David Wilkerson
Lähetetty: 03 Heinä 2021, 22:28
Lainaus kirjan sanomasta, joka on puhutellut minua tänä vuonna.
Toivottavasti sopii, että laitan näinkin pitkän lainauksen palstalle? Tämä lainaus on osa Näky-nyt kirjan luvusta 8. Lopussa on myöskin Davidin profetia New Yorkin tapahtumista, jotka tulisivat vielä tapahtumaan. Eivät siis liity WTC-iskuihin.
Sanoma, jota uskon Jumalan tähdentävän meille katastrofeissamme
"Syvällä hengessäni kuulen Herran sanovan: "Olen siunannut sinua vauraudella enemmän kuin kaikkia muita kansoja. Kuitenkin olet vuosikausia jatkanut kultaisten ja hopeisten jumalankuviesi palvontaa. Olen sietänyt häpeämätöntä lihallisuuttasi, pilkkaasi pyhiä asioita kohtaan, viattoman veren vuodattamista ja väsymättömiä pyrkimyksiäsi raivata minut ulos omasta yhteiskunnastasi. Nyt sinun aikasi alkaa olla lopussa.
Olen lähettänyt sinulle profeettoja profeettojen perään, vartiomiehiä toisensa jälkeen. Sinua on varoitettu yhä uudestaan. Siitä huolimatta et halua avata silmiäsi nähdäksesi pahat tiesi. Nyt olen lyönyt sinua toivoen pelastavani sinut. Haluan parantaa sinun maasi, hävittää vihollisesi ja tuoda sinut takaisin siunaukseni alle. Mutta sinulla ei ole silmiä nähdä tätä."
Jos Jumala ei säästänyt muita kansoja, jotka olivat rikkoneet Häntä vastaan, miksi Hän säästäisi Yhdysvallat? Hän tuomitsee meidät aivan kuten Hän tuomitsi Sodoman, Rooman, Kreikan ja joka ainoan kulttuurin, joka on kääntänyt selkänsä Hänelle.
Huomaa, mitä Jumala puhui Hesekielin kautta: "Heittäkää pois päältänne kaikki syntinne... ja tehkää itsellenne uusi sydän ja uusi henki. Ja minkä tähden te kuolisitte, Israelin heimo? Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää." (Hes. 18:31-32)
Jos joku epäilee Jumalan kykyä tuntea tuskaa, tässä on todiste hänen myötätunnostaan. Myös Hän tuntee surua ja murhetta kuolemasta. Hän puhuu meille tuon raamatunkohdan kautta: "En tunne mielihyvää nähdessäni teidän kärsivän ja kuolevan. Siksi pyydän teitä nyt: kääntykää pois synneistänne ja astukaa elämään."
Jumala suree erityisesti niitä katastrofeja, jotka kohtaavat viattomia ihmisiä. Voit olla varma, että Jeesus on itkenyt tämän terrori-iskun uhrien vuoksi viime viikkoina. Hänen sanotaan keräävän leiliin kaikki pyhiensä kyyneleet. Uskon, että itse asiassa monet kristittyjen vuodattamat kyyneleet ovat Jumalan omia kyyneleitä, jotka Hänen Henkensä on laittanut meihin. On kuitenkin aikoja, jolloin Jumalan oikeudenmukaisuus ja vanhurskaus estävät Häntä osoittamasta sääliään ja Hän joutuu viimeisenä keinonaan saattamaan loppuun oikeudenmukaisen tuomionsa. Suurin esimerkki tästä on Hänen oman Poikansa, Jeesuksen, uhraaminen. Oikeus vaati, että koko maailman synnit laitettaisiin viattoman ihmisen päälle ja tämä tuomittaisiin kuolemaan kaikkien puolesta. Kerro minulle: kuka voisi olla viattomampi kuin Jumalan oma Poika? Siitä huolimatta Kristus antoi itsensä vapaaehtoiseksi uhriksi tarjotakseen koko ihmiskunnalle vapautuksen ja pelastuksen.
Mitä tapahtuu Amerikalle, jos sivuutamme Jumalan sanoman?
Mikä on kansakuntamme kohtalo, jos kieltäydymme Jumalan kutsusta kääntyä kokonaisvaltaisesti Hänen puoleensa? Mitä tapahtuu, jos aborttien teko jatkuu ja sikiöitä käytetään tutkimuksiin... jos yhä jatkamme Vapahtajamme nimen pyyhkimistä pois Amerikan historiasta... jos me rakennamme kaiken entistä suuremmaksi ja paremmaksi vain rikastuaksemme itse enemmän... jos luotamme asevoimiimme enemmän kun Jumalan voimaan?
Jesaja kuvailee, mitä tapahtuu kansalle, joka torjuu Jumalan ja kerskailee omalla suuruudellaan: "Jumalattomuus palaa tulena... niin että se savuna tupruaa ilmaan. Herran Sebaotin vihasta maa syttyy palamaan, ja kansa on kuin tulen syötävänä; toinen ei sääli toistansa. Ahmivat oikealta, mutta on yhä nälkä... jokainen syö oman käsivartensa lihaa." (Jes. 9: 17-19)
Ahnaasti nielevä tuli kohoaa taivaisiin saakka. Pimeys peittää maan. Talouteen osuu järkyttävä isku. Kansan ja kansanryhmien, naapurustojen ja perheiden keskuudessa on eripuraisuutta. Ihmiset huolehtivat vain itsestään taistellessaan epätoivoisesti selviytymisestään. Ja voi sinua, jos rohkenet mennä liian lähelle heitä.
Sain yhdeksän vuotta sitten profeetallisen sanoman, jonka toin julki Times Square -seurakunnassa 7. syyskuuta 1992. Tahdon kertoa sen nyt sinulle:
"Tämän varoituksen ei ole tarkoitus pelästyttää sinua. Sen on tarkoitus ainoastaan saada sinut tuomaan tämä asia Herran eteen rukouksessa. Uskon Jumalan näyttäneen minulle seuraavaa:
New Yorkin ylle lankeaa kolmenkymmenen päivän rangaistus tavalla, jollaista maailma ei ole vielä koskaan ennen nähnyt. Jumala panee muurit sortumaan. Kaupungissa esiintyy käsittämätöntä väkivaltaa ja ryöstelyä. Väkivalta on niin raakaa, että se järkyttää koko maailmaa. Katujamme ei tuolloin miehitä vain kansalliskaarti vaan myös nostoväki.
Ympäri kaupunkia riehuu samanaikaisesti tuhat tulipaloa. Los Angelesin tulipalot rajoittuivat vain muutamaan kaupunginosaan, mutta New York on liekeissä joka puolelta. Times Square roihuaa, ja liekit kohoavat taivaaseen ja näkyvät kilometrien päähän. Paloautot eivät kykene suoriutumaan kaikesta.
Juna- ja bussiliikenne joudutaan pysäyttämään. Syntyy miljardien dollarien menetykset. Näytökset Broadwayllä lakkautetaan. Liike-elämä pakenee kaupungista kuin tyrehtymätön verenvuoto. Tällaisten asioiden voidaan odottaa tapahtuvan jossakin kolmannen maailman valtiossa mutta ei Yhdysvaltain kaltaisessa sivistyneessä maassa. Melko pian tämän jälkeen New York ajautuu täydelliseen vararikkoon. Kaupunkien kuningatar syöstään alas tomuun, ja siitä tulee köyhyyden tyyssija.
Kysyt ehkä, milloin tämä kaikki tapahtuu. Voin vastata ainoastaan, että uskon olevani vielä täällä, kun se tapahtuu. Ja kun se aika koittaa, ei Jumalan kansan tarvitse antaa sijaa pakokauhulle tai pelolle."
Seurakuntamme toimistoon on tulvinut puhelinsoittoja ja viestejä, joissa on kysytty: "Oliko syyskuun 11. päivän terrori-isku se katastrofi, jonka vuonna 1992 ennustit tulevaksi?" Ei, ei suinkaan. Se, mitä näin tulevan, on vielä paljon rajumpaa. Totisesti, jos Yhdysvallat kieltäytyy ottamasta vastaan Jumalan kutsua palata luokseen, meitä kohtaa sama tuomio, joka kohtasi Israelia. Eikä tämä tapahdu vain New Yorkille vaan kaikille seuduille tässä maassa. Edes ydinalueita ei säästetä. Kansakunnan talous romahtaa, ja väkivalta purkautuu esiin. Tulipalot syövät kaupunkejamme, ja panssarivaunut vyöryvät pitkin katuja.
Ehkä ihmettelet, kuten minäkin olen ihmetellyt, voidaanko tältä mitenkään välttyä. Kyllä varmasti. Uskon, että meille annetaan armonaikaa, jos presidenttimme osoittautuu joosiaksi. Muistat varmaan Joosian, kuninkaan, joka etsi Herraa kaikesta sydämestään. Meidän tulisi kaikkien rukoilla, että Jumala antaisi presidentillemme saman hengen, joka Joosialla oli, niin että hän vapisisi Jumalan sanan edessä. Herra puhui Joosialle näin: "Katso, minä annan tätä paikkaa ja sen asukkaita kohdata onnettomuuden... sillä he ovat hyljänneet minut ja polttaneet uhreja muille jumalille... Mutta Juudan kuninkaalle, joka on lähettänyt teidät kysymään neuvoa Herralta, sanokaa näin: ...Koska sinun sydämesi on pehminnyt ja sinä olet nöyrtynyt Herran edessä kuullessasi, mitä minä olen puhunut tätä paikkaa ja sen asukkaita vastaan, että he tulevat kauhistukseksi ja kiroussanaksi... niin minäkin olen kuullut sinua, sanoo Herra. Sen tähden... sinun silmäsi pääsevät näkemästä kaikkea sitä onnettomuutta, minkä minä annan kohdata tätä paikkaa." (2. Kun. 22:16-20)
Jumala sanoi kuninkaalle kaikessa yksinkertaisuudessaan: "Niin kauan kuin olet vallassa niin, että vapiset Sanani edessä ja luotat minuun, et näe tuomion tulevan. Se ei tapahdu sinun hallintokautesi aikana."
Uskon, että meidän tilaisuutemme vastata Jumalan kutsuun on ohikiitävä hetki. Meidän kaikkien tulisi rukoilla, että kansamme katuisi ja kääntyisi takaisin Herran puoleen. Mutta kaikkein kiihkeimmät rukoukset meidän tulisi lausua oman sydämemme puolesta: "Herra, älä anna minun vavista näiden katastrofien edessä, vaan sinun Sanasi edessä. Haluan kuulla sinun äänesi kaikessa tässä. Pane minut kääntymään kokonaan puoleesi."
(David Wilkerson Näky Nyt laajennettu painos)
Toivottavasti sopii, että laitan näinkin pitkän lainauksen palstalle? Tämä lainaus on osa Näky-nyt kirjan luvusta 8. Lopussa on myöskin Davidin profetia New Yorkin tapahtumista, jotka tulisivat vielä tapahtumaan. Eivät siis liity WTC-iskuihin.
Sanoma, jota uskon Jumalan tähdentävän meille katastrofeissamme
"Syvällä hengessäni kuulen Herran sanovan: "Olen siunannut sinua vauraudella enemmän kuin kaikkia muita kansoja. Kuitenkin olet vuosikausia jatkanut kultaisten ja hopeisten jumalankuviesi palvontaa. Olen sietänyt häpeämätöntä lihallisuuttasi, pilkkaasi pyhiä asioita kohtaan, viattoman veren vuodattamista ja väsymättömiä pyrkimyksiäsi raivata minut ulos omasta yhteiskunnastasi. Nyt sinun aikasi alkaa olla lopussa.
Olen lähettänyt sinulle profeettoja profeettojen perään, vartiomiehiä toisensa jälkeen. Sinua on varoitettu yhä uudestaan. Siitä huolimatta et halua avata silmiäsi nähdäksesi pahat tiesi. Nyt olen lyönyt sinua toivoen pelastavani sinut. Haluan parantaa sinun maasi, hävittää vihollisesi ja tuoda sinut takaisin siunaukseni alle. Mutta sinulla ei ole silmiä nähdä tätä."
Jos Jumala ei säästänyt muita kansoja, jotka olivat rikkoneet Häntä vastaan, miksi Hän säästäisi Yhdysvallat? Hän tuomitsee meidät aivan kuten Hän tuomitsi Sodoman, Rooman, Kreikan ja joka ainoan kulttuurin, joka on kääntänyt selkänsä Hänelle.
Huomaa, mitä Jumala puhui Hesekielin kautta: "Heittäkää pois päältänne kaikki syntinne... ja tehkää itsellenne uusi sydän ja uusi henki. Ja minkä tähden te kuolisitte, Israelin heimo? Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää." (Hes. 18:31-32)
Jos joku epäilee Jumalan kykyä tuntea tuskaa, tässä on todiste hänen myötätunnostaan. Myös Hän tuntee surua ja murhetta kuolemasta. Hän puhuu meille tuon raamatunkohdan kautta: "En tunne mielihyvää nähdessäni teidän kärsivän ja kuolevan. Siksi pyydän teitä nyt: kääntykää pois synneistänne ja astukaa elämään."
Jumala suree erityisesti niitä katastrofeja, jotka kohtaavat viattomia ihmisiä. Voit olla varma, että Jeesus on itkenyt tämän terrori-iskun uhrien vuoksi viime viikkoina. Hänen sanotaan keräävän leiliin kaikki pyhiensä kyyneleet. Uskon, että itse asiassa monet kristittyjen vuodattamat kyyneleet ovat Jumalan omia kyyneleitä, jotka Hänen Henkensä on laittanut meihin. On kuitenkin aikoja, jolloin Jumalan oikeudenmukaisuus ja vanhurskaus estävät Häntä osoittamasta sääliään ja Hän joutuu viimeisenä keinonaan saattamaan loppuun oikeudenmukaisen tuomionsa. Suurin esimerkki tästä on Hänen oman Poikansa, Jeesuksen, uhraaminen. Oikeus vaati, että koko maailman synnit laitettaisiin viattoman ihmisen päälle ja tämä tuomittaisiin kuolemaan kaikkien puolesta. Kerro minulle: kuka voisi olla viattomampi kuin Jumalan oma Poika? Siitä huolimatta Kristus antoi itsensä vapaaehtoiseksi uhriksi tarjotakseen koko ihmiskunnalle vapautuksen ja pelastuksen.
Mitä tapahtuu Amerikalle, jos sivuutamme Jumalan sanoman?
Mikä on kansakuntamme kohtalo, jos kieltäydymme Jumalan kutsusta kääntyä kokonaisvaltaisesti Hänen puoleensa? Mitä tapahtuu, jos aborttien teko jatkuu ja sikiöitä käytetään tutkimuksiin... jos yhä jatkamme Vapahtajamme nimen pyyhkimistä pois Amerikan historiasta... jos me rakennamme kaiken entistä suuremmaksi ja paremmaksi vain rikastuaksemme itse enemmän... jos luotamme asevoimiimme enemmän kun Jumalan voimaan?
Jesaja kuvailee, mitä tapahtuu kansalle, joka torjuu Jumalan ja kerskailee omalla suuruudellaan: "Jumalattomuus palaa tulena... niin että se savuna tupruaa ilmaan. Herran Sebaotin vihasta maa syttyy palamaan, ja kansa on kuin tulen syötävänä; toinen ei sääli toistansa. Ahmivat oikealta, mutta on yhä nälkä... jokainen syö oman käsivartensa lihaa." (Jes. 9: 17-19)
Ahnaasti nielevä tuli kohoaa taivaisiin saakka. Pimeys peittää maan. Talouteen osuu järkyttävä isku. Kansan ja kansanryhmien, naapurustojen ja perheiden keskuudessa on eripuraisuutta. Ihmiset huolehtivat vain itsestään taistellessaan epätoivoisesti selviytymisestään. Ja voi sinua, jos rohkenet mennä liian lähelle heitä.
Sain yhdeksän vuotta sitten profeetallisen sanoman, jonka toin julki Times Square -seurakunnassa 7. syyskuuta 1992. Tahdon kertoa sen nyt sinulle:
"Tämän varoituksen ei ole tarkoitus pelästyttää sinua. Sen on tarkoitus ainoastaan saada sinut tuomaan tämä asia Herran eteen rukouksessa. Uskon Jumalan näyttäneen minulle seuraavaa:
New Yorkin ylle lankeaa kolmenkymmenen päivän rangaistus tavalla, jollaista maailma ei ole vielä koskaan ennen nähnyt. Jumala panee muurit sortumaan. Kaupungissa esiintyy käsittämätöntä väkivaltaa ja ryöstelyä. Väkivalta on niin raakaa, että se järkyttää koko maailmaa. Katujamme ei tuolloin miehitä vain kansalliskaarti vaan myös nostoväki.
Ympäri kaupunkia riehuu samanaikaisesti tuhat tulipaloa. Los Angelesin tulipalot rajoittuivat vain muutamaan kaupunginosaan, mutta New York on liekeissä joka puolelta. Times Square roihuaa, ja liekit kohoavat taivaaseen ja näkyvät kilometrien päähän. Paloautot eivät kykene suoriutumaan kaikesta.
Juna- ja bussiliikenne joudutaan pysäyttämään. Syntyy miljardien dollarien menetykset. Näytökset Broadwayllä lakkautetaan. Liike-elämä pakenee kaupungista kuin tyrehtymätön verenvuoto. Tällaisten asioiden voidaan odottaa tapahtuvan jossakin kolmannen maailman valtiossa mutta ei Yhdysvaltain kaltaisessa sivistyneessä maassa. Melko pian tämän jälkeen New York ajautuu täydelliseen vararikkoon. Kaupunkien kuningatar syöstään alas tomuun, ja siitä tulee köyhyyden tyyssija.
Kysyt ehkä, milloin tämä kaikki tapahtuu. Voin vastata ainoastaan, että uskon olevani vielä täällä, kun se tapahtuu. Ja kun se aika koittaa, ei Jumalan kansan tarvitse antaa sijaa pakokauhulle tai pelolle."
Seurakuntamme toimistoon on tulvinut puhelinsoittoja ja viestejä, joissa on kysytty: "Oliko syyskuun 11. päivän terrori-isku se katastrofi, jonka vuonna 1992 ennustit tulevaksi?" Ei, ei suinkaan. Se, mitä näin tulevan, on vielä paljon rajumpaa. Totisesti, jos Yhdysvallat kieltäytyy ottamasta vastaan Jumalan kutsua palata luokseen, meitä kohtaa sama tuomio, joka kohtasi Israelia. Eikä tämä tapahdu vain New Yorkille vaan kaikille seuduille tässä maassa. Edes ydinalueita ei säästetä. Kansakunnan talous romahtaa, ja väkivalta purkautuu esiin. Tulipalot syövät kaupunkejamme, ja panssarivaunut vyöryvät pitkin katuja.
Ehkä ihmettelet, kuten minäkin olen ihmetellyt, voidaanko tältä mitenkään välttyä. Kyllä varmasti. Uskon, että meille annetaan armonaikaa, jos presidenttimme osoittautuu joosiaksi. Muistat varmaan Joosian, kuninkaan, joka etsi Herraa kaikesta sydämestään. Meidän tulisi kaikkien rukoilla, että Jumala antaisi presidentillemme saman hengen, joka Joosialla oli, niin että hän vapisisi Jumalan sanan edessä. Herra puhui Joosialle näin: "Katso, minä annan tätä paikkaa ja sen asukkaita kohdata onnettomuuden... sillä he ovat hyljänneet minut ja polttaneet uhreja muille jumalille... Mutta Juudan kuninkaalle, joka on lähettänyt teidät kysymään neuvoa Herralta, sanokaa näin: ...Koska sinun sydämesi on pehminnyt ja sinä olet nöyrtynyt Herran edessä kuullessasi, mitä minä olen puhunut tätä paikkaa ja sen asukkaita vastaan, että he tulevat kauhistukseksi ja kiroussanaksi... niin minäkin olen kuullut sinua, sanoo Herra. Sen tähden... sinun silmäsi pääsevät näkemästä kaikkea sitä onnettomuutta, minkä minä annan kohdata tätä paikkaa." (2. Kun. 22:16-20)
Jumala sanoi kuninkaalle kaikessa yksinkertaisuudessaan: "Niin kauan kuin olet vallassa niin, että vapiset Sanani edessä ja luotat minuun, et näe tuomion tulevan. Se ei tapahdu sinun hallintokautesi aikana."
Uskon, että meidän tilaisuutemme vastata Jumalan kutsuun on ohikiitävä hetki. Meidän kaikkien tulisi rukoilla, että kansamme katuisi ja kääntyisi takaisin Herran puoleen. Mutta kaikkein kiihkeimmät rukoukset meidän tulisi lausua oman sydämemme puolesta: "Herra, älä anna minun vavista näiden katastrofien edessä, vaan sinun Sanasi edessä. Haluan kuulla sinun äänesi kaikessa tässä. Pane minut kääntymään kokonaan puoleesi."
(David Wilkerson Näky Nyt laajennettu painos)