Muutosvoima uskossa

[Sanna]

Oletteko kiinnittäneet huomiota kuinka paljon teitä on usko muuttanut? Tietysti jos aina on ollut uskossa niin välttämättä kovin isoa eroa ei ole.

Itse olen lapsesta asti uskonut mutta viimevuosien vaikeuksien takia/johdosta olen löytänyt todellisen uskon sisälleni enkä jaksa lakata hämmästelemästä sitä muutosta mikä on tapahtunut. Siitä jossain määrin itsekkäästä, huomionhakuisesta, synnillistä elämää viettävästä ihmisestä on kuoriutunut lähes vastakohta lähtötilanteeseen. Toki matkaa on vielä monella saralla, aina ei muista varoa mitä päästää suustaan mutta useimmin nykyään havahtuu rukoilemasta tai muuten keskustelemasta Jeesuksen kanssa, kun ennen olisi vain rähissyt ja kiukutellut itsekseen. Rauha mikä on tullut sisälle ja tajuaminen että oravanpyörässä juokseminen ei kannata. Entinen materialisti ja kuoleman pelkääjä on hävinnyt. Jos joku olisi sanonut 10 vuotta sitten että olen tässä tilanteessa nyt en olisi ikinä uskonut tai pitänyt mahdollisena.

Ja siis sen verran lapsenuskoinen olen että oletan keskusteluyhteyden toimivan vain puhumalla kuin kaverille Rukoukset tietysti erikseen. Monesti olen kyllä törmännyt opetuksiin että pitäisi hirveästi ensin rukoilla ja pyytää syntejä anteeksi ennen kuin "saa" puhua muista asioista.

Voi kun voisi saada jokaisen maapallon ihmisen uskomaan Jeesukseen.

Miten teillä muilla? Tuleeko arjessa ihmetyksen aiheita vielä?

[Eero]

Kiitos Rosita kun toit tän aiheen esille, tuossa on hyvin kuvattuna se mitä usko tekee ihmisille, se muuttaa elämän suunnan ja ajatukset ja se on todella suurin ihme mitä ihmiselle tapahtuu, eikä sitä voi selittää maallisin keinoin.

Yksi minkä itse tajusin vasta pitkän aikaa jälkikäteen, on se että uskoontulo vie halun valehdella edes pienissä asioissa, vois jopa sanoa että se vie kyvyn valehdella. Mä luulen, että se on aika merkittävä asia, jos Pyhä Henki vieroksuu sitä niin paljon.

Minusta myös Herra on paras ystävä, jonka kanssa voi keskustella koko ajan päivän mittaan ja se eli Pyhä Henki on kuin jatke omalle minälle, mutta ilman omahyväisiä ajatuksia, se neuvoo aina oikeaan. Tästä voisi varmaan psykologi sanoa paljonkin, mutta siksi usko ja sen toiminta onkin selittämätön asia.