”Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;”
Joka on käynyt Teneriffalla Teiden retkellä, on nähnyt sen silmänkantamattoman laajan mustan laavameren.
Minä ja elämäni olemme musta, epämuotoinen, särmikäs,
louhikkoinen, iloton ja valoton laavameri.
Hedelmäni ovat vain tuulessa heiluvat
rangoiksi kuivuneet kukattomien ja nimettömien kasvin tupsut,
muuta hedelmää minusta ei kasva.
Mutta toisinaan laavameren yllä lepää valkoinen pilvimassa,
joka jää turistibussinkin alapuolelle.
Jumala katsoo alas minua sen valkean pilven läpi. Hän on kaikkivaltias;
hän voi käskeä itsensäkin olemaan kurkistamatta pilven alle.
Hän näkee minut puhtaan valkeana, koska
hänen Poikansa Jeesuksen pilvi peittää mustat syntini.
Minä saan asua valoisan viitan sisällä turvassa pahalta ja Jumalan kadotustuomiolta.
Herra, salli minun aina käpertyä sinun valoviittasi sisään.
Jeesus lähti täältä valoisassa pilvessä ja tulee takaisin siinä samassa pilvessä.
Suuresti kiitetty olkoon laupiaan ja uskollisen nimi ikuisesti!
- laava.jpg (10.6 KiB) Katsottu 1479 kertaa
