ja kutsui hänet ulos maailmastaan kuunjumalan palvonnan keskeltä.
Aabramista tuli Aabraham, entisen elämänsä jättänyt,
uskon varassa Jumalan lupauksiin luottava vaeltaja.
Aabrahamille syntyi Iisak, Iisakille Jaakob - pettäjä.
Kun Jaakob kohtasi Jahven, pelastajansa, hänestä tuli Israel,
lonkkaansa ontuva kaiken omavoimaisuutensa menettänyt uusi luomus,
jonka sisäistä maailmaa ei enää hallinnut pettäjä vaan Jumala.
Tällaisia uskon Isän Aabrahamin lapsia, joita hallitsee Jumala, Isra-el,
Jumala herättää jopa kuolleista kivistä, ei tarvitse olla edes Aabrahamin jälkeläinen.
Daavidiin liittyi kaikenlaista elämän myrskyissä konkurssiin päätynyttä sekakansaa.
Jaakobin suuri rakkaus oli Rakel.
Lopulta Jaakob saa Rakelin kanssa kaksi poikaa,
joista vanhempaan Jaakob oli erityisen mieltynyt.
Joosefin kateelliset veljet päättivät tappaa Joosefin.
Ja siinä tarkoituksessa Joosef heitetään syvyyden kaivoon.
Josta hänet kuitenkin pian nostetaan ylös,
ja Joosef päätyy Egyptiin orjaksi ja vankeuteen.
Kaiken tämän kautta Joosef lopulta pelasti paitsi Egyptin
myös sukunsa, Aabrahamin jälkeläiset, nälkäkuolemalta.
Mutta sitten koko Israelin kansa joutuu 400 vuotta kestävään orjuuteen Egyptissä.
Jumala pelastaa Israelin Egyptin orjuudesta Mooseksen kautta.
Israelin kansa joutuu kuitenkin vapautuksensa jälkeen pitkälle sakkokierrokselle erämaassa.
40 vuotta oli kulunut ja nyt Israel oli menossa Jordanin yli
ottamaan omaksensa Herran lupaaman maan,
kun Mooses varoittaa epäjumalista,
joista seuraisi jälleen pakkosiirtolaisuus pakanakansojen sekaan.
Mooses (Deut 4:27) kirjoitti:
Herra hajottaa teidät kansojen sekaan,
ja ainoastaan vähäinen joukko teitä on jäävä niiden pakanakansojen keskelle,
joiden tykö Herra teidät kuljettaa.
Runsaan puolen vuosituhannen kuluttua Israel (pohjoisvaltiot) viedään pakkosiirtolaisuuteen.
Reilut sata vuotta myöhemmin jäljelle jäänyt Juudakin on kuilun partaalla.
Herra varoittaa Jeremian kautta:
Parikymmentä vuotta myöhemmin Jerusalem temppeleineen tuhotaanJeremia (25:3:11) kirjoitti:
Joosian, Aamonin pojan, Juudan kuninkaan,
kolmannestatoista vuodesta alkaen tähän päivään saakka - kaksikymmentä kolme vuotta -
on Herran sana tullut minulle,
ja minä olen teille puhunut varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet.
Ja Herra on lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijansa, profeetat, varhaisesta alkaen,
mutta te ette ole kuulleet, ette kallistaneet korvaanne kuullaksenne, kun he sanoivat:
"Kääntykää itsekukin pahalta tieltänne ja pahoista teoistanne,
niin saatte asua maassa, jonka Herra on antanut teille ja teidän isillenne, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Älkää seuratko muita jumalia, älkää palvelko ja kumartako niitä älkääkä vihoittako minua kättenne töillä, etten tuottaisi teille onnettomuutta." -
"Mutta te ette kuulleet minua, sanoo Herra, ja niin te vihoititte minut kättenne töillä, omaksi onnettomuudeksenne.
Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Koska te ette ole kuulleet minun sanojani,
niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, sanoo Herra,
sanan Nebukadressarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni,
ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan.
Ja nämä minä vihin tuhon omiksi ja teen heidät kauhistukseksi,
ivan vihellykseksi ja ikuisiksi raunioiksi.
Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon,
huudon yljälle ja huudon morsiamelle,
käsikivien äänen ja lampun valon.
Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi,
ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta."
ja tähteetkin kansasta viedään pakkosiirtolsuuteen.
Daniel saa keskellä Baabelin pakkosiirtolaisuutta käsiinsä Jeremian ennustuksen 70 vuodesta,
paastoaa ja rukoilee tunnustaen omat ja kansansa synnit,
vuodattaa sydämensä Herralle kaupunkinsa, ja sen vuoren puolesta, jolla temppeli oli ollut.
Vastauksena tuohon rukoukseen, kun Daniel ei vielä ole edes lopettanut rukoustaan,
enkeli Gabriel ilmestyy hänelle ja antaa lisäinformaatiota Danielin kansan tulevaisuudesta.
Yhteensä 70 seitsemää oli säädetty Danielin kansalle.
Yksi seitsemän on vielä läpikäymättä Danielin kansan kohtaloista.
Sen aikana toteutuu "Jaakobin ahdistus".
Ja sen ahdistuksen aikana tulee Jaakobin kansan kohdalle sama Jaakobin paini,
jonka seurakuksena Jaakob aikanaan sai nimen Israel.
Silloin Pettäjästä tulee Jumalan Ruhtinas. Jaakobista tulee Israel.
Silloin maa syntyy uudesti. Silloin Jaakob syntyy uudesti.
Kaikki on toisin kun koittaa tuo tuhat vuotta kestävä
Messiaan Valtakunta täällä maan päällä.
Mutta tuo seitsemänkymmentä vuosiviikkoa viimeinen viikko mukaan lukien
on säädetty Danielin kansalle - ei seurakunnalle.
Lopun tapahtumien kulussa on osattava
erottaa toisistaan seurakunta ja Israel.
Kumpikin on uudestisyntymisen tulos.
Raamatun profetioita tarkasteltaessa on siis erotettava,
milloin puhutaan Pakanakansoista milloin Israelista milloin Seurakunnasta.
Meri tarkoittaa Raamatun kuvakielessä Pakanakansoja, Maa Israelia.
Vastaavasti Viikunapuu Israelia, muut puut Pakanakansoja.
Seurakunta (ekklesia) on näistä kahdesta ryhmästä uloskutsuttujen joukko.
Raamattu ei tunne käsitteitä hengellinen/lihallinen Israel.
Mutta kun ihminen syntyy uudesti ylhäältä Hengestä Jumalan lapseksi,
hänestä on tullut hengellinen ihminen.
Hän voi esimerkiksi ymmärtää asioita,
joita luonnollinen ihminen ei voi,
koska hengelliset asiat täytyy tutkistella hengellisesti.
Sama uudestisyntymisen ihme, joka voi tapahtua ihmisyksilössä,
tulee tapahtumaan Jaakobin kohdalla koko kansaa koskien.
Jaakobista (Pettäjä) tulee tuon ihmeen myötä Israel (Jumalan Ruhtinas).
Tällä hetkellä Jaakob on lihallinen. Se ei vielä tunne Jumalan Voimaa.
Viikunapuun ihme on jo tapahtunut, Israelin Valtio on uudestisyntynyt.
Myös kuolleitten luitten ihme on alkanut tapahtua.
Kuolleet luut ovat lähentyneet toisiansa eri puolilta ympäri maailmaa.
Ja nahkaakin on alkanut kasvaa luitten ympärille.
Mutta Henkeä tuossa syntyvässä ihmeessä ei vielä ole.
Siihen tarvitaan uudestisyntymisen ihme.
Jeesuksen kuvaamien synnytystuskien alkua (Matt 24) ei voi enää olla huomaamatta.
Jeesus puhui tuossa luvussa myös niin suuresta ahdistuksesta,
ettei sellaista vielä koskaan ole ollut eikä sitten koskaan enää tule.
Jaakob on oleva synnytystuskissa:
Jeremia jatkaa myöhemmin näin:Jeremia (4:31) kirjoitti:
Minä kuulen huudon,
niinkuin synnyttäjän tuskanhuudon, vaivan,
niinkuin ensisynnyttäjän vaivan, tytär Siionin huudon;
hän vaikeroitsee, levittää kätensä:
'Voi minua, minun sieluni menehtyy murhamiesten käsiin!'
Mutta juuri kun tuo kansa, joka synnyttää,Jeremia (30:5-9) kirjoitti:
'Pelon huudon me kuulemme: on hirmu, ei rauha!
Kysykää ja katsokaa: synnyttääkö miehenpuoli?
Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa synnyttäväisten tavalla,
ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?
Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista.
Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä.
Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot,
minä särjen ikeen sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi.
Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,
vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa,
ja Daavidia, kuningastansa, jonka minä heille herätän.
on lähestymässä synnytyskipujensa huippua, se vapautuu niistä:
Jesaja (66:7-9) kirjoitti:
Ennenkuin Siion kipuja tuntee, hän synnyttää;
ennenkuin hänelle tuskat tulevat, hän saa poikalapsen.
Kuka on sellaista kuullut, kuka senkaltaista nähnyt?
Syntyykö maa yhden päivän kivulla,
tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa?
Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa.
Minäkö avaisin kohdun sallimatta synnyttää, sanoo Herra,
tahi minäkö, joka saatan synnyttämään,
sulkisin kohdun?
Siion siis synnyttää poikalapsen.
Lihasta syntyy liha, Hengestä henki, ja nyt kansasta on syntyy kansa.
Synteihinsä kuollut Jaakob on silloin uudestisyntynyt Israeliksi.
Yhden päivän kivulla. Tuo päivä on Herran päivä, vihan ja synkeyden päivä.
Eli kun viimeinen pasuuna eli Jumalan pasuuna soi, niin silloin seurakunta temmataan.
Silloin seurakunnan armotalaouskausi päättyy.
Silloin Israelin kello heilahtaa liikkeelle, mikä merkitsee sitä,
että Danielin ennustama viimeinen vuosiviikko on alkanut.
Ja tuo vuosiviikkohan alkaa niin, että antikristus tekee liiton
Dan (9:27) kirjoitti:yhden vuosiviikon ajaksi,
ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin;
ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä
Tuohon taitekohtaan sijoittuu Ilmestyskirjan luku 12:
Johannes (Ilm 12:1-2) kirjoitti:
Ja näkyi suuri merkki taivaassa:
vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla,
ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.
Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.
Siis synnytystuskissa on vaimo, joka on vaatetettu auringolla,
eli on puettu samaan lihakudokseen kuin Jaakob.
Vaimo eli Jaakob, jonka vierellä on puoliso heijastamassa auringon valoa,
ja jonka jalkojen alla ovat Jaakobin jälkeläiset eli kaksitoista tähteä.
Yksi näistä 12 tähdestä näki aikoinaan unen:
Mooses (Gen 37:9) kirjoitti:
katso, aurinko ja kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat minua.
Ja kun Joosef kertoi sen isälleen ja veljilleen, ymmärsivät he heti,
kuka tuossa unessa on aurinko, kuka on kuu, ketkä ovat nuo kaksitoista tähteä.
Ja Joosefin isä nuhteli Joosefia ja sanoi hänelle:
Mooses (Gen 37:10) kirjoitti:
"Mikä uni se on, jonka sinä olet nähnyt?
Olisiko minun ja äitisi ja veljiesi tultava
kumartumaan sinun eteesi maahan?"
Joosef kuitenkin nousi hallitsijaksi, jota he tulivat kumartamaan.
Samoin on koko Jaakobin kohdalla tapahtuva.
Kovan ahdistuksen keskellä he tulevat Hänen eteensä, jota eivät ensin tunnistaneet.
Mutta sitten Hän on paljastava Itsensä heille, niinkuin Joosef teki.
Ja koko Jaakobin suku pelastuu Hänen kauttansa ahdistuksen ajan läpi,
samoinkuin aikanaan Joosefin kautta silloisen 7 vuotta kestäneen hädän läpi.
