Linnoituksista

Voit lisätä tähän jos et muuten tiedä mihin alueeseeen aloituksesi kuuluu
Maaret

Linnoituksista

Viesti Kirjoittaja Maaret »

Minua puhuttaa kovasti kaupunkien silhuetit, siis koko maisemakuva kauempaa kuvattuna.
Kuten tämän uutisen kuva.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/107 ... ac4b5fa86b

Kuin linnoitus, pelkkää kallioerämaata ja kuolemaa. Ei pilkahdustakaan luonnosta. Kuolisin ahdistukseen tuollaisessa ympäristössä!
Maaret

Re: Linnoituksista

Viesti Kirjoittaja Maaret »

Daniel 11

Hän ei välitä isäinsä jumalista, ei naisten lempijumalasta, eikä hän välitä mistään muustakaan jumalasta, sillä hän uhittelee niitä kaikkia.
38 Mutta sen sijaan hän kunnioittaa linnoitusten jumalaa. Sitä jumalaa, jota hänen isänsä eivät tunteneet, hän kunnioittaa kullalla ja hopealla, kalliilla kivillä ja muilla kalleuksilla.
39 Ja tätä hän tekee vahvoille linnoituksille-hän vieraine jumalineen. Niille, jotka hän omikseen tuntee, hän osoittaa suurta kunniaa ja panee heidät monien hallitsijaksi ja jakaa heille maata palkaksi.

Kun kerran näin kaukaa otetun kuvan kaupungista jossa ydinkeskustan pilvenpiirtäjiä ympäröi laaja alue matalia rakennuksia ja omakotitaloja niin käsitin että se on tuo linnoitus.
Tämän ajan jumala haluaa kaupungit sellaisiksi joissa on pilvenpiirtäjiä keskustassa eliitille ja niiden kattosviitit miljardöörien huippupaikoiksi ihailla orja-alamaisiaan, jotka heitä ympäröivät siellä alhaalla.
Se on kuin pakkomielle joka käy ilmi selvästi Helsingissä. Vaikka tuo hirviökaupunki on muuttotappiollinen niin kiivaasti nousee torneja eri puolille pieniin keskuksiin kuten Kalasatama, Pasila, ...
Maaret

Re: Linnoituksista

Viesti Kirjoittaja Maaret »

Muistin kokemuksen ajalta kun pyrin yliopistoon, siihen sopisi vaikka otsikoksi "mielenlinnoitukset".

Pääsykokeessa oli kompakysymys mutta kun 18 vuotiasta lasta, minua, oli jo 12 vuotta auktoriteetti ammattikunta vaatinut ja vainonnut niin en kyennyt uskomaan sitä kompakysymykseksi.

Vastasin mieluummin väärin pitäen itseäni väärässäolijana kuin että olisin luullut yliopiston vakavassa tiedemaailmassa olevan humoristeja.

Mietin siis pitkään ja ihmettelin kysymystä mutta en vain kyennyt uskomaan, että se on kompa.

Tällaisia mielenlinnaikkeita on monia ajatustavoissamme. Vaikka joku ihminen tai itse Jumala sanoisi jotain niin ei kykene uskomaan tai tottelemaan.
Itse olen monesti jättänyt tottelematta jotain Jumalan kehoitusta koska en kyennyt uskomaan joko ihmisten pahuuteen tai että Jumala puhuu minulle oikeasti.

Jos tämän liittäisi rokotteeseen niin Jumala sanoo "älä ota myrkkypiikkiä" ja ihminen silti ottaa. Hän voi toki pelastua mutta silti sairastua vakavasti. Jumala ei luovu kunniastaan ryhtymällä meidän pillinmukaan muuttamaan sanaansa.

Tämän koin itse sairaalassa käynnin jälkeen joku vuosi sitten. En totellut (kehdannut) kieltäytyä eräästä "hoidosta" vaikka Jumala sanoi "älä ota sitä". Kärsin pelkoja vuosikausia sen takia kunnes koin "uskon kautta parantumisen".
Olisi ihanaa olla kuuliainen heti eikä aina katua vääriä valintoja.
Maaret

Re: Linnoituksista

Viesti Kirjoittaja Maaret »

Korjaus : nyt muistin ei se ollutkaan pääsykoe vaan kurssitentti jo sisällä yliopistossa... 🤓
Avatar
Maria
Viestit: 869
Liittynyt: 27 Kesä 2021, 15:16

Re: Linnoituksista

Viesti Kirjoittaja Maria »

Maaret kirjoitti: 06 Elo 2021, 13:03
Itse olen monesti jättänyt tottelematta jotain Jumalan kehoitusta koska en kyennyt uskomaan joko ihmisten pahuuteen tai että Jumala puhuu minulle oikeasti.


Tämän koin itse sairaalassa käynnin jälkeen joku vuosi sitten. En totellut (kehdannut) kieltäytyä eräästä "hoidosta" vaikka Jumala sanoi "älä ota sitä". Kärsin pelkoja vuosikausia sen takia kunnes koin "uskon kautta parantumisen".
Olisi ihanaa olla kuuliainen heti eikä aina katua vääriä valintoja.
Täytyy kompata tätä. Olen kiitollinen Jumalalle siitä, että Hän antaa uusia mahdollisuuksia. Olen nyt alkanut rukoilla, että ne "Olisi ihanaa olla kuuliainen heti eikä aina katua vääriä valintoja"-kokemukset olisivat sellaisia, että saan tarvittaessa tehdä sen pikku virheen jotain oppiakseni, mutta että auta.... Että Herran edessä päivittäin rukoilisin tätä asiaa. Hieman se on tulosta tuonutkin, mutta ellei tuota kokemusta olisi takana, ei osaisi kyllä rukoilla tätä?! Virheitä sattuu, mutta Jumala on kyllä opettanut, että järjenpäätelmät ovat useimmiten se suurin este tottelemisessa. Uskon varaan heittäytyminen on uskoa, ei järkeä. Ja mukavuusalueelta pois tulo on melko kova juttu aluksi.
Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään.
2. Tim. 2:24
Vastaa Viestiin