. ei saisi minua haluamaan olla täällä, jos vain pääsisin Herrani luo. Tule pian Herra Jeesus! Välillä tuntuu, ettei millään jaksaisi odottaa. TULE PIAN!
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4651
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Niinpä! Tässä se just "sisar" nimimerkin sanoilla tuli varsin selväksi. Ei mikään mahti eikä ajatusrakennelma pääse sen toiveen ohi:

TULE HERRA JEESUS!
Minäkin haluan kaikesta spekulaatiosta huolimatta heti luoksesi Taivaan kotiin, heti ja nyt sinne missä vallitsee täydellisyys, luottamus, totuus ja suurin Rakkaus, minkä kukaan voi ymmärtää. En minä siitä onnesta halua jäädä sekunnin sadasosaksikaan vaille.

Sen sijaan jalat maassa me odotamme ja pää pilvissä. Kyllä jokaisen täytyy velvoitteensa hoitaa, vaikka joka hetki odottaakin sitä hetkeä.
näkymätön ninni

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Aamen Sisar ja Jarmo ja te kaikki muut!
Pigeon
Viestit: 891
Liittynyt: 18 Syys 2016, 10:37

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja Pigeon »

Ihana nähdä ja aistia se vahva Usko, mikä täällä huokuu. Minulla on vielä toinen jalka maallisissa asioissa. Olen sen verran nuori uskossani, että häälyn jossain siellä rajoilla. Ei se johdu siitä, ettenkö uskoisi tempaukseen. Uskon. Uskon sen olevan todella lähellä! Haluan ehdottomasti olla mukana, hirvittää ajatuskin, että jäisin pois. Uskon, että vainot tulee. Mutta lapseni. Mitä, jos toinen jää. Kuka hänestä huolehtii. Hirvittää ajatuskin. Siitä huolimatta yhdyn teihin. Tule Herra Jeesus! Vahvista meitä uskossamme!
näkymätön ninni

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Rakas Pigeon!

Jarmo sanoi hyvin tuossa ylempänä jalat maassa, mutta pää pilvissä.

Me joudumme jatkuvasti tekemisiin näiden maallisten asioiden kanssa, niin kauan kuin täällä olemme. Mutta emme kuitenkaan ole sydämessämme kiinni niissä. Sydän on kiinni Jeesuksessa. Ja ne kaikki rukoukset lastemme puolesta, eivät ne ole hukkaan menneet. Kyllä Herra tietää, kuulee ja näkee kaiken. Tähän me saamme uskoa!
Pigeon
Viestit: 891
Liittynyt: 18 Syys 2016, 10:37

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja Pigeon »

Kiitos Näkymätön ninni!
Tässä se minun maallisuuteni juuri näkyy :roll:
näkymätön ninni

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Voi älä ollenkaan ajattele, ettenkö minäkin olisi hetkittäin/useinkin huolissani lasteni tai läheisteni puolesta. Useinkin huomaan ajatusteni olevan huolta täynnä.

Mutta aina kun älyän kääntyä huolineni Herran Jeesuksen puoleen, tulee merkillinen rauha ja varmuus sydämeen, että asiat ovat kuitenkin Hänen hallussaan.
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4651
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Mä kerron sulle tämän Pigeon, kun olet ilman muuta huolissas lapsistas. Pitääkin olla niin, niinhän se tietysti menee. Mutta katsos:

Mulla on kaks lasta, tyttyöjä, joista molemmat otti lopulta aikuiskasteen, toinen vuonna 2003 ja toinen 2006. Tämä oli minun rukousvastaukseni. Olen nuoresta pojasta asti rukoillut että kun saan josksu lapsia, niin haluan voida tuoda ne sinun jalkojesi juureen. Elikkä molemmat ovat siis Jumalan omia ja rukousvastauksena ottaneet merkiksi kasteen.
Kuitenkin erällä lastenleirillä ennen tätä tapahtumaa, minä näin kun ohjaajat olivat tehneet hieman kyseenalaisen ja lasten rajoja järkyttävän testin. He olivat menneet pallokentälle ja toiseen maaliin oli laitettu leluja ja karkkia, toiseen ei mitään. Sitten nämä alkoivat kutsua lapsia maaleihinsa, toiset lupasivat kaikkea maallista hyvää ja toisessa maalissa luvattiin vainn halauksia, hellyyttä ja rakkautta.
No oli aika selvää että pienemmät lapset eivät tajunneet tuota jujua, koska nuoret leiriohjaajat eivät osanneet ottaa huomioon että tämä leikki on jo arvelluttava. He ajattelivat että se olisi jotenkin opettavainen.
No minun vanhempi tytär tajusi asian heti ja meni sinne halausmaaliin mutta nuorempi poloinen ei tajunnut, vaan hän meni sinne väärään maaliin, jossa ei sitten ollutkaan karkkia, vaan pelkkiä paperisilppua, eikä lelutkaan olleet kuin tyhjiä laatikoita. Pelkkää valhetta!
No siitä tuli mun nuoremmalle tytölle iso itku. Hänen tupaohjaajakin pyysi minua lohduttamaan häntä kun ei meinannut enää uni tulla. Se ei ollut siis kiva ja harkittu leikki. MUTTA OLI SILTI JUMALAN TARKOITUKSENMUKAINEN TEKO. Se oli vahva vaikuttaja.

Tämän tapahtman jälkeen asia on minua jäänyt mietityttämään paljon, koska näen kuinka viisas minun vanhempi tytär on ja kuinka näen itseni nuorena tuossa nuoremmassa, hölmönä ja ajattelemattomana, jota maailma saattaa viedä, vaikka sukonratkaisu onkin tehty.

No sitten kun molemmat olivat kuitenkin tehneet sen ratkaisun ja minä olin onnesta soikeena kun nuorempi tuli sanomaan että hän haluaa nyt kasteelle. Minä itkeä tihrustin ja olin mykkänä kiitollisuudesta, koska se tapahtui juuri sinä kesänä kun vaimoni aikoi ottaa minusta eron. Silloin mietin että sain rukousvastauksena tämän onnen ja saan lähteä taivaskotiin molempien lasten kanssa.
Odotin palavasti syksyllä 2006 ylösottoa, joka ei sitten tullutkaan, jonka jälkeen perustin tämän http://www.pelastussanoma.fi sivuston.

Sitten kului vuosia ja nuorempi oli jo asunut luonani jo pari vuotta ja oli tullut jo siihen ikään että yläasten yhdeksäs luokka oli jo käsillä ja vanhempi tyttö oli jo täysikäinen ja mennyt opiskelujen takia asumaan omaan asuntoonsa.
Vanhempi tytär kuuntei aina tarkkaan minua kun puhuin hänelle uskonasioista ja hänelle Jeesus oli kaikki kaikessa ihan kuin minullekin. Mutta nuoprempaa tytärtä maailman asiat veivät ja häntä ei kiinnostanut niinkään enää, muuta kuin ajoittain.

Tässä alkoi tapahtua se mistä oli siellä Kallioniemen leirikeskuksessa selkeästi minulle profetoitu julman leikin varjolla. Minulle alkoi kasvaa kova huoli ja aloin rukoilla intensiivisesti nuoremman tyttären puolesta. Tätä rukousta jatkui varmaan 1-2 vuotta...

Julistin pelastussanomaa intensiivisesti ja minulle alusta asti näytettiin tämä pelastussanoma valtavan suurena lohtuna tänne jääville ja se että kaiken lisäksi, se tänne jääminen on niille ihmisille pelastuksen ehto. Ilman tänne jäämistä, he eivät voisi löytää 7-vuodessa Jeesusta, vaan siihen menisi heidän loppuelämä.

Ja sitten eräänä yönä minä näin unta, jossa sellainen oikein vanhanaikainen troolari toi isoa verkkoapajaa satamaan. Verkko oli aivan täynnä kalaa ja ilma oli kuin morsian, kaunis ja seesteinen auringonlasku oli taivaanrannassa ja meri oli aivan tyynni.
Katseeni siinä meni verkkoihin ja kaloihin siinä verkossa.... katseeni zoomattiin lähelle ja näin... SIELLÄ OLI MINUN NUOREMPI TYTÄR VERKOISSA!

Sen jälkeen olen vain enää kiittänyt Herraa Jeesusta, Mestariani, joka VARMASTI PELASTAA kunhan muistat rukoilla lapsiesi puolesta.
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4651
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Ajatelkaas vielä näin: Jos meillä on lastemme tulevaisuudesta tällainen huoli ja tuska, niin kuinka suuri se onkaan Jeesuksella, joka paremmin asiat tietää ja näkee myös meidän surumme ja huolemme. Siksi minä ainakin opin sen, että voin siirtää vastuun Herralle, koska Häneen minä vetoan.
Pigeon
Viestit: 891
Liittynyt: 18 Syys 2016, 10:37

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja Pigeon »

Kiitos. Ja sinulle Jarmo, kun toit tuon palan elämästäsi tänne. Siinä todella näkyy Johdatus ja, miten kaikella on tarkoituksensa. Ja taas kerran, miten meistä huolehditaan, kun vain ymmärrämme rukoilla asioiden puolesta. Tämä rauhoitti. Meillä on paljon ateisteja ympärillä ja he tuovat omia ajatuksia lapsillemme. Itse sain kutsun uskon tielle varmaan 6-vuotiaana, mutta kieltäydyin. Rukoilin, että minusta ei koskaan tulisi uskovaa. Se vain näytti niin pelottavalta. Tässä sitä ollaan rakkaat Hörhöt. :lol:
Avatar
Eero
Valvoja
Viestit: 4820
Liittynyt: 15 Syys 2016, 22:51
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja Eero »

Olen samaa mieltä, Morsiamen ylösottoa tulee tarkata koko ajan ja olla valmiina koko ajan. Olen tietoisesti alkanut jättää pois netin palstoja "lukupiiristäni", joissa ennustetaan päivämääriä tai välitöntä tuhoa. Tällaiset menevät mielestäni siihen korvasyyhykategoriaan, aina yhtä päivää odotetaan ja sitten petytään. Yksikin palsta muistaa aina mainita "ei voi tietää tapahtuuko juuri nyt mitään", mutta muuten julistaa tuhon (sic) olevan aina edessä. Tietenkin jotkin ajanjaksot voivat olla otollisempia kuin toiset, mutta minulle riittää hyvin se että tiedän sen hetken olevan lähellä, oli se sitten tänään, huomenna tai vuoden päästä. Siitä huolimatta, tule Herran pian!
Jeesus, sä Herramme, sua seurata tahdomme.
Kanssamme kulje eteenpäin, yhdessä, yksittäin.

https://herrannimessa.blogspot.com
näkymätön ninni

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Aamen HerranNimessä! Samoin ajatuksin myös täällä! :)
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4651
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Tärkeintä ei oikeastaan ole se miten tarkalleen ottaen odottaa, vaan mitä odottaa ja kuinka paljon sitä odottaa, irroittamatta kuitenkaan itseään maailman velvoitteista. Elikkä mikään maailmassa ei saa mennä sen valmiuden yli.
Oletteko katsoneet elokuvan "HEAT" eli "Ajojahti" jossa Robert de Niro ja Al Pacino ovat pääosissa. Tämä DeNiron esittämä rikollinen sanoo hienon elämänohjeen, vaikka hän onkin elokuvassa se rikollinen. Hän snaoi elämänohjeenaan "mikään ei saa olla niin tärkeää elämässä, ettet voisi yhdessä hetkessä luopua siitä kaikesta ja vain kadota". Tämä oli enne sille, mitä tietysti tuleman piti. Hän joutui luopumaan saavuttamistaan rakkaistaankin sekunnin hetken miettimisen jälkeen ja paeta kun lain pitkä koura alkoi olla perässä ja kadota.

Elikkä kuten Jeesus sanoi, ei mikään saa olle ennen Häntä. Pitää olla heti valmis kun kutsu tulee! Elikkä ei meidän tarvitse etsiä päivämääriä ja seurata niitä, mutta yhtä kaikki, minä koen olevani aikainvartija, kuten oli isoisänikin ennen minua. Hän seurasi maailman tapahtumia ja katseli taivaalle kaihoten Jeesuksen luo joka päivä. Sillä autuaita ovat ne jotka odottavat.
Avatar
Eero
Valvoja
Viestit: 4820
Liittynyt: 15 Syys 2016, 22:51
Viesti:

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja Eero »

Herran siunausta sinulle Ninni! No, jos jotain pitää arvella, niin maailman tapahtumat ainakin ovat kiristymään päin. Siitä voi päätellä että jotakin on tulossa.
Jeesus, sä Herramme, sua seurata tahdomme.
Kanssamme kulje eteenpäin, yhdessä, yksittäin.

https://herrannimessa.blogspot.com
näkymätön ninni

Re: VEIKKAUS

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Aamen Jarmo! Hyvin sanottu! Hieno tuo vertaus tuohon elokuvaan!

Herran siunausta myös sinulle HerranNimessä! Ja tietysti kaikille muillekin tasapuolisesti! :D
Vastaa Viestiin