Todistajat

Keskustele todistuksista, Jumalan tekemistä ihmeistä ja muista vakuuttavista kokemuksista
Sinettisormus

Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Vain yksi tie - Todistajat - Janne Pohja
https://www.youtube.com/watch?v=DnULqOvhCfk
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Sinettisormus kirjoitti:Vain yksi tie - Todistajat - Janne Pohja
https://www.youtube.com/watch?v=DnULqOvhCfk
Olisi kiva lukea tässä ketjussa, meidän kaikkien todistuksia, meidän jokapäiväisessä elämässämme, kuinka Herra vaikuttaa ja on vaikuttanut elämässämme. :)
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Pelastettujen todistuksia.
http://www.kotisatama.net/fi/usko/todistajat/

Koetetaanpa pitää ketju keskusteluna, eikä tehdä siitä linkkikokoelmaa. Katso
viewtopic.php?f=1&t=56#p418
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Vuonna 2009. sain unen jossa olin uimahallin altaassa yksin. Vesi oli aivan punaista. Hymyilin onnellisena, hiljaa... ja altaan vierelle tuli ihmisiä ja kysyivät:

- " Mitä siellä teet?" Vastasin: - " Olen nähnyt Hänet ja Hän on pelastanut minut." Uni vaikutti minuun ja mietin sen tarkoitusta, ehkä se oli vain symbolinen uni.

Kunnes 2010, eräänä iltana olin lähdössä juuri saunaan kun minut valtasi valtava, hallitsematon itku. Huusin Herran puoleen että haluan Uskonkasteelle. Ja kun se monien mutkien kautta onnistui, pastori kysyi minulta: - "On kaksi mahdollisuutta, eräässä mökin rannassa tai uimahallissa...? Riemastuin sillä vastaus oli selkeä... hallinallas kuin unessa. Se toteutui ja uskoni syveni tämän jälkeen ja näyt alkoivat lisääntyä. Ymmärsin nyt Raamatun Sanankin toisella tavalla, oli kuin silmäni olisi auenneet... Eräs evankelista sanoikin minulle että olet saanut vahvan profetian armolahjan. Paholainen yritti kaikin tavoin estää kasteelle pääsyni tuomalla esteitä eteeni, mutta oli kuuliainen Herralle loppuun asti. Pastorikin sanoi että se tulee onnistumaan sillä Herra on kutsunut sinut. Olen ollut uskova jo 6 vuotiaasta ja ihmeet ovat seuranneet jo sieltä minua mutta kaste vei minut aivan uudelle tasolle ja tunnen Herran johdatuksen edelleen ja haluan olla sille kuuliainen... Tapahtukoon sinun tahtosi... sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia, Aamen!
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Ev. lut. pastorit eivät suostuneet uskonkasteeseen vaan he uskovat lapsi kasteeseen... harmi... eräs ev. pastori tuumikin oliko kutsuni paholaiselta mutta itse en usko että paholainen kutsuisi ketään uskon kasteelle, päin vastoin. Kävin eräässä sisar seurakunnassa jossa on valtava henki ja sinne saa mennä kaikista uskonkunnista... sillä eihän Jumala ole lahko ja mitä sanookaan raamattu kasteesta... on vain yksi kaste,... usko, kaste ja pelastus. Voiko pieni vauva vielä uskoa? Jeesus kirjoituksissa vain siunasi lapset... en vähättele sinausta, mutta missään hän ei kastanut lapsia...
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Ymmärrykseni avautui ja sain armonlahjana profetian.... aloin nähdä näkyjä, ensin vain vähän ja hiljalleen ne ovat lisääntyneet. Meitä kehoitetaankin raamatussa pyytämään armonlahjoja... etenkin profetiaa....
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Tässä yksi koskettavin enkeli kokemus jonka luin kirjasta "Suomalaisia Enkelikertomuksia", koin että siinä oli viesti minullekin:
Päästyäni vapaaksi Uudenmaan Lääninvankilasta marraskuussa 1995 muutin asumaan Pelastusarmeijan asuntolaan Helsingin Kallioon. Eräänä päivänä palatessani asuinpaikkaani kuljin Kaisaniemenkatua juovuksissa ja itkien. Silloin viereeni ilmestyi nuorehko mies, joka alkoi puhutella minua nimelläni. Sanoin hänelle:
- Sinä et ole tästä maailmasta.
Johon hän vastasi:
- Se ei ole tärkeintä, vaan…
Hän oli erittäin lämmin henkinen, se suorastaan huokui hänestä. Ollessamme sillalla matkalla Hakaniemeen halasin häntä, mutta hän sanoi:
- Heikki, älä koske minuun.
Kun halusin polvistua, hän kielsi senkin. Yllään hänellä oli ruskea puku. Koska ilma oli kylmä, tarjosin hänelle omaa takkiani. Hän kuitenkin kieltäytyi sanoen:
- Heikki, ei minulla ole kylmä.
Sanoin hänelle muutamia kertoja melkein itkien:
- Älä jätä minua.
Hän lupasi ettei jättäisi. Tärkeintä mitä hän sanoi minulle, oli:
- Jumala on luonnut ihmiset vapaasti tahtoviksi olennoiksi ja sen tähden he lopulta joutuvat kaikista valinnoistaan ja teoistaan vastaamaan Hänelle.
Vastasin siihen:
- Niin se on, niin sen täytyy olla.
Sillä hänen kaikki sanansa upposivat minuun ihmeellisellä tavalla. Kello oli jo paljon, asuntola oli suljettu eikä yövartija
päästänyt minua sisälle. Olin sitä paitsi humalassa. Enkeli kysyi asiaa vartijalta kahden kesken, ja minä odotin kadulla sen aikaa. En nähnyt vartijaa, mutta kuulin hänen äänensä. Kuljimme jälleen Siltasaarenkatua ja tiedustelin, saanko kysyä asioita, jotka minua askarruttavat. Hän vastasi myöntävästi. Niinpä kysyin, kuinka juutalaisten käy. Hän vastasi:
- Jumala pitää juutalaisista huolen.
Kysyin myös miksi en vapautunut alkoholista vankilassa lokakuussa 1992, kun Pyhän Hengen tulen liekki oli luonani. Tuolloin tapahtui valtavia asioita Jumalan ilmestyessä majesteettisella ja ihmeellisellä tavalla, hirmuisena, mutta myös Hengen liekin ihanuudella antaen Psalmin 118:22-29 sanat. Sen jälkeen kuulin vielä kahdesta lauseen:
- Noilla sanoilla on aloitettava työ, Herran Hengen työ Suomessa.
Enkeli pysähtyi, kun mainitsin tulen liekistä ja oli kummastuneen näköinen. Aivan kuin hän ei olisi tiennyt asiasta. Jälkeenpäin ajattelin, että vain Isä Jumala on kaikkitietävä eivätkä edes Hänen palvelijansa voi tietää kuin sen, minkä Hän tahtoo heille selväksi tehdä. Hetken kuluttua enkeli sanoi:
- Jumalan aika ei ole vielä tullut” tai “ Jumala ei ole vielä tahtonut niin tapahtuvan.
Huudahdin:
- Jumala on suuri!
Johon enkeli vastasi:
- Niin on Heikki, Jumala on suuri.
Saavuttuamme jälleen Kaisaniemen puiston kohdalle huomasin enkelin olevan jo toisella puolella katua. Hän kulki Fabianinkatua, kääntyi katsomaan taakseen, nosti kätensä ja hävisi näkyvistäni. Kuljimme nopeasti enkä enää koko matkan aikana asuntolaan ja sieltä takaisin huomannut yhtään ihmistä, autoa tai raitiovaunua. Näin vain Jumalan sanansaattajan, jonka lumoissa olin. Vasta kolmen päivän kuluttua asuntolassa ymmärsin tavanneeni enkelin. Kuljimme yhdessä noin puoli tuntia. Ihokarvani nousi pystyyn muistellessani asiaa, sillä minut
valtasi hyvin voimakas tunne. Näitä kokemuksia Isä Jumala on
minulle antanut - aivan uskomattomia. Hän on valinnut ja kutsunut minut evankeliumityöhön. Hän on kouluttanut minua ja luonnut uutta, ei korjannut vanhaa.*
Tämä oli minusta aivan ihana tarina. Sitten kiinnitin ajatukseni tuohon Psalmiin 118:22-29, mitä se pitää sisällään, se pitää tutkia:

22. Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.
23. herralta tämä on tullut, ja se on ihmeellistä meidän silmissämme.
24. Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt. Riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.
25. Herra auta! Hoosianna! Oi Herra, anna menestys!
26. Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! Me siunaamme teitä Herran huoneesta.
27. Herra on Jumala. Hän antoi valon loistaa meille. Sitokaa juhlauhrit köysillä alttarin sarviin asti.
28. Sinä olet Jumalani, ja sinua minä kiitän, Jumalani, sinua minä ylistän.
29. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä. Hänen armonsa pysyy iäti.
* * * * *

Se kosketti minua, kaiken tämän juuri kokemani lähellä, tunsin että tämä oli viesti myös minulle. Ilman tuota kirjan tarinaa en olisi saanut tätä tunnetta kokea. Itkin, rakkaudesta…
Sitten heräsin toiseen ajatukseen, oliko nyt, 2011 alkamassa, Herran Hengen työ Suomessa? Ja se alkaa juuri näillä Psalmin sanoilla.
- Oliko ehkä minullekin joku osuus tähän asiaan?
“ Koko elämämme iloineen ja murheineen on elävän Jumalan kädessä. Hän antaa, mitä parhaaksi näkee. Ja jos Hän näkee hyväksi antaa meille kärsimyksiä, niiden tarkoituksena on
kasvattaa meitä rakastamaan Häntä ja Hänen Valtakuntaansa, nostamaan katseemme ajallisen elämän vaivasta siihen, mikä on ikuista ja pysyvää. Siksi Hän antaa meille myös voiman sälyttämiensä taakkojen kantamiseen. Kristitty uskoo kaikesta sydämestään, että elävä Jumala on jollakin salaperäisellä ja tuntemattomalla tavalla mukana kaikessa tapahtuneessa - kielteisessäkin. Hän on antanut elämän kaikelle, mikä elollista on, ja siksi Hänellä yksin on oikeus päättää myös sen poisottamisesta. On opittava kärsivällisyyteen, se on suuri haaste, joskus aika ylivoimainenkin. Se on kuitenkin pakko ottaa vastaan, kasvaa sen mukana, taipua paljoon, kasvaa pienemmäksi, tulla hetki hetkeltä köyhemmäksi. Meidän tulee oppia esirukoilemaan. Sana ei kuitenkaan ole vain sana, sanakin on teko. Ja niin kuin jokainen väärä sana on vahingollinen teko, niin myös jokainen oikea sana on hyödyllinen, hyvä teko, oikea teko. Jokainen Jumalalle toisen ihmisen puolesta puhuttu sana, jota sanomme esirukoukseksi, on tällainen hyvä teko ihmisten maailmassa. Jos sairauden tai onnettomuuden jälkeen olet enemmän kuin ennen sitä, henkisesti, ei se ollutkaan onnettomuus. Epäilenpä vahvasti että jos olisin terve, itsekkyyteni estäisi tekemästä sitäkään vähää, mitä heikkona sairasvuoteelta. Voittona on hengenterveys, joka voitti ruumiin sairauden.”
Monelle sairaus tai onnettomuus, sen pysäyttävä kärsimys voi aiheuttaa suurta vihaa, tuskaa, itsesääliä…
- Miksi juuri minä?
Uskokin voi olla kovalla koetuksella, kiukutellaan Jumalalle. Itse olen usein ihmetellyt omalla kohdallani etten koskaan mielestäni kiukutellut Jumalalle, itselle kyllä ja muille maallisille kohteille. Kaikki on Hänen tahtonsa mukaista, kaikella on tarkoitus. Itse olen vapaasti tieni saanut valita, kaksi tietä, Herran tai sen toisen kurjan… tuolloin, sairasvuoteella sain kokea suurta rakkautta että Herra käytti minua voimattomuuteni keskellä jakamaan rakkautta muille apua tarvitseville.

Missä lähdetiedot ? Lähde on aina mainittava lainauksissa.
Ohje asiasta:
viewtopic.php?f=1&t=56#p363
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Tuo kirja oli vuosia sitten lukemani kirja, muistaakseni sen nimi oli; Enkeli kokemuksia. Se oli sellainen pieni kirja ja kirjoitin tuon kohdan, omiin kirjoituksiini, jotka ovat omasta tiedostostani, tuo teksti vain vaikutti minuun vahvasti, valitettavasti en tuolloin ymmärtänyt lisätä tekstiini tuota lähdettä. Mutta jos katsot aiheelliseksi laita teksti poistoon kokonaisuudessaan.
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Sinettisormus kirjoitti:Tuo kirja oli vuosia sitten lukemani kirja, muistaakseni sen nimi oli; Enkeli kokemuksia. Se oli sellainen pieni kirja ja kirjoitin tuon kohdan, omiin kirjoituksiini, jotka ovat omasta tiedostostani, tuo teksti vain vaikutti minuun vahvasti, valitettavasti en tuolloin ymmärtänyt lisätä tekstiini tuota lähdettä. Mutta jos katsot aiheelliseksi laita teksti poistoon kokonaisuudessaan.
Tarkennan vielä, tuon kirjan nimi on: Suomalaisia enkelikertomuksia. :roll:

Kiitokset. Muistetaan kaikki, että tekstiä kopioitaessa se lähde on oltava. Mielellään ainakin sekä kirjailija että kirjan nimi, jos painotuote - pitää muistaa sekin että joku voi haluta hankkia itselleen ko. kirjan, ihastuttuaan lainaukseen. :)

Korjasin sen nyt sinne tekstiisi mukaan. Mutta vastaisuudessa: jos sitä lähdetietoa ei ole käsillä niin sitten vaan etsii sen ensin ennen kuin kirjoittaa lainausta Palstalle...
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Loppiaisen vastaisena yönä, 2011, näin samaa unta sen koko yön. Välillä heräsin mutta nukahdin aina saman tien ja sama uni jatkui. Enkelit taas hääräsivät minun ympärilläni, he valmistivat minua johonkin hengelliseen tarkoitukseen sen jälkeen alkoi toinen valmistaminen johonkin, ei pyhään mutta ylhäiseen tehtävään. Minulle ei kerrottu mitään, enkelit hääräsivät hiljaa, määrätietoisesti. Olin aivan ihmeissäni, kun en tiennyt mitä minulle tehtiin, mutta annoin kaiken tapahtua, olisinko pystynyt estämäänkään, enkä olisi halunnutkaan estää.
- Tapahtukoon sinun tahtosi….

“ Jumala on rakkaus” 1 Joh.4:16 Hänen luontonsa ja lakinsa ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan rakkaus.
“ Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen” ja jonka polut “ovat iankaikkiset”, ei muutu. Hänen tykönään “ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.” Jes.57:15 Hab. 3.6; Jaak. !:17.

Usein meidän kutsumuksemme on kuitenkin suurempi kutsumus, johon Herra erityisesti haluaa meidän lähtevän mukaan ja sitoutuvan. Se oli ensimmäinen yö kun nukuin koko yön sairaalasta pääsyni jälkeen. Seuraavana yönä, tai oikeastaan aamuyöstä näin unen, jos se oli uni, oli se niin todellinen. Olin hereillä sängylläni, huoneen ilma tuntui kumman paksulta. Näin valon väläyksiä. Aloin kädelläni heiluttamaan ilmaa ja se säkenöi valoa käden liikkeestäni, minulla oli hauskaa, se oli ihmeellistä. Se oli jotain enkeleiden energiavaloa…? Sitten kirkas valo alkoi tulla kohti minua, kasvojani, se suureni ja suureni. Aivan kuin jokin olisi näyttänyt kirkkaalla taskulampulla kasvoihini. Valo oli hieman myös tunnelimainen. yritin herättää miestäni vierestäni, muttei hän reagoinut minuun mitenkään:
- Näetkö saman kuin minä, herää!? Näetkö tuon valon?
Ei mieheni tiennyt kyselyistäni mitään, olinko unessa vai en? Kysyin aamulla tiesikö hän tästä yöllisestä mitään, ei hän tiennyt, oli nukkunut sikeästi. Se oli kaunis kokemus, oli se sitten unta tai ei. Tiedän että joillakin on ollut sellaisia kokemuksia jossa ovat kohdanneet jotain yliluonnollista. Läheinen heidän vierellään on pidetty unessa ettei tämä ole pystynyt kohtaamaan sitä samaa. Tämä on jostain syystä estetty. Tapahtuma on tarkoitettu vain tälle ihmiselle. Laitoin veljelleni ja ystävälleni viestiä kummallisista unistani ja veljeni vastasi:

Hei!

Kummallisia unia… ja se ohjelman sopivuus uniin.
Uskon että olet hyvissä käsissä: )…..
Terveisiä ja Hyvää Uutta Vuotta teille;) veljesi*

Taivas yksin käsittää kaiken ja taivas yksin antaa lopullisen palkan iankaikkisuudessa. Kaikki kuuluu ristin kantamiseen, kaikki kuuluu kuolemiseen itseltään, tulemiseen enemmän ja enemmän Jeesuksen kaltaiseksi, jotta Hän saisi kirkkauden ja kunnian tässä saviastiassa ja sen kautta kaikki aineellinen on eräs suurimpia esteitä Jumalan pääsylle meidän elämässämme. Taivaassa on Jumala, joka punnitsee ihmisten teot, joista jokainen heistä vastaa iankaikkisuudessa, Hänen edessään.
Jumala sanoi Aabrahamille:
-” Minä olen sinun kilpesi; sinun palkkasi on oleva sangen suuri.”

Jos meillä on Hänet, on meillä kaikki. Jeesus on kaiken yläpuolella, koska Hän on kaikki. Me voimme olla Herran työkalu, jonka Jumala valitsee tiettyyn tehtävään, muutumme kokonaan Jumalan omaisuudeksi. Jos joku asettuu vastustamaan nimettyä ja voideltua työkalua, Hän asettuu suoraan Jumalaa
itseään vastaan. Hän palkitsee pahan pahalla ja hyvän hyvällä. Tässä toimii todellakin kylvämisen ja niittämisen laki. Kyse on itse asiassa paljon enemmästä. Jos kosket niihin, jotka toimivat Jumalan osoittamassa tehtävässä; kosket “ Jumalan silmäterään”.


“ Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa upottaa. Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat rakkauden hinnaksi, häntä vain halveksuttaisiin.

Kork.v. 8:7
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Maailmani on muuttunut lyhyessä ajassa. Ainahan minä olen uskonut, mutta nyt uskoni on syventynyt todella paljon. Koen että ole muuttunut ihminen jollain tasolla. Minut on vallannut ihana rauha. En tiedä onko ihmiset ympärilläni muuttunut, mutta usein kun tapaan tutun ihmisen ja hetken juteltuani, huomaan kuinka koen hänet erilailla. Hän on saattanut alkaa kiroilemaan ja ajattelukin on ehkä muuttunut kovemmaksi, välinpitämättömyys loistaa myös ihmisten puheista ja käytöksestä. Tuntuu todella pahalle kuunnella tällaista ihmistä.
- Onko hän muuttunut vai huomaanko nämä asiat nyt paremmin, kun uskoni on syventynyt?
Samoin on käynyt tv ohjelmien kohdalla. On vaikeaa katsella sellaista missä on väkivaltaa tai kauhua. Se ei kuulu enää minun maailmaani, ei sellaisenaan. Tiedän että on henkimaailma ja demonit, mutta ei niiden kanssa ehdoin tahdoin leikitä. Vapaaehtoinen katsominen tällaiseen ei kiinnosta. Nuorempana saatoin katsella kauhuelokuvia, mutta en enää. Joskus joutuu kyläillessä kiusallisiin tilanteisiin, kun ei pääse tilanteesta pakoon ja isäntäväki haluaa katsoa tällaisia ohjelmia. Tv:stä ei oikeastaan tulekaan enää mitään katselemisen arvoista, ainakaan
uskoville. Onneksi on tv7, mutta sitäkin pystyn katsomaan vain netin kautta. Tv on täynnä sotia, kauhua ja väkivaltaa, pelkoa oikein lietsotaan ihmisten päälle. Mieheni katseli eräänä helmikuisena iltana jalkapalloa. Katselin ja kuuntelin kuinka selostajat hekumoivat pelin kulkua ja riemuitsivat pelaajien hyvistä suorituksista. Kenttää kutsuttiin pyhätöksi. Naurahdin ääneen:
- Jos uskovat hekumoivat noin, niin katsotaan heti pahalla, ja haukutaan hihhuleiksi ja hulluiksi, mutta esim. jalkapallossa se on hyväksyttyä…
Uskovan pitää istua nurkassaan hiljaa, olla huomaamaton, eikä saa näyttää sitä iloa, minkä usko Jumalaan saa aikaan, sillä onhan usko iloinen asia! Herrakin käski iloitsemaan ja ylistämään, Uskoa jumalaan ja ikuiseen elämään. Olen usein nykyään sanonutkin että media on nykyajan paholaisen
ruumiillistuma. Mainoksissa se näkyy myös selkeästi. Ne lupaavat ihmisille sellaista mikä kuitenkaan harvoin toteutuu, nuoruutta, turhuutta, kauneutta, suorituskykyä … Ihminen jää mainoksen uhriksi. Uutisissa tulee harvoin mitään positiivista, yleensä kaikki on negatiivista, ikäviä asioita, sotia, murhia, ja muuta kaaosta. Sama toteutuu elokuvissa ja sarjoissa, ne kopioivat toinen toisiaan. Ihminen kuitenkin tarvitsee positiivisia asioita ja iloa. Ei ole mikään ihme jos maassamme on niin paljon masentuneita. Sanomalehtien lööppeihin pääsee kaikki ikävimmät ja verisimmät tarinat. Eikä se kaikki ole aina edes totta, vaan asioita väritellään että saadaan jutusta myyvä. Uutisista on tullut turhuuksien turhuuksia; - Katso kuvat mallista rohkeissa bikineissä.
- Tällainenko ylittää nykypäivän uutiskynnyksen?
- Valitettavasti!
- Onko meistä tullut kurkistelijoita?
Mediahan myy sitä, minkä on huomannut menevän ihmisille kaupaksi. Sitähän me ostamme. On kauheaa että nykyään kuoleman synneistä on tullut ihanteita.
- Tätäkö oikeasti haluamme?
Joskus olisi hyvä sulkeutua pois median piiristä, eikä antaa sille
niin paljon valtaa, kuin nyt annamme. Minä nautin aina kun pääsen meidän mökille. Siellä kun ei ainakaan vielä ole sähköjä, niin voi olla jonkinlaisessa uutispimennossa, se tekee oikeasti todella hyvää rentouttaa mieltä. Mikään ei kuitenkaan voita kodin rauhaa, turvaa ja harmoniaa. On kiva matkustella, mutta vielä mukavampi palata kotiin. Sitä on tämä elämämmekin, oikein elettynä, on hyvä palata kotiin, taivasten valtakuntaan, sillä se on meidän oikea koti, vaikkemme sitä täällä eläessä muista. Meille on syntyessämme annettu unohduksenverho, ettemme suoriudu liian helposti elämämme tehtävissä, ja että suorittaisimme ne sydämellä.
- Muista että kukaan ei ole kuollut, ennen kuin on kuollut.
Eli emme anna periksi, vaan elämme niin hyvin kuin mahdollista omalla kohdallamme. Elä siis omaa elämääsi, älä toisen. Lähimmäistä voi auttaa, muttei elää hänen elämäänsä. Sinä olet pääroolissa omassa elämässäsi. Onneksi meillä ei ole sitä taakkaa että meidän täytyy jaksaa yksin, vaan voimme luovuttaa taakkamme Herralle.
- Hän kuuntelee meitä… hän tietää meidän murheemme… me riitämme Hänelle ja hän rakastaa meitä.
Jumala loi tämän maailman meille, että voimme ihailla sitä. On hyvä jos meillä on jokin turvapaikka. Tuntea olevansa siellä turvassa peloilta, oli se sitten koti, kirkko, luonto, paikka jossa voi olla hiljaa, rauhoittua, kohdata Jumalan. Kuljemme täällä maailmassa yhdessä pitkän tien. Saamme olla etuoikeutettuja, kun saamme rakkautta elämäämme. On ihmisiä jotka eivät tiedä mitä rakkaus on. He eivät ole saaneet kohdata sitä koskaan. Nämä ihmiset meidän tukisi löytää ja tarjota juuri heille tukeamme ja rakkauttamme. Olemme toistemme tukipilareita ja rakennusaineita elämäämme. Joskus pikainenkin käynti toisen ihmisen elämään, voi olla tärkeä naula vahvistamaan toisen elämää ja myös omaamme. Opimme toisiltamme paljon. Meidän pitää ajatella positiivisesti, koska kohtaamme elämässämme paljon uskomattomia haasteita. Eikä se elämä siihen kaadu, jos
välillä tulee ongelmia, ne ovat vain uusia haasteita lisää.. Kun emme anna periksi, saamme olla hyvin tyytyväisiä itseemme. Epäonnistumien kautta olemme vain entistä vahvempia. Onnistumisen tunteet auttavat epäonnistumisen hetkellä. Sydän valjastaa järjen muiden auttamiseen. Menneisyytemme on eri maa, jossa toimitaan eri tavalla… vankiloissa on tullut paljon ihmisiä uskoon, mietin että mikä sen on saanut aikaan? Karskit, kovat ihmiset, ovat ottaneet Jeesuksen vastaan? ei minun tarvinnut tätä kauan miettiä kun vastaus piirtyi mieleeni. Kun ihminen jotuu nöyrtymään tarpeeksi, karistamaan kaikki vähäisimmätkin ylpeyden rippeet, silloin hän on valmis ottamaan uskon. Hän haluaa pelastua. Maaperä on muokattu hyväksi, pehmeäksi, johon uskonsiemen on hyvä kylvää. Ylpeys on se, joka estää ihmistä ottamasta vastaan uskoa. Ylpeys on yksi kuoleman synneistä. Nyt kun oivalsin tämän, ja vertasin tätä tietoa omiin ystäviini jotka eivät ole uskossa, löydän heistä helposti tämän luonteenpiirteen. Joillain sitä on enemmän ja joillain vähemmän. On sanonta:
- Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Se sanonta pitää paikkansa, näin todella käy ennemmin tai myöhemmin. Toinen hyvä sanonta kuuluu näin:
- Kaikki mikä ei tapa vahvistaa.
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Ei ole mitään pelättävää kun tietää että voi nojautua täysillä Jumalan turvaisaan syliin. Jeesuksen veri on se suuri voima joka tämän sai aikaiseksi. Hän vuodatti verensä meidän vuoksemme. Se veri rakensi tien meille ihmisille Jumalan yhteyteen, mutta sitä yhteyttä ei ole ilman uskoa Jeesukseen. Huhtikuun alussa 2011, näin unen että päälleni kaadettiin paljon purppuranpunaista verta, en nähnyt unessa muuta kuin veren joka kaadettiin päälleni. Uskon että se oli Kristuksen verellä puhdistus. Jeesus elää minussa. Olen Hänen saviastiansa jossa Hän saa asustaa. Tänä vuonna, 2011, Helmikuussa, 11.2. isäni kuoli.

Herra on antanut meille elämän,
Hänen kädessään on myös lähtömme hetki.

Veljeni kertoi että näki Isäni kuolin aikaan unen enkeleistä jotka valmistelivat jotain taivaskotiin lähtöön. Uni loppui siihen kun yöllä soitin veljelleni että isä on poissa. Hautajaispäivää vastaisena yönä veljeni näki taas unen. Hän oli jollain taivas portilla. Valkopukuinen mies seisoi ovella katsellen veljeäni. Aikansa katseltuaan, sulki hän suuret ovet. Sanoin veljelleni, että isä oli vastaanotettu kotiin. Olin pari kuukautta kuin erämaassa. Tuli mieleen uni anopistani joka tuli kertomaan Tammikuulla että menee pariksi kuukaudeksi erämaahan. Nyt ajattelen että se oli myös viesti minulle tästä erämaa vaiheestani. Nyt alan taas hiljalleen elää. Haluaisin enemmän yhteyttä Jeesukseen. On vielä aika hiljaista, mutta silloin tällöin kuitenkin jotain tapahtuu, niin kuin tuo verikaste, puhdistus. Eräänä Huhtikuun iltana kun kävin nukkumaan, mieheni katseli vielä telkkaria ja keittiöstä tuli valoa pimeään makuuhuoneeseemme. En ollut vielä nukahtanut kun huomasin vierelläni kuinka huone alkoi muuttua valoisammaksi, kultaisen valoisaksi. Ensin ajattelin että se tulee vain keittiöstä, mutta sen voimakkuus lisääntyi hetki hetkeltä, niin että silmiäni häikäisi. Kiitin Jeesusta iloiten ja sitten samassa nukahdin.
Toukokuulla näin unen jossa seisoin jossain taivas salissa. Salissa olevalla korokkeella seisoi kaunis, ylväs nainen. Hänet esiteltiin minulle:
- Taivas Äiti,…
Hän katsoi minuun ja sanoi:
- Sinä olet minun, se veri jolla sinut pestiin, on minun vereni.
Vastasin hänelle todella epäuskoisena ja kiihtyneenä:
- MI-TÄ!!!
Ajatuksissani tiesin, että minun Herrani on vain Jeesus ja Hänen verensä on minut puhdistanut. Annoin kysymyksestäni loistaa että en uskonut tähän sanomaan. Muuta en sitten unesta muistakaan. Olen kyllä miettinyt oliko sillä unella mitään
merkitystä, mutta uskoani Jeesukseen ei näin muuteta. Minä olen Jeesuksen oma ja piste. Ehkä jotkin toiset voimat näin kokeilivat uskoani. Olen lukenut että Taivas Äiti, Taivas Jumalatar tai Kuningatarkin olisi olemassa, mutta entä sitten? En tiedä mihin kastiin hän kuuluu. Ainut mikä minun täytyy tietää ja uskoa, on, että on vain yksi Jumala ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus. Se on minun totuuteni.
- Jumala on luonut kaiken, että se olisi…”
Niinpä, itken ihmisen puolesta, hänen joka on eksynyt, hänen joka palvoo vain kaikkea maallista, eikä usko Jumalan olemassaoloon. Ihminen kuvittelee että on paljon aikaa, eikä pysähdy kiittämään siitä hyvästä mitä on saanut osakseen, ennen kuin on myöhäistä, kun ajan raja tulee vastaan. Pidämme kaikkea niin itsestään selvänä. Psalmi 91, on sanottu että se on Raamatun voimakkain teksti. Se on voimakas rukous jolla saa kodilleen suojan.

91 PSALMI.
Korkeimman suojelus.

Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy.

2. se sanoo: Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan.
3. Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.
4. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla.
5. Et pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta.
6. et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.
7. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
8. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka
jumalattomille kostetaan -
9.Sillä: Sinä, Herra, olet minun turvani. -
Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.
10. Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.
11. Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.
12. he kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.
13. sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. -
14. Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä ole hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16. Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen.
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Ne jotka vaientavat omantuntonsa äänen ajattelemalla, että he voivat muuttaa pahan elämänsä suuntaa koska haluavat, ovat valinneet vaarallisen suunnan. Eräänä kesäkuun iltana katselin tv:tä ja kesken ohjelman minut täytti pitkästä aikaa Pyhä Henki. Olin rukoillut Jeesusta että näyttäisi minulle että olin vielä oikealla tiellä. Pitkään aikaan ei ollut tapahtunut mitään, pelkäsin että jos olin tehnyt jossain väärin. Lohduttelin kyllä itseäni etten saa olla niin malttamaton, erämaa kausia on elämässä paljon. Olin onnesta soikeana kun sain Pyhän Hengen täyttymyksen aivan yllättäen. Tv:stä tuli mainos jossa enkelit putoilivat taivaalta ja rikkoivat sädekehänsä, miehen takia, joka
käytti hyvän tuoksuista dödöä. Mieheni vihastui ja sanoi:
- Vaikken minä mikään kiihkouskova olekaan niin en silti hyväksy tuollaista pilkkaa!
Hämmästyin, mutta olin samalla iloinen että mieheltäni sittenkin löytyy uskoa. Hän oli pitkään ollut kiukkuinen minun uskon puheistani, mutta nyt alkaa tulla hänen omasta suustaankin. Olin kyllä paljon rukoillut hänen uskonsa puolesta. Nyt, pikku hiljaa näkyy tulosta. Eräässä ohjelmassa kerrottiin liikenne onnettomuudesta jossa poka menehtyi. Pojan äiti sanoi:
- Miksi Jumala annat tällaista tapahtua?
Mieheni yllättäen kommentoi tähän:
- Mitä tämä poika oli sitä ennen tehnyt, että näin sallittiin tapahtua? Jumala on antanut meille vapaan tahdon, oliko poika kuitenkin itse tehnyt väärät valintansa?
Yllätyin taas todella iloisesti:
- Kiitos Jeesus!
Hihkuin riemusta ajatuksissani. Minun täytyy kuitenkin nyt olla maltillinen, etten työntänyt liikaa ajatuksiani miehelleni. Täytyy antaa myös tilaa Hengen kasvuun. Heinäkuulla kävimme entisten naapureiden luona kyläilemässä. Kun he tarjoilivat tervetuliaismaljaa, kieltäydyin kohteliaasti, kertoen uskostani joka vei pois kaiken halun alkoholia kohtaan. He kertoivat pojistaan jotka jo alkavat olla omillaan etenkin vanhin oli heidän sydämellään ja olivat pojasta huolissaan. Tämä ei liikkunut missään eikä saanut otetta elämäänsä. He toivoivat tämän löytävän puolison itselleen, mutta vaikea sitä oli siltä kotiseinien sisästä löytää. Äiti sanoikin minulle kyynel silmässä:
- Rukoile sinä siunausta, että tämä löytäisi puolison ja saisi elämänsä mallilleen.
Lupasin rukoilla ja kehotin heitäkin siihen. Täytyypä muistaa kuulostella, alkaako tapahtua mitään? Rukoilin asian puolesta heti illalla ja se tuntui jotenkin voimalliselta, päässä hieman huimasi sillä hetkellä. Jos jotain tapahtuukin, ei se ole minusta vaan Herrasta. Hänelle annoin tämän rukouksen, että Hän antaa sen eteenpäin Jumalan täytettäväksi. Jeesus on meidän
ylipappimme jolla on oikeus tähän. Eräänä päivänä meinasin laittaa erään vanhan hengellisen kirjan hävitys listalle. Olin saanut kirjan anopiltani. Hän sanoi:
- Tämä kirja on sinulle.
Hän siivosi kaappejaan ja kaivoi siltä kirjan minulle. En ollut koskaan alkanut lukea sitä. Ajattelin että se on varmasti niin vanhanaikaista ja raskasta tekstiä. Nyt seisoin kirja käsissäni laittaakseni sen hävitys laatikkoon. Muistin samalla uneni anopista erämaassa, kun hän kertoi uskostaan ja ettei ollut kertonut siitä kenellekään. Heräsi ajatuksistani:
- Minun kuuluu lukea tämä.
Jostain syystä tuli tunne että se pitää lukea ääneen ja sen myös tein. Luin koko kirjan ääneen ja se voimisti todella kirjan sanomaa joka oli todella kaunista, opettavaista ja kuitenkin ymmärrettävää tekstiä. Lukiessani täytyin usein Pyhällä Hengellä, välillä sen täyteydessä aivan vapisin. Se oli ihanaa! Se oli todella nautittavaa luettavaa. Teksti oli hyvin elävää. Kerroin miehellenikin tästä voimakkaasta kokemuksestani. Hän naurahti minulle.
- Niin, ja sitten olisit ollut laittamassa anopilta saamaasi kirjaa pois!
Oli varmasti tarkoitettu että minä luen sen kirjan ja että sen aika oli juuri nyt. Se antoi minulle todella paljon. Kirjan laitoin takaisin hyllyyn, enää se ei ole hävitys listalla. ( Watchman Nee: Elämän rikkaus Kristuksessa, Kuva ja sana, 1961.)
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4650
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Kiitos Sinetti tarinastasi. Se oli alusta loppuun jotenkin tuttua mutta silti kiehtovaa lukea kuinka Jumala meissä kaikissa toimii kunkin sopivalla tavalla.

Kiitos Jeesus että olet kanssamme ja saamme toivon sekä levon Herrassamme.
Jyrki
Viestit: 597
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 14:54

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Jyrki »

Tahdon kiittää Sinettiä. Mukavaa, että kirjoitat täällä. Rukoilen sinulle roppakaupalla lukijoita. :)
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

:D Kiitos teille veljeni, että olette jaksaneet lukea näitä, ja on ilo saada näihin kommenttiakin, sillä yksin kirjoitellessa, tulee tunne että omiaan liikaa tuputtaa...
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Tätini ja hänen miehensä tulivat eräänä iltana saunomaan. Me naiset menimme ensin. Saunassa aloin kertomaan tädilleni uskostani ja mitä kaikkea minulle oli tapahtunut. Jatkoimme aiheesta vielä mökissäkin kun miehet menivät saunomaan. Tätini oli ihmeissään kertomastani. Sitten hän sanoi minulle:
- Olet kyllä aika noita… Sinun täytyy rukoilla sukumme puolesta. Alamme jo vanhentua eikä meillä ole enää aikaa, eikä varaa riidellä jonkun perintöasioiden takia. Että he alkaisivat ymmärtämään ja näkemään totuuden ja että voisimme jälleen
olla yhdessä. Jos tämä toteutuu, voin minäkin alkaa uskoa…
Tätini leuka vapisi itkua pidätellen, näki että asia koski häntä kovasti. Lupasin rukoilla asian puolesta ja sanoin vielä että jos jotain alkaa tapahtua, pitää muistaa ettei se ole minusta vaan tuolta yläkerrasta. Illalla kun kävin nukkumaan, otin asian heti rukoiluun. Tuli huimaava olo, kerroin miehellenikin keskustelustamme, tätini pyynnöstä ja rukouksesta:
- Tunnen että se on työn alla!
Seuraavana päivänä kun menimme kaupalle, näimme yhden serkuistani, jotka olivat riidoissa tätini kanssa ja meitäkin oli hieman vältelty, koska vierailimme tätini luona. Nyt kuitenkin aloimme innostuneena juttelemaan ja kertomaan kuulumisia. Lopuksi serkkuni pyysi meitä kylään. Tätä ei ollut tapahtunut vähään aikaan. Kerroin tädillenikin tavatessamme mitä oli tapahtunut:
- Nyt se alkaa, meidät kutsuttiin kyläänkin. Se on työn alla!
Sitten viikonlopun tulessa, lähdimme kylään serkulleni ja se olikin todella mukava käynti. Kukaan ei nyt tuntunut vaivautuneelta. Tunsimme itsemme tervetulleiksi. Nyt olen rukoillut jatkuvasti asian puolesta, että suvun riidat väistyisivät. Tajusin että sen aiheuttaja oli mitä selvimmin mammonanhenki, joka siellä riehui. Valitettavasti raha ja omaisuus oli saanut yliotteen kaikesta henkisesti tärkeämmästä. Loma oli hyvä. Saimme paljon aikaan ja se myös meni nopeasti ja tuli kotia lähdön aika. Aina yhtä haikeaa… jää niin ikävä. Kotia päästyämme, veljeni laittoi viestiä, että lue sähköposti. Siellä oli hänen kirjoituksensa jonka oli aikonut laittaa lehteen:
- Onko hyvä?
Vastasin että oikein hyvä, tykkään. Se oli vastaus erääseen kirjoitukseen eutanasiasta ja helvetin olemattomuudesta. Kysyin saanko kirjoittaa tämän tekstin myös tähän ns. “kirjaani. ja hän antoi luvan. Näin veljeni kirjoitti:

*Kysymykseen onko helvettiä olemassa vai ei, löytyy raamatusta tieto. Jumala ei ole epäoikeudenmukainen, eikä tahdo kostaa ihmisille, joita Hän rakastaa erityisellä rakkaudella. Antoi ainokaisen Poikansa ristinkuolemaan, jotta Häneen uskovat saisivat elää iankaikkisesti. Jumalan rakkaus ei pakota ketään, vaan ihminen saa omasta vapaasta tahdostaan uskoa tai olla uskomatta. Niille jotka uskovat annetaan perintöosuutena iankaikkinen elämä. Helvetin Jumala valmisti langenneille enkeleilleen ja saatanalle -* sitä ei valmistettu ihmistä varten*. Tosin ihminen valitsee itse sinne joutumisen, jos kääntää Jeesuksen sovitustyölle selkänsä ja ei usko. Jumala itkee kuitenkin näiden ihmisten perään, jotka Hän on luonnut yhteyteensä. Paratiisin syntiinlankeemuksessa käärme-saatana petti ihmisen ja antoi valinnanmahdollisuuden tiedon, jolloin ihminen valitsi palvella enempi pahaa kuin Jumalaa, luojaansa. Jumala on niin pyhä, ettei voi olla sidoksissa pahaan ( valmisti helvetin saatanalle ja hänen kätyreilleen ) milläänlailla ja siksi karkotti ihmisen paratiisista. Koska Jumala näki, että ihminen on luonnostaan niin turmeltunut, ettei voisi pelastaa itseään millään uhreilla(Vanha testamentti) antoi Hän ainoan mahdollisen viattoman, puhtaan täydellisen uhrin sinun edestäsi - Jeesuksen - sovitusuhriksi. Siinä näkyy Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan. Jumalan luo ei ole muuta tietä kuin - Jeesus.
Helvetin olemassaolosta vaietaan, siitä ei saisi puhua… ei saa pelotella. Miksi?? Kissa tulisi nostaa pöydälle”, sillä onhan kysymys Raamatun ilmoituksen keskeisimmästä ja ainoasta syystä, miksi Sana annettiin meille… Jumalan rakkaudesta sinua kohtaan… huolesta sinua kohtaan, mihin ajautuisit, jos et välittäisi Luojastasi. Jumala ei pakota, sillä Hän on Rakkaus *1Joh 4:7. Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. 8. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. *
*1 Kor 13:
1. ** Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta
minulla ei olisi rakkautta, olisin vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2. ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3.Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5.ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa,
7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9. sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavista.
10. mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12. Sillä nyt näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niin kuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
*
www.tv7.fi ohjelma-arkistossa, Yliluonnollista ohjelmassa Bill Wiese kertoo järkyttävää kokemustaan helvetistä.
Itse ajattelen olevan* äärimmäisen vaarallista antaa kuva ettei helvettiä olisi,* silloinhan asettuu Jumalan paikalle ja ottaa vastuun tulevasta. Tulisi ennemminkin nöyrtyä ja keskustella rakentavasti eri lähteitä tutkien. Totinen etsijä löytää totuuden Raamatun ja maailman välillä. Tämä on luvattu sanassa. Valitse viisaasti ja ala tutkia Raamatun ilmoittamaa tietoa alkuperästäsi ilmoitusta Jumalalta miksi sinut luotiin, millainen olit ja miksi Jeesus antoi henkensä sinun edestäsi… et tule katumaan : )

Lähihoitaja **** ****

Pidän tuosta veljeni tekstistä todella paljon. Valitettavasti lehti ei koskaan julkaissut sitä. Oliko liian rankkaa tekstiä joillekin? Tuliko paholainen estämään tekstin julkaisun? Mediaa kun itsekin käyttää apuvälineenään… Miksi joku sai kirjoittaa aiheesta, ettei helvettiä olisi? Sille löytyi palsta tilaa.
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Sunnuntaina, 28.2. kävimme ystäväni kanssa kuulemassa Marko Selkomaata, eräässä kokouksessa, tuo iltapäivä ja ilta oli aivan mahtava ja saimme tutustua uusiin ihmisiin ja tuli siellä tuttujakin naamoja vastaan. Puhuin parille ihmiselle noista kolmesta rukousillasta, joita olin jo kotonani pitänyt, veljeni johdolla ja eräs näistä oli Sakari Yrjölä, vaimoineen. Sakari ilmoitti heti, että he tahtovat tulla mukaan noihin iltoihin. Puhuimme mihestäni, ja he olivatkin entuudestaan hieman tuttuja ja koin että tässä on sitä Jumalan siunausta myös miehelleni ja hänen uskon kasvuun. Sakari antoi vielä lappusen mihelleni terveiseksi, jossa oli hänen yhteystietonsa ja tv7 ohjelma, jossa hän kertoo tarinansa. Nyt katsoin tuon ohjelman ja hän puhui siinä henkivaltojen hyökkäksistä elämässään ja samalla kuulin ulko ovelta terävää koputusta, mutta ketään ei ollut missään, ja koin sen olevan henkivaltojen häirintää, joten jatkoin katselua ja kuuntelua ja pari koputusta kuulin vielä, mutta en välittänyt enää siitä, sillä ymmärsin sen eksyttäjäksi, joka ei halunut minun katsovan tuota ohjelmaa, oliha tuo mies tulossa meille rukousiltaan. Se oli koskettava ja vahva kertomus, joten käykää tekin kuulemassa ja katsomassa tämä todistus: Isännän pöydässä vieraana Sakari Yrjölä. http://www.tv7.fi/vod/player/12615/
Jyrki
Viestit: 597
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 14:54

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Jyrki »

Kiitos videosta Sinetti. Panin merkille luvun 22. "22-vuotiaana Sakari Yrjölä sai tietää eräästä rukouksesta, jonka hänen äitinsä oli rukoillut, kun Sakari oli ollut 2-vuotias."

"Tav" on heprean 22. aakkonen. Tav = merkki, risti ja 400. DANILO VALLA opettaa.
http://www.tv7.fi/vod/player/5365/

TAV
http://www.ancient-hebrew.org/alphabet_letters_tav.html
Sinettisormus

Re: Todistajat

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Jyrki kirjoitti:Kiitos videosta Sinetti. Panin merkille luvun 22. "22-vuotiaana Sakari Yrjölä sai tietää eräästä rukouksesta, jonka hänen äitinsä oli rukoillut, kun Sakari oli ollut 2-vuotias."

"Tav" on heprean 22. aakkonen. Tav = merkki, risti ja 400. DANILO VALLA opettaa.
http://www.tv7.fi/vod/player/5365/

TAV
http://www.ancient-hebrew.org/alphabet_letters_tav.html
Kiitos Jyrki, olipa mielenkiintoista asiaa, itseasiassa minäkin kiinnitin heti noihin numeroihin huomiota. :idea:
Vastaa Viestiin