Sitä vaan jää suu auki monasti ihmettelemään että mitä taas tapahtui?


Mark. 13:3-13, 21-23, 33-37
Markuksen evankeliumin kohta paljastaa neljä asiaa, joihin Jeesus haluaa lähimpiensä kiinnittävän huomiota. Samalla Jeesus kuitenkin myös rohkaisee joka kohdan jälkeen. ”Blebete” - sama sana on kaikkien käskyjen takana. Se tarkoittaa: olkaa varuillanne, ottakaa huomioon, pitäkää silmällä.
Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan! (13:5), MUTTA: (Älkää pelästykö)
Pitäkää varanne! (vaikeita aikoja on tulossa) (11)MUTTA: evankeliumi on julistettava kaikille, älkää olko huolissanne, puhukaa niillä sanoilla, jotka saatte ja rukoilkaa
Pitäkää varanne! (23) MUTTA: Olen ilmoittanut tämän teille ennakkoon
Olkaa valveilla ja varokaa (33,35), sillä te ette tiedä tapahtumien aikoja.
Tiivistettynä: Pysykää siinä, mitä olen teille kertonut, älkää antako huijata itseänne. Teille ei ole luvassa helppoja aikoja, mutta hoitakaa silti rohkeasti tehtäväänne, sillä minä tiedän kaiken mitä on tulossa, nyt tekin tiedätte ja voitte varautua. Olkaa valveilla ja muistakaa, ketä palvelette, niin kaikki käy hyvin! Ette ole yksin, teille on annettu voima tehtäväänne. (Joh.15:4-7
Isojen lusikoiden talo - Svensson?
Kirjoittaja
Matti Heinonen
Tarina kertoo miehestä, joka poikkesi matkallaan taloon, jossa oli kaksi isoa huonetta, toinen pitkän käytävän oikeassa päässä ja toinen vasemmassa päässä. Mies kääntyi ensin oikealle päin käytävää ja alkoi kuulla voivotuksia ja valituksia. Hän saapui ovelle ja avasi sen.
Sisällä valtavan pöydän ääressä istui paljon ihmisiä. Pöydän keskellä oli niin ihmeellisiä herkkuja kuin vain kuvitella saattaa, ja vaikka kaikilla oli lusikka, jota he ojentelivat herkkuja kohti, he olivat kuolemaisillaan nälkään! Syynä oli se, että lusikat olivat kaksi kertaa heidän käsivarsiaan suurempia ja ne olivat kiinnitetyt heidän käsivarsiinsa. Sillä tavoin kaikki saattoivat ottaa ruokaa, mutta kukaan ei pystynyt viemään ravintoa suuhunsa. Tilanne huoneessa oli niin epätoivoinen, että mies kääntyi ja pakeni huoneesta.
Hän kulki käytävän toisessa päässä olevaan huonetta kohti ja alkoi kuulla iloisia ääniä. Hän saapui ovelle ja avasi sen.
Täälläkin istui paljon ihmisiä samanlaisen pöydän ääressä ja kaikki ihmiset kohottelivat isoa, käteensä sidottua lusikkaa. Täällä kuitenkaan kukaan ei itkenyt eikä valittanut. Kukaan ei kuollut nälkään, sillä kaikki ruokkivat toisiaan!
Jumala loi meidät elämään yhteydessä itsensä ja toinen toistemme kanssa. Tulee itkua ja vaikerrusta, jos yritämme elää tarvitsematta Jumalaa ja muita ihmisiä.
Mistä Jumalan voi löytää seurakseen? Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan ja pyytävälle annetaan, lupaa Raamattu.
Mistä niitä toisia lusikan käyttäjiä sitten löytää ? Vaikka Svenssonilta, ihan konkreettisesti joka arkipäivä ja keskiviikko-iltaisin on katettuna monipuolista hengen ravintoa pöytään.
"Kristus itse päälle maan, kaiken tuli jakamaan, kuolemallaan antoi Hän, maailmalle elämän.
Yksin emme työtä tee, toinen toistaan tarvitsee, tuomme vaihtopöydälle, lahjamme ja puutteemme." Virrestä 428
Matti Heinonen
Nääntymäisillään kuvastaa hyvin tätä aikaa. Myös seurakunta kaipaa Sanan julistustusta, joka vie nälän. Hyvä rukousaihe tämä lusikka tähän päivään. Aamen!