Aamu rukouksen päätteeksi pyysin Herralta, että Hän antaisi tänäänkin virtaavien lähteiden ihmeitä. Että Hänen Pyhä Henki virtaisi meidän kanssa johdattaen ja ohjaten. Ja kun sain rukoiltua, sain nähdä Jeesuksen jalat jotka matalassa virrassa kävelivät kohti ja pian seisahtuivat siihen viereeni. Virtaus vedessä oli kova mutta vettä oli vain sen verran että Hänen jalkapöytänsä kastui. Se oli suurta iloa tuottava näky. Kiitos Jeesus siitä. Koin sen tälle päivälle ja varmasti eteenpäinkin rukous vastaukseksi.
Minä johdatan teitä, kun te kuljette rukoillen” (Jer 31:9).
Jumalan johdatus toimii parhaiten kun ihminen sitä pyytää ja haluaa. Jos ihminen ei halua, Jumala antaa ihmiselle tietyn vapauden kulkea niin kuin haluaa. Jumala ei väkisin sotkeudu ihmisten elämään. Tämä oli hyvin lohduttavaa tähän päivään ja tähän hetkeen. Jeesus on aina lähellämme. Hän odottaa että me kutsumme Häntä. Annamme luvan Hänen johtaa luokkamme tässä maailmassa. Uskalla siis luottaa Häneen.
JEREMIA 31
1. "Siihen aikaan, sanoo Herra, minä olen kaikkien Israelin sukukuntien
Jumala, ja he ovat minun kansani."
2. Näin sanoo Herra: "Kansa, miekalta säästynyt, löysi erämaassa armon; minä menen saattamaan sen, Israelin, rauhaan".
3. Kaukaa ilmestyy minulle Herra: "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.
4. Minä rakennan sinut jälleen, ja sinä tulet rakennetuksi, neitsyt Israel. Sinä kaunistat itsesi jälleen käsirummuillasi ja lähdet iloitsevaisten karkeloon.
5. Sinä istutat jälleen viinitarhoja Samarian vuorille; ne, jotka istuttavat, saavat korjata hedelmätkin.
6. Sillä päivä on tuleva, jolloin vartijat huutavat Efraimin vuorella: 'Nouskaa, lähtekäämme Siioniin Herran, meidän Jumalamme, tykö'.
7. Sillä näin sanoo Herra: Riemuitkaa iloiten Jaakobista, kohottakaa riemuhuuto hänelle, joka on kansojen pää; kuuluttakaa, kiittäkää ja sanokaa: 'Auta, Herra, kansaasi, Israelin jäännöstä'.
8. Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja ynnä raskaita ja synnyttäväisiä: suurena joukkona he palajavat tänne.
9. Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.
10. Kuulkaa Herran sana, te kansat, ilmoittakaa kaukaisissa merensaarissa ja sanokaa: Hän, joka Israelin hajoitti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niinkuin paimen laumaansa.
11. Sillä Herra on lunastanut Jaakobin ja vapahtanut hänet häntä väkevämmän kädestä.
12. Ja he tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla, tulevat virtanaan Herran hyvyyden tykö, jyväin, viinin ja öljyn ääreen, karitsain ja karjan ääreen. Ja heidän sielunsa on oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, eivätkä he enää näänny.
13. Silloin neitsyt iloitsee karkelossa ja nuorukaiset ja vanhukset yhdessä. Minä muutan heidän surunsa riemuksi, annan heille lohdutuksen ja ilon heidän murheensa jälkeen.
14. Ja minä virvoitan pappien sielut lihavuuden ääressä, ja minun kansani ravitaan minun hyvyydelläni, sanoo Herra.
15. Näin sanoo Herra: Kuule, Raamasta kuuluu valitus, katkera itku: Raakel itkee lapsiansa, hän ei lohdutuksesta huoli surussaan lastensa tähden, sillä niitä ei enää ole.
16. Näin sanoo Herra: Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra, ja he palajavat vihollisen maasta.
17. Sinulla on tulevaisuuden toivo, sanoo Herra: sinun lapsesi palajavat omalle maalleen.
18. Minä olen kyllä kuullut Efraimin valittavan: 'Sinä olet kurittanut minua, olen saanut kuritusta niinkuin vikuroiva vasikka. Palauta minut, niin minä palajan; sillä sinä olet Herra, minun Jumalani.
19. Sillä käännyttyäni minä kadun, ja päästyäni ymmärrykseen minä lyön lanteeseeni. Minä häpeän, tunnen häpeätä, sillä minä kannan nuoruuteni pilkkaa.'
20. Eikö Efraim ole minun kallis poikani, minun lempilapseni? Sillä niin usein kuin minä puhunkin häntä vastaan, alati minä häntä muistan. Siksi minun sisimpäni väräjää hänen tähtensä: minun täytyy armahtaa häntä, sanoo Herra.
21. Pystytä itsellesi kivimerkkejä, aseta itsellesi tienviittoja, paina mieleesi tie, polku, jota olet kulkenut. Palaja, neitsyt Israel, palaja näihin kaupunkeihisi.
22. Kuinka kauan sinä mutkistelet sinne ja tänne, sinä luopiotytär? Sillä Herra luo maahan uutta: nainen miestä piirittää.
23. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran sanotaan Juudan maassa ja sen kaupungeissa, kun minä käännän heidän kohtalonsa, tämä sana: 'Herra siunatkoon sinua, sinä vanhurskauden asuinsija, sinä pyhä vuori'.
24. Ja Juuda kaikkine kaupunkeineen asuu siellä yhdessä, peltomiehet ja ne, jotka vaeltavat laumoineen.
25. Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen."
26. Siihen minä heräsin ja katselin, ja uneni oli minusta suloinen.
27. "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä kylvän Israelin maahan ja Juudan maahan ihmisen siementä ja karjan siementä.
28. Ja niinkuin minä olen valvonut repiäkseni ja kukistaakseni heitä, hajottaakseni ja hävittääkseni, tuottaakseni onnettomuutta, niin minä olen valvova rakentaakseni ja istuttaakseni heitä, sanoo Herra.
29. Niinä päivinä ei enää sanota: 'Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät';
30. vaan jokaisen on kuoltava oman syntivelkansa tähden. Jokaiselta ihmiseltä, joka syö raakoja rypäleitä, heltyvät hänen omat hampaansa.
31. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton;
32. en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.
33. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
34. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.
35. Näin sanoo Herra, joka on pannut auringon valaisemaan päivää, kuun ja tähdet lakiensa mukaan valaisemaan yötä, hän, joka liikuttaa meren, niin että sen aallot pauhaavat - Herra Sebaot on hänen nimensä:
36. Jos väistyvät nämä lait minun kasvojeni edestä, silloin myös lakkaavat Israelin jälkeläiset olemasta kansa minun kasvojeni edessä ainiaan.
37. Näin sanoo Herra: Jos voidaan mitata taivaat ylhäällä ja tutkia maan perustukset alhaalla, silloin vasta minä hylkään Israelin jälkeläiset kaikki, kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra.
38. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin Herran kaupunki rakennetaan jälleen Hananelin-tornista Kulmaporttiin asti.
39. Ja edelleen mittanuora kulkee suoraan Gaarebin kukkulalle ja kääntyy sitten Gooaan.
40. Ja koko laakso, ruumiineen ja tuhkineen, ja kaikki keto Kidronin puroon asti, Hevosportin kulmaan saakka itään päin, on oleva Herralle pyhitetty. Ei sitä enää ikinä hävitetä eikä kukisteta."
Hep.4:16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Tuija kirjoitti: ↑01 Maalis 2023, 09:45
Aamu rukouksen päätteeksi pyysin Herralta, että Hän antaisi tänäänkin virtaavien lähteiden ihmeitä. Että Hänen Pyhä Henki virtaisi meidän kanssa johdattaen ja ohjaten. Ja kun sain rukoiltua, sain nähdä Jeesuksen jalat jotka matalassa virrassa kävelivät kohti ja pian seisahtuivat siihen viereeni. Virtaus vedessä oli kova mutta vettä oli vain sen verran että Hänen jalkapöytänsä kastui. Se oli suurta iloa tuottava näky. Kiitos Jeesus siitä. Koin sen tälle päivälle ja varmasti eteenpäinkin rukous vastaukseksi.
Entäpä jos vesi ei ollutkaan matala, vaan Jeesus kulki vetten päällä.
Matteus 14:25-31
Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä. Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta. Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö". Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten". Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö. Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua". Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
Amen Toivo. Amen.
Tuo sama nousi myös minulle, että jos Jeesus kävelikin veden päällä?
Mutta kuvassa oleva vesi kyllä minusta näytti matalalta purolta, jossa oli hyvä virtaus. En kyllä pois sulje tuotakaan vaihtoehtoa.
Hep.4:16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Kiitos tutusta virrestä, tätä lauloin paljon parikymmentä vuotta sitten
Anteeksi, liittyyköhän edes aiheeseen, toivottavasti vähän, mutta mietin täällä nolona, kuinka vaikeaa onkaan avata suu ja kertoa uudelle tuttavalle, että olen uskossa, mainita Raamattu, Pyhä Henki, Jeesus.. näin siis ainakin omalla kohdallani. Viikonloppuna oli tällainen tilanne johon yhtäkkiä jouduin, tunsin että on pakko avata suu ja siinä oikein häpesin itseäni kun näin tällaisia puhun. Se tuntuu niin aikaan kuulumattomalta. Ihmisille täysin vieraalta. Toisaalta on suuri halu puhua ja kertoa, mutta aina sanat juuttuvat ja en saa järkevää lausetta aikaiseksi. Onko oikein sekään normi käytösmallini, että ollaan tässä taas tästä rakkaimmasta aiheesta ihan hiljaa vaan ja ajattelen, etten halua hämmentää ja olla törppö ja vaivaksi? Jos yritän ja epäonnistun, toiminko omin päin ilman johdatusta?
Rukoilen, että johdatat minua Jeesus. Anna minulle voimasi ja sanojen soljunta. Kerro minulle selkeästi, että nyt Kulkija, nyt voit avata suusi
Kulkija kirjoitti: ↑01 Maalis 2023, 22:25
Kiitos tutusta virrestä, tätä lauloin paljon parikymmentä vuotta sitten
Anteeksi, liittyyköhän edes aiheeseen, toivottavasti vähän, mutta mietin täällä nolona, kuinka vaikeaa onkaan avata suu ja kertoa uudelle tuttavalle, että olen uskossa, mainita Raamattu, Pyhä Henki, Jeesus.. näin siis ainakin omalla kohdallani. Viikonloppuna oli tällainen tilanne johon yhtäkkiä jouduin, tunsin että on pakko avata suu ja siinä oikein häpesin itseäni kun näin tällaisia puhun. Se tuntuu niin aikaan kuulumattomalta. Ihmisille täysin vieraalta. Toisaalta on suuri halu puhua ja kertoa, mutta aina sanat juuttuvat ja en saa järkevää lausetta aikaiseksi. Onko oikein sekään normi käytösmallini, että ollaan tässä taas tästä rakkaimmasta aiheesta ihan hiljaa vaan ja ajattelen, etten halua hämmentää ja olla törppö ja vaivaksi? Jos yritän ja epäonnistun, toiminko omin päin ilman johdatusta?
Rukoilen, että johdatat minua Jeesus. Anna minulle voimasi ja sanojen soljunta. Kerro minulle selkeästi, että nyt Kulkija, nyt voit avata suusi
Tiedän tuon tunteen eikä se usein helppoa olekaan. Herra voi kuitenkin tarjota avauksia. Itselläni tuotti suurta vaikeutta kertoa lapsuudenkavereille uskostani, koska kun joskus harvoin näin heitä, he saattoivat jopa pilkata uskossa olevia. Lopulta kuitenkin tilaisuus tuli, kun yksi heistä kysyi "minkä kirjan olette lukeneet viimeksi" ja vastasin omalla kohdallani totuudenmukaisesti "Matteuksen evankeliumin". Siitä sain aasinsillan kertoa uskoontulostani ja yksi näistä kavereista kiinnostui kovasti, vasten kaikkia omia odotuksiani, ja on halunnut sen jälkeen jutella uskonasioista lisääkin.
Olet oikeassa Kulkija. Se on vaikein suun aukaisu. Me tiedämme että Jeesus on tunnustettava, mutta tiedämme, että se saattaa häätää myös tutut ja ystävät elämästämme.
Toisaalta pelastus on tuossa suun aukaisussa, että riski on otettava. Mutta kyllä se siitä helpottaa.
Kuten Tuija näyssään näki. Jeesus on virtaava lähteemme. Kun rukoilemme voimia tuohon todistamiseen niin saamme sen ja useimmin vielä parhaalla hetkellä
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.
Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
Luin joskus muuten lauseen, että kuvittele olevasi Taivaan porteilla tuomiolla yhdessä ystäviesi kanssa ja kuule heidän sanovan; me olimme vuosikaudet ystäviä mutta et kertaakaan vaivautunut sanomaan kuka Jeesus on ja miten pelastuu?
Tällä useimmin raastan itseäni, vaikka tuo rohkeus tulee vain rukouksen kautta.
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.
Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
Mukava jsj ja Sanna lukea teidän ajatuksia ja kokemuksia. Mahtava, että ystäväsi jsj, on valmis juttelemaan kanssasi uskonasioista. Aivan aarre tilanne ja alkoi kyllä luontevasti. Aasinsiltoja paljon meille kaikille Ja kyllä, suun aukaisu on vaikeaa. Jäin miettimään kun kuvasin sanalla häpeä, että en häpeä Jeesusta, ainakaan toivottavasti!! Tässäkin on kyllä tarkistamisen paikka, mikähän se minulle on tärkeintä. Mutta suun aukaisemiseen liittyi suohon uppoamisen tunne, että minä en onnistu, olen huono puhumaan, minä karkoitan tämän ihmisen kauemmas ja nyt juuri minä pilaan hänen kohdallaan kaiken, mikä minä olen olemaan Kristuksen valona, kaikessa epäonnistunut?! Tämä on osaltaan varmasti vihollisen harhautusta, toivon niin kasvavani siten, että voin kiusan ohittaa ja paremmin ulos ilmaista sitä mitä Pyhä Henki sisälleni rakentanut on. meille kaikille ehtymätöntä pulppuavaa sisäistä lähdettä, joka saa meidät tietoisesti ja tiedostamatta levittämään elävää vettä kaikkialla missä liikumme. Todellakin, rukousta kulkiessa
Kulkija kirjoitti: ↑02 Maalis 2023, 20:17
Mutta suun aukaisemiseen liittyi suohon uppoamisen tunne, että minä en onnistu, olen huono puhumaan, minä karkoitan tämän ihmisen kauemmas ja nyt juuri minä pilaan hänen kohdallaan kaiken, mikä minä olen olemaan Kristuksen valona, kaikessa epäonnistunut?! Tämä on osaltaan varmasti vihollisen harhautusta, toivon niin kasvavani siten, että voin kiusan ohittaa ja paremmin ulos ilmaista sitä mitä Pyhä Henki sisälleni rakentanut on. meille kaikille ehtymätöntä pulppuavaa sisäistä lähdettä, joka saa meidät tietoisesti ja tiedostamatta levittämään elävää vettä kaikkialla missä liikumme. Todellakin, rukousta kulkiessa
Juu tiedän tuon tunteen. Itseä auttaa, kun muistaa, että Jumalasta se kaikki on kiinni ja vaikka itse puhuisi miten hölmöjä, niin Jumala voi silti käyttää juuri oikealla tavalla. Siis homma ei, onneksi, jää lopulta meistä tai meidän sanoistamme kiinni.
Johanneksen evankeliumissa on ihana kohta, jossa Jeesus paitsi vihjaa, että me pakanakansojen ihmisetkin saamme tulla Hänen luokseen, mutta myös sanoo, että hänen suorastaan jopa tulee meitä johdattaa:
10: 14
Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,
10: 15
niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.
10: 16
Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
Siksi voimme tuohon johdatukseen luottaa ja onpa sitä kyllä tullutkin kun on tarvetta ollut!
