Pelastussanoma

lauantai 21. helmikuuta 2026
SILMÄT LUOTUINA USKON ALKAJAAN


https://sinettisormus.blogspot.com/2026 ... n.html?m=0


Mietin mitä Jumalalla on mielessä, sillä tänä aamuna sain katsella Jeesuksen silmiä edessäni.. ei muuta kuin nuo silmät. Nyt ajattelin tutkia löytyykö Hänen sanassaan Jeesuksen silmistä? Enpä kyllä nyt muista?

Ne olivat lempeät silmät, niiden väriä en nähnyt, eikä ne olleet tuliset ... olen joskus ennenkin saanut katsella Hänen silmiään. Joskus on hyvä käydä Hänen silmiensä alla, olla siinä kiitoksella, mutta myös anteeksipyytävällä mielellämme. Raamatussa oli kyllä tietoa Hänen silmistään, ja tämä tuli jotenkin opettavaiseti tähän jatkoksi meitä opettamaan. Saamme olla Hänen Yliopistossaan, tutkien jokainen itseämme. Ei ole yhtäkään joka ei tältä välttyisi.

Kiitin Herraa, Jeesusta Kristusta tästä ja pyysin päivittäen myös kaikki omat syntini anteeksi, sillä kaikki me olemme syntiä tehneet. Nyt on aika puhdistautua. Tässä meille aivan oivallinen Sana Häneltä, joka meitä rakastaa.

AAAMEN



Kirje hebrealaisille

12 LUKU.
1. Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
2. silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
3. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
5. ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
6. sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".
7. Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
8. Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
9. Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?
10. Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
11. Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.
12. Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne";
13. ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.
14. Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
15. ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,
16. ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.
17. Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi.
18. Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn,
19. ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi;
20. sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön";
21. ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen peljästynyt ja vapisen";
22. vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,
23. taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,
24. ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.
25. Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista.
26. Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: "Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin".
27. Mutta tuo "vielä kerran" osoittaa, että ne, mitkä järkkyvät, koska ovat luotuja, tulevat muuttumaan, että ne, jotka eivät järky, pysyisivät.
28. Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla;
29. sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.


ASTUA SAAN ETEEN HERRAN
https://youtu.be/lN0qdsPiKj4?si=roYnpz1vSnd2N_gC

Amen
Saa jakaa ...

SILMÄT TÄYDELLISEN RAKKAUDEN
https://youtu.be/G-Ik4iihMBY?si=o6PP6aiUn1202xkn

Tuli vastaan myös tämä paikka Raamatussa:

Paavalin kirje galatalaisille
3 LUKU.
1. Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
2. Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
3. Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?
4. Niin paljonko olette turhaan kärsineet? - jos se on turhaa ollut.
5. Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta,
6. samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?
7. Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.
8. Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi".
9. Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.
10. Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee".
11. Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta".
12. Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä".
13. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" -
14. että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
15. Veljet, minä puhun ihmisten tavalla. Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä.
16. Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.
17. Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.
18. Sillä jos perintö tulisi laista, niin se ei enää tulisikaan lupauksesta. Mutta Aabrahamille Jumala on sen lahjoittanut lupauksen kautta.
19. Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.
20. Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.
21. Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.
22. Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.
23. Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
24. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
25. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.
26. Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
27. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
28. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
29. Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.

MÄ SILMÄT LUON YLÖS TAIVAASEEN
https://youtu.be/AyLR9hHfnnU?si=QyxEYq8C3FIZZxNS

1.
Mä silmät luon ylös taivaaseen
ja yhteen käteni liitän.
Sua Herra, ystävä lapsien,
nyt hartain mielin mä kiitän.

2.
Sua riemullista on ylistää,
ja mielelläni sen teenkin.
Ei sulta pieninkään unhoon jää,
vaan katsot myös vähäiseenkin.

3.
Oi kiitos lahjoista, joita suot,
niin paljon hyvyyttä riittää.
Ja aina iloa uutta luot,
en osaa kaikesta kiittää.

4.
Mä taimi olen sun tarhassas
ja varten taivasta luotu,
sun armollisehen huomahas
jo syntymästäni suotu.

5.
Mua suojaa sä, Isä armoinen,
sun Henkes voimalla vielä
ja tieni johdata taivaaseen,
iäiseen elohon siellä.

AMEN, AO, AAAMEN!
olen vahvasti sitä mieltä että tällä oli Jumalalta syvällinen opetus meille kaikille. Niin vahvasti Hän puhui tämän kautta, jakaen ....

Ensimmäinen kirje korinttilaisille 12:15-27 FINRK (Raamattu Kansalle)

Jos jalka sanoisi: ”Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen”, se ei silti olisi ruumiiseen kuulumaton. Jos korva sanoisi: ”Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen”, se ei silti olisi ruumiiseen kuulumaton. Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas ruumis olisi kokonaan korvana, missä silloin olisi hajuaisti? Nyt Jumala on kuitenkin asettanut jokaisen näistä jäsenistä ruumiiseen niin kuin on tahtonut. Jos kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten olisi ruumis? Nytpä onkin monta jäsentä mutta yksi ruumis. Silmä ei voi sanoa kädelle: ”En tarvitse sinua”, eikä pää jaloille: ”En tarvitse teitä.” Päinvastoin, ne ruumiinjäsenet, jotka näyttävät olevan heikoimpia, ovat välttämättömiä. Ne ruumiinjäsenet, jotka eivät meistä näytä kovinkaan kunniakkailta, me peitämme sitäkin kunniallisemmin. Ne, joita häpeämme, me peitämme sitäkin häveliäämmin, mutta ne, joita emme häpeä, eivät tarvitse peittämistä. Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että hän antoi vähempiarvoiselle suuremman kunnian, jotta ruumiissa ei olisi eripuraisuutta vaan jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toisistaan. Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki jäsenet sen kanssa. Jos yksi jäsen saa kunniaa, iloitsevat kaikki jäsenet sen kanssa. Te olette Kristuksen ruumis ja jokainen osaltanne hänen jäseniään.

Olipa hyvä Sana!

Raamatussa esiintyy useita kohtia, joissa puhutaan silmistä, korvista ja kuulemisesta. Ilmaisu "jolla on korvat..." on erityisen tunnettu Jeesuksen opetuksista.
Tässä keskeisimmät kohdat, joihin kysymyksesi viittaa:
"Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!" (esim. Matteus 13:9, Markus 4:9, Luukas 8:8) – Jeesus sanoo tämän usein vertauksien jälkeen korostaen, että kuulijan tulee ymmärtää opetuksen hengellinen merkitys, ei vain kuulla sanoja.
"Jolla on korvat, kuulkoon mitä Henki seurakunnille sanoo." (Ilmestyskirja 2:7, 2:11 jne.) – Kehotus hengelliseen valppauteen ja totuuden vastaanottamiseen.
"Tuo esiin sokea kansa, jolla kuitenkin on silmät, ja kuurot, joilla kuitenkin on korvat." (Jesaja 43:8) – Vanhan testamentin kohta, jossa kuvataan kansaa, joka ei ymmärrä tai ota vastaan Jumalan sanaa, vaikka fyysiset aistit toimivat.
"Silmät, jotka näkevät, ja korvat, jotka kuulevat – Herra on tehnyt ne molemmat." (Sananlaskut 20:12).

Merkitys:
Raamatullisessa kontekstissa "silmät ja korvat" viittaavat usein hengelliseen ymmärrykseen. Vaikka ihmisellä on fyysiset silmät ja korvat, hän ei välttämättä "näe" (ymmärrä) tai "kuule" (ota vastaan) Jumalan totuutta.

Tässäpä meille mietintä myssyä ... ....

Kukapa silmätikuksi tahtoo
Pirjo Silveri

Raamatun kirjoittajat osasivat havainnollistaa tai tehostaa sanomaansa kansan ymmärtämällä kielellä. Tyyliniekat hyödynsivät monipuolisesti muun muassa kaikkia aisteja. Silmiin ja korviin viittaavat muinaiset sanonnat ovat yhä ahkerassa käytössä.

Kuuleminen ja kuunteleminen ovat tärkeitä, kun kyse on sentään Sanasta. Monessa evankeliumin kertomuksessa toistuu Jeesuksen kehotus ”Jolla on korvat, se kuulkoon”.

– Ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu. Olisiko siinä myös kuuntelemisen ja puhumisen oikea suhde, kysyy pastori Reijo Ylimys kirjassaan Sattuvat sanat (WSOY 2011).

”Vaikka heillä on silmät, he eivät näe, vaikka heillä on korvat, he eivät kuule, sillä he ovat uppiniskaista kansaa”, ripittää profeetta Hesekiel.


Puhua kuuroille korville -sanonta ei ole suora sitaatti Raamatusta, mutta siinä yhdistyy ison kirjan ajatus ja yleisesti tunnettu, klassinen sananparsi. Tokaisuun saatetaan valita myös kaikua-verbi. Latinankielinen Ad surdas aures canere tarkoittaa kuuroille korville laulamista.
Varjella kuin silmäteräänsä
Pupilli vilahtaa tämän tästä arkisessa puheenparressa, tosin eri nimellä eli silmäteränä.

Varjelen posliinista perintökalleutta kuin silmäterääni, mutta huolehtimiseni kohde voi olla myös asia tai esimerkiksi ihmissuhde. Kielikuva tarkoittaa jotakin todella tärkeää, arvokasta ja rakasta.

Viidennen Mooseksen kirjan kertomuksessa Jumala löytää Jaakobin erämaasta, ja suojelee ja varjelee häntä kuin silmäteräänsä. Suomenkielisissä Raamatuissa samainen vertaus on ollut alusta alkaen.

”Varjele minua niin kuin silmäterääsi, peitä minut siipiesi suojaan”, pyytää Daavid Jumalalta rukouksessaan (Ps. 17). Isä opastaa lastaan: ”Muista ohjeeni, niin menestyt, saamiasi neuvoja varjele kuin silmäterää”. (Sananl. 7:2)

Aiemmassa käännöksessä jae kuului: ”Noudata minun käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi”.

Vanhan testamentin mukaan Jumalalla oli israelilaisiin aivan erityinen suhde. ”Joka koskee minun kansaani, se koskee minun silmäterääni.” (Sakarja 2)

Tätä kohtaa on mielellään käytetty varoituksen sanana siellä, missä juutalaisvihamielisyys on nostanut päätään.

Silmänpalvoja
Oletko joskus joutunut toisten paheksunnan tai kiusallisen kielteisen huomion kohteeksi – tai itse ottanut jonkun silmätikuksesi?

Raamatussa ei tikuista puhuta, mutta termin juuret juontavat 4. Mooseksen kirjaan, jossa annetaan ohjeita maan valloittamiseen. Nykyisen käännöksen mukaan Mooabin arojen asukkaista piti päästä eroon, koska muuten he pistäisivät piikkeinä silmiin ja okaina kylkiin. Vanhimmissa Raamatuissa puhuttiin kylkiin pistävistä keihäistä ja silmiin pistävistä orjantappuroista.

Jo vuonna 1747 Johan Wegeliuksen postillassa okaiden ja piikkien tilalla oli kuitenkin silmätikku. Suomen kansa lienee ymmärtänyt tikun paremmin kuin vanhojen Biblioitten orjantappuran.

Silmänpalvoja on niin ikään raamatullinen tyyppi, jollaisen luultavasti jokainen tuntee tai tunnistaa. Hän on sellainen hännystelijä, mielistelijä ja teeskentelijä, joka aina osaa kumartaa itselleen edulliseen suuntaan. Sellainen, joka toimii toisten mielen mukaan vain, kun otollista yleisöä on kuulemassa ja näkemässä. Sellainen, joka on tehokkaan työteliäs lähinnä silloin, kun esimies on paikalla.

Voi teitä! -huutojen säestämänä Jeesus avaa ajatusta Matteuksen evankeliumissa (Matt. 23:13–36). Paavali kehottaa pysymään kuuliaisena maallisille isännille niin kuin Kristukselle, mutta ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi (Ef. 6:5–6).

Entä milloin olet iskenyt silmäsi johonkin, siis ihastunut? Toivottavasti et yhtä rumasti ja kohtalokkaasti kuin Potifarin vaimo Raamatussa. Faaraon hoviherran ja henkivartijain päällikön puoliso syyllistyi oman aikansa työpaikka-ahdisteluun vokotellessaan Egyptiin orjaksi myytyä Joosefia kanssaan sänkyyn. (1. Moos. 39)

Suomukset putoavat silmiltä
Aika ajoin ihmiselle on hyväksi, jos suomukset putoavat silmiltä. Silloin harhaluulot ja väärät kuvitelmat karisevat, silloin oivaltaa ja näkee asioita aivan uudella tavalla.

Kuvaannollinen sanonta kiertyy kertomukseen Paavalista Damaskoksen tiellä. Jeesuksen vainoajasta hänen puolustajakseen kääntynyt Paavali näkee kirkkaan valon ja kuulee Jeesuksen äänen. Paavali sokaistuu, mutta Ananias-niminen opetuslapsi panee kädet hänen päälleen. ”Ja heti putosivat hänen silmistään ikään kuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.” (Apt 9:18)

Suomus-sana tarkoittaa eläimen suomua.

Sokea taluttaa sokeaa
”Siinä nyt sokea taluttaa sokeaa”, puuskahdan herkästi, kun hoksaan taitamattoman neuvovan toista taitamatonta tai kykenemättömän puuhastelevan jotakin sellaista, mitä hän ei kerta kaikkiaan osaa.

Tämäkin tuttu kielikuva on kotoisin Raamatusta. Jeesus arvosteli ja kutsui sokeiksi fariseuksia, jotka tahtoivat opettaa ihmisiä, mutta heidän oppinsa oli virheellistä ja väärää. ”Ja kun sokea taluttaa sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan” (Matt. 15:14).

Eiköhän tuota tuossa tullut ...