Rupattelutuokio
Lähetetty: 28 Syys 2019, 17:26
Eilen päivällä orava tuli alas puusta ja juoksi nurmikolla ihan hassusti ja siten nappasi sienen suuhun ja juoksi puuhun ylös sieni suussa. Seurasin söpöä oravaa katseillani.
Siten eilen illalla naapurikaupungissa huomasin ihanan ja värikkään ruskan, johon ihastuin. Samoin kaupunkimaisema oli kaunis ja täydellinen värikkään ruskan kanssa. Silmäilin sitä ihastuen. Siten eilen kotimatkalla mietin Katso7:n profetiaa, joka puhutti minua ja rukoilin mielessäni viemällä asiaa Herran haltuun.
Siten tänään kävin aamusaunassa ja se teki hyvää ja siten lepäsin ja huilasin soffalla, siten äkisti tuli sellainen tunne, jonka mukaan kaipaan sitä syksyn pimeän ajan lämminhenkistä ilmapiiriä ihmisten ilmoilla, mutten saanut selvää tunteesta, mitä se hakee tai mitä se ajaa. Johtuu kai tästä ajasta, joka nosti menneisyydeni muistot. Se toi esille menneisyydeni kaipuun, joka valloitti tunteeni.
Ratikalla olisi mukava mennä ja hypätä johonkin klassiseen ja rennon oloiseen kahvilaan ja viettää aikaa joko puolituttujen tai täysin tuttujen ihmisten ilmoilla. Se olisi hyvä terapia. Pimeän ajan vaihe ajattaa ihmisten ilmoille syksyisen illan hämärtyessä ja se luo tunnelmaa kynttilöiden ja pallovalojen seassa.
Tänään mietin, kannattaako osallistua ensi lauantain askartelukurssiin, joka alkaa yhdeltätoista ja minusta se on liian aikaista. Siellä kurssilla tehdään uusi kalenteri 2020, joka kiinnostaa, mutta olisi kiva, jos se alkaisi jo illan hämärtyessä. Paikka on tosi hyvin vanhassa ja klassisessa puutalossa, jossa on kahvila myös. Se kurssi jatkuu vielä sunnuntaihin asti. Harkitsen vielä asiaa, menenkö sinne vai en.
Tasihinin iltakurssi on viehättävä paikka, jossa olen käynyt ennen muuttoa. Klassinen puutalo ja sen tuoksu. Lönnrotin koulu on minun lapsuuden koulu. Taikinamäen koulu on purettu pois homeen takia. Siellä olen viettänyt lapsuuden ajat. Niin olen herkkä aistimaan klassisista rakennuksista lapsuudeni kautta. En osaa rentoutua, jos rakennus on liian modernimainen heh...
Siksi arvostan paljon klassisia rakennustaloja.
Minun äiti on lapsuudeni aikana sisustanut klassisesti designin tavoin ja siksi aistin nykyään herkästi klassisesta designin tyylistä, joka nostaa mieleeni lapsuuden muistot. Olen lapsuuden aikoinani viettänyt, missä on Alvar Aallon suunnittelemia Artek-pöytä ja Artek-tuolia. Ne on hullun kalliita johtuen kuuluisasta merkistä. Niin siksi kun näen niitä, tuo mieleeni lapsuuden kalusteet.
Samoin äiti on aina käyttänyt arabian merkkisiä astioita eli tummansinisiä mukeja lautasineen. Olen aina käyttänyt sitä merkkistä mukia, kun äiti on tehnyt minulle kuumaa kaakaota. Äiti on aina laittanut kuumaan vesikuppiin kaakaon merkkistä cacao-jauhetta. Sininen on äidin lempiväri.
Ihmeellisintä on se, että tunteeni tuo lapsuuden muistot, ikäänkuin tunteeni olisi muistikeskus, kuin aivomuisti. Käsittämätön juttu! Samoin menneisyydeni tuoksut tuodaan mieleeni, niin muistan ne tuoksut. Miten tuoksuilla voi olla yhteistyössä muistin kanssa! Käsittämätön juttu! Joskus jaksoin ihmetellä, miten mahdollista...
Rupatellaan lisää jotain mukavaa ajan kuluksi, jos ylläpidolle sopii...


Siten tänään kävin aamusaunassa ja se teki hyvää ja siten lepäsin ja huilasin soffalla, siten äkisti tuli sellainen tunne, jonka mukaan kaipaan sitä syksyn pimeän ajan lämminhenkistä ilmapiiriä ihmisten ilmoilla, mutten saanut selvää tunteesta, mitä se hakee tai mitä se ajaa. Johtuu kai tästä ajasta, joka nosti menneisyydeni muistot. Se toi esille menneisyydeni kaipuun, joka valloitti tunteeni.
Ratikalla olisi mukava mennä ja hypätä johonkin klassiseen ja rennon oloiseen kahvilaan ja viettää aikaa joko puolituttujen tai täysin tuttujen ihmisten ilmoilla. Se olisi hyvä terapia. Pimeän ajan vaihe ajattaa ihmisten ilmoille syksyisen illan hämärtyessä ja se luo tunnelmaa kynttilöiden ja pallovalojen seassa.
Tänään mietin, kannattaako osallistua ensi lauantain askartelukurssiin, joka alkaa yhdeltätoista ja minusta se on liian aikaista. Siellä kurssilla tehdään uusi kalenteri 2020, joka kiinnostaa, mutta olisi kiva, jos se alkaisi jo illan hämärtyessä. Paikka on tosi hyvin vanhassa ja klassisessa puutalossa, jossa on kahvila myös. Se kurssi jatkuu vielä sunnuntaihin asti. Harkitsen vielä asiaa, menenkö sinne vai en.
Tasihinin iltakurssi on viehättävä paikka, jossa olen käynyt ennen muuttoa. Klassinen puutalo ja sen tuoksu. Lönnrotin koulu on minun lapsuuden koulu. Taikinamäen koulu on purettu pois homeen takia. Siellä olen viettänyt lapsuuden ajat. Niin olen herkkä aistimaan klassisista rakennuksista lapsuudeni kautta. En osaa rentoutua, jos rakennus on liian modernimainen heh...


Minun äiti on lapsuudeni aikana sisustanut klassisesti designin tavoin ja siksi aistin nykyään herkästi klassisesta designin tyylistä, joka nostaa mieleeni lapsuuden muistot. Olen lapsuuden aikoinani viettänyt, missä on Alvar Aallon suunnittelemia Artek-pöytä ja Artek-tuolia. Ne on hullun kalliita johtuen kuuluisasta merkistä. Niin siksi kun näen niitä, tuo mieleeni lapsuuden kalusteet.
Samoin äiti on aina käyttänyt arabian merkkisiä astioita eli tummansinisiä mukeja lautasineen. Olen aina käyttänyt sitä merkkistä mukia, kun äiti on tehnyt minulle kuumaa kaakaota. Äiti on aina laittanut kuumaan vesikuppiin kaakaon merkkistä cacao-jauhetta. Sininen on äidin lempiväri.
Ihmeellisintä on se, että tunteeni tuo lapsuuden muistot, ikäänkuin tunteeni olisi muistikeskus, kuin aivomuisti. Käsittämätön juttu! Samoin menneisyydeni tuoksut tuodaan mieleeni, niin muistan ne tuoksut. Miten tuoksuilla voi olla yhteistyössä muistin kanssa! Käsittämätön juttu! Joskus jaksoin ihmetellä, miten mahdollista...
Rupatellaan lisää jotain mukavaa ajan kuluksi, jos ylläpidolle sopii...
