Rauhan Minä jätän teille

Valvoja: Tuija

Sinettisormus

Rauhan Minä jätän teille

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Kuva

Rauhaa ja lepoa Kristuksessa.

Tänä aamuna herttyäni ja alettuani rukoukseen, Herran läsnäolossa ja levossa, sain nähdä edessäni, aivan siinä virelläni, valkoisen karitsan, joka lepäsi siinä kanssani.
Se oli lohduttava kuva ja ymmrsin että Hänen ominaan saamme todella olla levossa, Hänen kauttaan.

Jumalan rauha joka on kaikkea ymmärrystämme ylempi, varjelkoon sydämemme, joka päivä. Voimme herättyämme aamulla rukoilla, että Jeesus antaisi meille rauhansa. Jeesus kuulee rukouksemme, Hän vastaa pyyntömme mukaisesti. Olemme kalliisti ostettuja, olemme Jumalan silmissä kauniita, puettuna vanhurskauden vaatteeseen, olemme rikkaita Kristuksessa ja meillä on sydämessä taivaallinen ilo. Siksi meillä tulisi olla myös suuri rauha sydämessä. Jeesus itse lupaa Sanassaan.

”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” Joh. 14: 27. KR 33/38.

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, suuri joukko, jota ei yksikään voinut lukea, kaikista sukukunnista, heimoista, kansoista ja kielistä, oli seisomassa valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä… Ja yksi vanhimmista vastasi ja sanoi minulle: …Nämä ovat ne, jotka tulevat suuresta ahdistuksesta, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja valtaistuimella istuja on asuva heidän suojanaan. Ei heidän enää tule nälkä eikä jano, eikä aurinko ole sattuva heihin eikä mikään helle, sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vesien lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.” Ilm. 7:9, 13-17.
Sinettisormus

Re: Rauhan Minä jätän teille

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

1.Kun.19:11 Hän sanoi: "Mene ulos ja asetu vuorelle Herran eteen." Ja katso, Herra kulki ohitse, ja suuri ja raju myrsky, joka halkoi vuoret ja särki kalliot, kävi Herran edellä; mutta ei Herra ollut myrskyssä. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys; mutta ei Herra ollut maanjäristyksessä.
19:12 Maanjäristyksen jälkeen tuli tulta; mutta ei Herra ollut tulessa. Tulen jälkeen tuli hiljainen tuulen hyminä.
19:13 Kun Elia sen kuuli, peitti hän kasvonsa vaipallansa, meni ulos ja asettui luolan suulle. Ja katso, hänelle puhui ääni ja sanoi: "Mitä sinä täällä teet, Elia?"
Vastaa Viestiin